Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) työstetään uusia suosituksia ja sääntelyä merenkulkuun. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Joonas Syrjälä kertoo vedenalaisen melun vähentämisestä, käymäläjätevesiuudistuksesta ja Hongkongin aluskierrätystä koskevasta yleissopimuksesta.

– Suomella on erityiset olosuhteet merenkululle jääpeitteisinä talvina. On tärkeää, että voimme välittää tiedoksi Suomen kokemuksia vedenalaisen melun vähentämisen koejaksolta, Joonas Syrjälä korostaa.

Tällä hetkellä vedenalaisen melun sääntely ei ole pakottavaa. IMO antoi kesällä 2023 vedenalaisen melun ohjeistuksen, johon kuuluu ohjeita siitä, miten vedenalaista melua voidaan aluksilla vähentää. Samalla alkoi koejakso, jonka aikana varustamot ja eri merenkulun toimijat testaavat päivitetyn ohjeistuksen käytännön soveltamista. 

Koejakso päättyy aikaisintaan alkuvuonna 2026, mutta sitä mahdollisesti pitkitetään vuoteen 2028 asti.

– Meihin saa olla yhteydessä ja mielellämme autamme kaikilla keinoilla, mitä pystymme tekemään, Syrjälä muistuttaa.

Hän koordinoi yhteistyössä Traficomin ja kotimaisten sidosryhmien kanssa Suomen vedenalaisen melun kannat IMO:on. Suomi haluaa vähentää vedenalaista melua.

– Vesieliöt saavat informaatiota ympäristöstään ääntelemällä ja vastaanottamalla vedessä värähtelynä eteneviä ääniä. Jos vesi täyttyy ihmisperäisellä melulla, eliöt häiriintyvät, eivätkä ne esimerkiksi kykene enää kommunikoimaan toistensa kanssa.

Vielä ei ole käyty virallisia keskusteluja vedenalaisen melun sääntelyn muuttamisesta oikeudellisesti pakottavaksi.

”Jos vesi täyttyy ihmisperäisellä melulla, vesieliöt häiriintyvät, eivätkä ne esimerkiksi kykene enää kommunikoimaan toistensa kanssa.”

Miten käymäläjätevesiuudistus etenee? 

IMO:ssa on parhaillaan käynnissä myös käymäläjätevesien kokonaisuudistus. Kokonaisuudistusta suunnitellaan siksi, että käsittelylaitteistojen suorituskyky on osoittautunut luultua heikommaksi.

– Alankomaat mittasi 127 aluksen käsitellyt käymäläjätevesipäästöt vuonna 2017. Neljän aluksen käsitelty jätevesi vastasi laadultaan sitä, mitä sen olisi tyyppihyväksynnän mukaan kuulunut olla. Suomessa tehtyjen vastaavien mittausten perusteella tilanne on sama täällä, Syrjälä havainnollistaa.

Suomen kanta on se, että sääntelyä tulee kiristää. Kantaan vaikuttaa Itämeren herkkyys ylimääräisille ravintokuormituksille.

– Jätevesiä koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksessa tilannetta on tarkoitus lähteä parantamaan muun muassa siten, että aluksiin tuodaan käsittelylaitteiden käyttöönottokoe. Eli kun käsittelylaite on asennettu alukselle, sen toiminta testataan. Tämän jälkeen suorituskykyä seurataan määräajoittain tehtävillä kokeilla.

Muita ehdotettuja kokonaisuudistuksen keinoja ovat muun muassa alukselta edellytetty käymäläjätevesien hallintasuunnitelma ja päiväkirja.

Koska Suomen aluevesillä kielletään jätevesipäästöt?  

Itämeri on ominaisuuksiltaan niin herkkä ja kuormittunut, että sitä käsitellään IMO:n yleissopimuksissa joko päästöjen erityisalueena tai erityisen herkkänä merialueena (PSSA). 

Tämä tarkoittaa, että matkustaja-alukset eivät saa päästää Itämereen käsittelemätöntä käymäläjätevettä. Rahtialuksia erityisalueen säännöt eivät koske, vaan ne voivat päästää Itämereen käsittelemätöntä jätevettä 12 meripeninkulman (n. 22,2 km) päässä lähimmästä maasta.

Suomen aluevesillä jätevesipäästöihin liittyvää sääntelyä ollaan kiristämässä jo tänä vuonna. Päivitetyssä merenkulun ympäristönsuojelulaissa kielletään heinäkuun alusta alkaen käsitellyn käymäläjäteveden päästöt Suomen aluevesillä. Harmaan veden päästökielto tulee voimaan vuonna 2030.

– Vuonna 2030 aluksista ei saa päästää Suomen aluevesillä ulos mitään, mikä on jätevettä. Ei edes suihkuista ja keittiöistä peräisin olevaa vettä, Syrjälä toteaa.

Mistä Hongkongin aluskierrätystä koskevassa yleissopimuksessa on kyse? 

Hongkongin aluskierrätystä koskeva yleissopimus astuu voimaan kesäkuussa. Sopimuksen tavoitteena on vähentää aluksen purkamisesta aiheutuvaa haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Yleissopimus tulee voimaan 24 maassa. Mukaan kuuluvat  Bangladesh, Intia ja Turkki, jotka ovat isoja aluskierrättäjämaita.

Sopimuksen voimaantulolla ei ole käytännön vaikutusta Suomeen, koska meillä on jo voimassa EU:n aluskierrätysasetus, joka on Hongkongin yleissopimusta tiukempi.

– Suuri toive on, että yleissopimuksen vaikutus näkyisi isoissa aluskierrätysvaltioissa, joita on esimerkiksi Aasiassa. Näissä ikävänä käytäntönä on ollut se, että laivoja ajetaan hiekkarannalle, jonka jälkeen niitä puretaan hyvin huonoissa työolosuhteissa. Siellä tapahtuu työtapaturmia, ja laivoissa olevat vaaralliset aineet vuotavat hiekkaan, Syrjälä sanoo. 

Yleissopimus asettaa aluskierrättäjille uusia vaatimuksia. Niiden tulee esimerkiksi luoda suunnitelma, jossa kerrotaan, miten työntekijöiden turvallisuudesta ja kouluttamisesta huolehditaan.