Pandemia, Euroopassa riehuva sota, energiakriisi ja suurvaltasuhteiden kiristyminen vaikeuttavat talouden käänteiden ennakointia poikkeuksellisen paljon.

Suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat romahtaneet finanssi- ja koronakriisien tasolle. Yritysten kannattavuus on heikentynyt ja kysyntä hiipunut loppusyksyn aikana.

– Suomi on nyt talouden taantumassa. Kuinka pitkä ja syvä taantumasta tulee, on vielä arvoitus. Toisaalta esimerkiksi tiedot maakaasuvarastojen täyttymisestä Euroopassa ovat myönteisiä uutisia synkkyyden keskelle, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen sanoo.

Kysynnän hiipuminen ja inflaation ajama kustannusten nousu ovat lisänneet yritysten aikeita lomauttaa henkilöstöään.

Suhdannebarometrin tulokset viittaavat talouskasvun hidastuvan merkittävästi lähikuukausien aikana. Globaalin talouden heikkeneminen tapahtuu nyt hitaammin kuin koronan aikana, jolloin talouskasvu sakkasi, mutta vastaavasti myös kiihtyi nopeasti.

EK:n mukaan talouden perinteisissä indikaattoreissa on nähty pehmenemistä jo pidemmän aikaa, mutta pehmentyminen ei ole toistaiseksi välittynyt koko talouteen täysimääräisesti.

– Teollisuudessa näkyy jo tilauskirjojen ohentuminen, rakentamista viilentää korkojen nopea nousu ja asuntotarjonnan kasvu. Palveluissa painavat kuluttajien ostopäätökset, joiden varassa ennustettu talouden kasvu pitkälti lepää. Iso kysymys on, kuinka pakka kestää, jos työllisyys kääntyy laskuun, Pakarinen toteaa.

Hän arvioi, että talousnäkymät ovat erityisen haastavia loppuvuoden ja ensi vuoden alkupuoliskon aikana.

– Globaalissa taloudessa on kolme keskeistä kysymystä: miten kuluttajat Yhdysvalloissa pysyvät keskuspankin koronnostojen perässä, miten Kiinan koronarajoitukset ja kiinteistösektori kehittyvät ja miten Euroopassa kuluttajaluottamuksen romahtaminen vaikuttaa kulutukseen ja mihin suuntaan energian hinnat kääntyvä

– Jos yksi näistä kolmesta pettää, se vaikuttaa kaikkeen ja laajasti globaalin talouteen. Sen takia tulevaisuuteen liittyy suurta epävarmuutta.

Toimialoista ainoastaan palvelut ja vähittäiskauppa odottavat suhdanteen hieman kohenevan. Siitä huolimatta molempien toimialojen suhdanne on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Epänormaali normaali

Finanssikriisistä asti odotettu inflaation ja korkojen nousu tapahtuu odottamattomassa ympäristössä. Vuoden 2008 finanssikriisiä seurannutta epänormaalia aikakautta leimasivat olematon inflaatio, miinuskorot ja keskuspankkien elvyttävä politiikka, joka voimistui entisestään pandemian aikana.
Inflaation voimakas nousu oli lopulta vain ajan kysymys.

Lähes 15 vuotta rahoitusmarkkinoita järisyttänyt epänormaali aikakausi päättyi viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Ovatko markkinat palanneet normaaliin?

– Tähän ei ole varmaa vastausta. Käänne on tullut nyt niin nopeasti, että se aiheuttaa epävarmuutta. Ei ole ihme, että inflaatio on näinkin voimakasta. Koronapandemian aikana tehdyt elvytystoimet ovat olleet niin poskettoman suuria, Pakarinen sanoo.

Paluu normaaliin tapahtui lopulta epänormaalissa ja odottamattomassa ympäristössä globaalin pandemian ja Euroopassa syttyneen sodan varjossa.

Tuotantoketjujen pullonkaulat, merilogistiikan ongelmat ja sodan aiheuttama energiakriisi sysäsivät inflaation odottamattoman kovaan nousuun. Lähes 15 vuotta jatkunut epänormaaleiden korkojen aikakausi päättyi.

– On ehdottomasti hyvä, että pääsemme nollakoroista eroon. Inflaatiosta on kuitenkin tulossa odotettua pitkäaikaisempaa kuin alkuvaiheessa ennakoitiin. Epävarmuus liittyy tässä ajassa siihen, pysyykö tilanne hallinnassa, Pakarinen arvioi.

Lisäksi Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen jännite on entisestään lisääntynyt viime aikoina, mikä lisää epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä.

