Matkustajaliikenteellä on merkitystä ja siinä on potentiaalia. Satamatunnelista päätetään tänä vuonna.

Matkailussa merkittävä potentiaali

Risteilymatkustus tuo Helsingin seudulle vuosittain yli 19 miljoonaa euroa, vaikka risteilymäärissä ei olla vielä lähelläkään lukuja, joissa oltiin ennen koronaa ja Ukrainan sotaa. Tutkimuksen mukaan yli puolet risteilymatkustajista suosittelee Helsinkiä tuttavilleen. Tässä on kasvunäkymä, joka pitäisi pystyä hyödyntämään. Risteilykonsepti on jo monipuolistunut. Tänä talvena Helsingistä tehdään ensimmäistä kertaa talviristeilyjäkin.

Helsingin kaupungilla on merkittävä rooli matkailun edistämisessä, vaikka se ei itse varsinaista matkailumyyntiä teekään. Asian soisi nousevan tänä vuonna tehtävään kaupunkistrategiaan.

Satamatunnelin asemakaavasta päätetään 2025

Helsingin kaupunginvaltuuston periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä melkein neljä vuotta sitten käynnisti tarkemman suunnittelun, jossa on kartoitettu tunnelin lukuisia vaihtoehtoja. Nyt ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa hanke oikeasti nytkähtää eteenpäin, kun asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan pitäisi ehtiä valtuustoon saakka tämän vuoden aikana. Sataman tavoitteena on saada tunnelille rakentamislupa vuonna 2027.

Satamatunneli on ehdottoman tärkeä sen kannalta, että pystymme irtautumaan makasiinirannasta suunnitellusti, ja että satamatoimintaa pystytään Helsingissä harjoittamaan ja kasvattamaan jatkossakin.

Energia­investoinneille tarvitaan EU-tason rahoitusta

Energiamurros aiheuttaa satamille merkittäviä investointitarpeita. Käytännössä fossiilisten polttoaineiden kuljettaminen on Helsingissä jo loppu, ja tilalle on tullut korvaavia polttoaineita, kuten jätepaalit, puuhakkeet ja pelletit. Niitä kulkee sekä Loviisan että Vuosaaren kautta. Yhtä lailla iso asia ovat laivaliikenteen tulevaisuuden käyttövoimat. Todennäköisesti meillä käy jatkossa sähkö- ja metanolikäyttöisiä laivoja sekä erilaisia hybridimalleja. Niiden polttoainehuoltoon täytyy varautua.

Satamien energiainvestoinneille on vaikea laskea takaisinmaksuaikaa. CEF-rahoituksen loppuessa satamien energiainvestointeihin tarvitaan jatkossakin yleiseurooppalainen rahoitusinstrumentti. Satamat ovat ylikansallista infraa, jonka rahoitusta ei pidä jättää kansallisen päätöksenteon varaan.