Suomen meriteollisuudessa on yli tuhat yritystä, joissa työskentelee noin 30 000 ammattilaista. Alan liikevaihto on kahdeksan miljardia euroa, ja se on yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista. Arktiset olot ja päästötavoitteet ovat pakottaneet alan satsaamaan entistä enemmän energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Suomen meriklusteri koostuu hyvin monenlaisista toimijoista, kuten satamista, telakoista, laitteiden valmistajista, suunnittelutoimistoista, ohjelmistokehittäjistä, järjestelmätoimittajista ja viranomaisista. Maailman suurimmista risteilyaluksista 60 prosenttia on suunniteltu ja rakennettu Suomessa.

Itämeri on matala ja hauras, joten ympäristöarvot ovat tärkeitä merenkulkuteollisuudessamme. Kaikki satamamme voivat myös jäätyä talvella, joten tämä on kehittänyt osaamistamme ja kykyämme rakentaa jäänmurtajia. Jäätyvä meri vaatii laivoilta myös enemmän energian käyttöä, joten energiatehokkaat ja vähäpäästöiset kokonaisratkaisut ovat suunnittelun keskiössä.

− Innovaatiot ja ympäristöystävälliset ratkaisut kulkevat käsi kädessä. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen vuoropuhelu meriteollisuuden tarpeista on tiivistä. Keskustelemme ja kehitämme uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita tarvitaan esimerkiksi uusissa laivoissa tai jäänmurtajissa, kuten maailman ensimmäisessä LNG-käyttöisessä jäänmurtajassa Polarisissa, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Janne Peltola kertoo.

Peltola muistuttaa myös Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltojen yhteisestä Ice Pact -hankkeesta, jossa tietoa ja asiantuntemusta jakamalla pyritään valmistamaan entistä korkealaatuisempia jäänmurtajia kustannustehokkaalla tavalla. Ydinvoimakin voisi olla tulevaisuudessa niiden potentiaalinen energianlähde.

− Hankkeen avulla Suomi tuo arktista osaamistaan liittolaisten ja kumppaneiden käyttöön. Geopoliittisen tilanteen ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä kysyntä tälle osaamiselle on kasvanut.

Talviolot lisäävät kustannuksia

Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin tilastojen mukaan kansainvälisen merenkulun kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa 24,5 prosentilla ollen vuonna 2022 jo 847 Mt. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kunnianhimoiset välitavoitteet on asetettu vuosille 2030 ja 2040. ja ne tarjoavat haasteita myös suomalaiselle insinööritaidolle.

Viestintä- ja liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen ei kyseenalaista IMO:n tavoitteita, mutta hän sanoo Suomen ja EU:n painottavan IMO:ssa globaalin polttoainestandardin joustomekanismin tarvetta. Perusteluina ensisijaisesti jäänavigoinnin huomioon ottaminen, koska kaikki Suomen satamat jäätyvät talvella, ja ne pidetään auki jäänmurtajien avulla.

− Suomen merenkulun päästöt kasvavat, koska alukset kuluttavat enemmän polttoainetta jäisillä vesillä. Kulutus ja päästöt ovat jopa 20–60 prosenttia suuremmat kuin sulassa vedessä. Olemme saaneet nämä asiat tunnustettua EU-tasolla muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmässä, mutta nyt tarvitsemme samanlaista huomiota myös IMO:ssa, Hokkanen sanoo.

Hokkanen korostaa myös, että valtaosa Suomen meriliikenteestä kulkee lyhyitä matkoja Eurooppaan. Liikennöinti hoidetaan pääosin roro- ja ropax- aluksilla, jotka eivät ole kaikkein energiatehokkaimpia.

− Itämeren hiilidioksidipäästöjen poistaminen on valtava haaste. Siksi meidän on satsattava myös vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja sähköistämiseen koko Itämerellä, Hokkanen painottaa.

Hän muistuttaa, että Suomi on mukana kehittämässä ja toteuttamassa maailmanlaajuista ja eurooppalaista merenkulun sääntelyä rinnakkain. Siinä riittää työsarkaa viranhaltijoille ja teollisuudelle. Siihen tarvitaan myös alueellista yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa. Yhteisenä intressinä on myös Itämerellä operoivan varjolaivaston suitseminen.

Uusia teknologioita kehitetään

Business Finland tarjoaa laajan valikoiman palveluita auttaakseen Suomea positioimaan itsensä yhdeksi johtavista kansainvälisistä meriteollisuus- ja satama-alan toimijoista digitaalisuuden, kestävän kehityksen ratkaisuiden ja kumppanuuksien osalta.

− Business Finland tarjoaa myös laivanrakennuksen innovaatiotukea, joka on tarkoitettu edistyksellisten alus- tai offshore-ratkaisujen kehittämiseen ja markkinoille viemiseen. Nostaisin esiin myös Veturi-projektin, jossa keskitytään uudenlaisiin polttoaineisiin ja ympäristöystävällisiin teknologioihin, vanhempi neuvonantaja Markku Jokela sanoo.

Business Finland on sitoutunut rahoittamaan näitä hankkeita 20 miljoonalla eurolla ja ekosysteemejä 50 miljoonalla eurolla. Kokonaisinvestointien arvo on noin 150 miljoonaa euroa. Projektin tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä IMO:n tavoitteiden mukaisesti. Myyntivaltteja meriteollisuudessa tulevat olemaan tuotteet ja ratkaisut, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen sekä hiilidioksidin talteenottoon sekä päästöjen vähentämiseen, niin ilmaan kuin mereen. Esimerkkinä uudesta kotimaisesta innovaatiosta käy Norsepower Rotor Sail, joka käyttää minimaalisen vähän laivan sähkötehoa pyörittääkseen sylinterimäisiä purjeita laivan kannella.