– Tässä mielessä tilanne ei ole normaali. Uusi aikakausi on alkamassa. Ei ole lainkaan varmaa, mihin suuntaan tästä lähdetään ja kuinka haastavat ajat meillä on edessä.

Saksan kehitys huolettaa

Talouskehityksen kasvupotentiaalia nakertaa nyt pandemian jälkiseuraukset. Kodin remontoinnit ja vapaa-ajan tavarahankinnat on nyt tehty, eikä vastaavaa talouden vetoa kuluttajilta ole odotettavissa. Matkailualan patoutumien purkautuminen puolestaan nähtiin rajoitusten purkamisen jälkeen. Inflaation noustessa kulutuksen kasvun jatkuminen on epätodennäköistä.

Satamissa on edessä hiljaisemmat ajat.

– Kuluttajamarkkinan veto oli koronan aikana niin voimakasta, että se väistämättä näkyy nyt kulutuksen vähenemisenä. Kysyntä siirtyy kohti palveluita, joita taas rasittaa korkea inflaatio. Kyllä se väistämättä heikentää globaalin talouden näkymiä. Kasvuennusteita on laskettu laajalti.

Ei ole lainkaan varmaa, mihin suuntaan tästä lähdetään ja kuinka haastavat ajat meillä on edessä.

Sami Pakarinen

Epävarmuudesta huolimatta kasvuennusteet ovat kaikilla päätalousalueilla tänä ja ensi vuonna positiivisia. Merkittävimmät muutokset kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteessa ovat Yhdysvaltojen kuluvan vuoden kasvun heikentyminen ja euroalueen heikon talouskasvun siirtyminen ensi vuoteen.

Suomen satamissa ja vientiteollisuudessa seurataan nyt tarkasti Saksan talouskehitystä. Sumuista näkymää kuvastaa talousennusteiden hajonta. Arviot Saksan bkt:n kehityksestä ensi vuonna vaihtelevat pienestä kasvusta Deutche Bankin ennustamaan 3,5 prosentin laskuun.

Saksan talouden ennakoitua voimakkaampi supistuminen vaikuttaisi koko euroalueeseen ja sitä kautta myös Suomeen. EK:n mukaan sodan ja energiakriisin käänteillä tulee olemaan suuri vaikutus koko Euroopan ja euroalueen talouteen.

Merirahdin hinta on kääntynyt laskuun, mikä heijastelee jo suhdanteen pehmentymistä.

– Merilogistiikassa on nähty erittäin vahva buumi koronapandemian jälkeen. Nyt suhdanteen hiljentyminen luo voimakasta matalapainetta seuraavan puolen vuoden aikana, Pakarinen arvioi.

Pandemian paljastamat riskit Aasian toimitusketjuissa ovat saaneet myös suomalaiset yritykset kasvattamaan varastojaan ja pohtimaan tuotanto- ja toimitusketjujensa hajauttamista. Tämä saattaa vaikuttaa myös merilogistiikkaan tulevaisuudessa.

– Pidemmällä aikavälillä jää vielä nähtäväksi, miten pandemian aikana koetut merilogistiikan ongelmat vaikuttavat kuljetusketjuihin laajemmin. Siirtyykö kuljetuksia enemmän maanteille, Pakarinen pohtii.

Taantuma on hinta vakaudesta

Pakarisen mukaan suomalaiset yritykset selvisivät Venäjän markkinoiden tyrehtymisestä pienin vaurioin. Hyökkäyssotaa edeltävien kymmenen vuoden aikana Venäjän osuus Suomen viennistä ehti vähentyä kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.

– Vaikutukset olisivat olleet merkittävämmät vielä kymmenen vuotta sitten. Venäjän vienti on puolittunut kymmenen vuoden aikana. Toki tässä on yrityskohtaista vaihtelua.
Yritykset ovat myös onnistuneet löytämään uusia kasvumarkkinoita.

Yhdysvaltain keskuspankki on viestittänyt, että maan talous on ajettava hetkelliseen taantumaan inflaation taltuttamiseksi. Se vaikuttaa lopulta myös Suomen talouteen. Pakarisen mukaan taantuma on lyhyellä aikavälillä hinta, joka on maksettava pidemmän aikavälin vakauden turvaamiseksi.

– Hintavakauden ja rahan arvon säilyttäminen ovat niin tärkeitä tavoitteita, että ne ajavat ohi talouskasvun tavoitteista. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää, että rahapolitiikka on uskottavaa ja keskuspankit pitävät kiinni kahden prosentin inflaatiotavoitteestaan.