Satamaliitto sata vuotta
Satamien ylläpito oli 1800-luvun lopulla kaupungeissa ja kauppaloissa kunnallinen tehtävä.
Satamat olivat kaupunkien vanhimpia liikelaitoksia ja niiden tuottamalla tulolla oli olennainen merkitys kaupunkien taloudelle. Satamahallintoja ryhdyttiin luomaan 1920-luvun alkuvuosina. Esimerkiksi Helsinki, Turku ja Pori saivat Pohjoismaisen esimerkin mukaisesti satamahallituksensa. Satamahallintojen yhteistoimintaa varten perustettiin Suomen Satamaliitto ry 23.1.1923 Pörssitalolla Helsingissä.
Liiton yhdeksi tehtäväksi tuli koordinoida Suomen satamien hinnoittelua ja siten rajoittaa hintakilpailua alalla. Perustajat toivoivat satamien kilpailevan enemmänkin palvelutarjonnalla kuin hinnoillaan.
– Satamaliiton perustamisen taustalla oli myös tarve yhtenäistää alan toimintamalleja, kuten satamajärjestyksen ohjeistusta satamassa asioivia ja vierailevia varten.
Satamaliiton toimintaan on myös kuulunut kautta sen historian työskentely alan lainsäädännön kehittämiseksi, Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä kertoi juhlavieraille liiton 100-vuotisjuhlassa Pörssitalossa.
– Hintojen määrääminen oli Satamaliiton yksi päätehtävä aina 1980-luvulle saakka. Tämä ajankuva on nyt historiaa: tänä päivänä Satamaliitto on jäsentensä palveluksessa ja hoitaa alan yhteistä vaikuttamista. Kilpailun rajoittamisen kielto koskee niin jäsensatamia kuin Satamaliittoa itseään, Mäkilä jatkaa.
– Siinä missä vielä 50 vuotta sitten Suomessa käytiin kamppailua siitä, tulisiko satamaverkon sisältää valtion satamia ja tulisiko valtiolla olla keskitettyä satamapolitiikkaa, tänä päivänä satamanpitäminen nojautuu vahvasti markkinaehtoiseen toimintaan, jossa olennaista on se, että valtio toimii tasapuolisin pelisäännöin satamia kohtaan. Tämä näyttäytyy erityisesti väylästöön kohdistuvissa investoinneissa, joissa kyse on aina kahden kaupasta: satamayhtiön rahoittamasta väyläosuudesta ja valtion omistamasta vesiväyläosuudesta, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari totesi puheessaan.
– Satamaliiton visio on selkeä: sen perustehtävänä on parantaa satamanpitämisen toimintaedellytyksiä ja siten edistää jäsentensä kilpailukykyisyyttä. Tämän sateenvarjon alle on luontevaa koko toimialan kokoontua, Haapasaari jatkaa.
Teollisuutemme on täysin riippuvainen merikuljetusten sujuvuudesta ja kilpailukyvystä.
– Satamien resilienssin vahvistaminen monin eri tavoin ja uudet kumppanuudet NATO-tarpeiden toteuttamiseksi ovat satamayhtiöiden johdon agendalla lähivuosien ajan.
Haapasaari muistutti myös Suomen satamien tärkeästä roolista käynnissä olevassa energiamurroksessa.
– Suomen rahtiin keskittyneet satamat tulevat olemaan energiahubeja ja osa energian jakeluverkostoa. Tämä murros tarjoaa väistämättä satamille uusia strategisia valinnan paikkoja.
