Kiinnostus merituulivoimaa kohtaan kasvaa EU:ssa ja Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa toimii yksi merituulipuisto Porin Tahkoluodon edustalla, mutta useita hankkeita on suunnitteilla.

Uusien merituulipuistojen rakentaminen on tärkeä osa Suomen vihreää siirtymää. Merelle pystytään rakentamaan isompia voimaloita kuin maalle, ja tuuliolosuhteet ovat merellä maata voimakkaammat ja vakaammat.

Merituulivoima on Suomessa ja EU:ssa tuotetusta tuulivoimasta vain pieni osa.

Tuore ympäristötaloustieteen tohtori Jamie Jenkins väitteli tammikuussa Helsingin yliopistossa merituulivoimasta. Hän tutki väitöskirjassaan merituulivoiman mahdollisuuksia Suomen vihreän talouden siirtymässä.

– Merituulivoima on Suomessa ja EU:ssa tuotetusta tuulivoimasta vain pieni osa. Tämä on kuitenkin muuttumassa tulevien vuosikymmenten aikana, ja tuulivoiman osuus energiantuotannossa kasvaa koko ajan, Jenkins kertoo.

EU:n merituulivoimakapasiteetti oli vuonna 2023 yhteensä 19,38 gigawattituntia. Unionin tavoitteena on nostaa merituulivoimakapasiteetti 60 gigawattiin vuonna 2030 ja 300 gigawattiin vuonna 2050.

Toisin kuin monet muut Euroopan maat, Suomi ei ole määrittänyt merivoimatuotannolle määrällistä tavoitetta.

Suomeen suunnitellut merituulipuistot sijoittuvat Pohjanlahdelle, Itämeren pohjoisimpaan osaan. Uusiutuvan energian edunvalvontajärjestö Suomen uusiutuvat ry:n mukaan merituulivoimahankkeita on suunnitteilla 32.

Merituulivoimaa ei suunnitella Ahvenanmaasta etelään tai itään.

– Puolustusvoimat on kieltänyt merituulipuistojen rakentamisen Suomenlahdelle, koska tuuliturbiinit voivat häiritä tutkateknologiaa. Tästä syystä suunnitellut merituulipuistot eivät tule vaikuttamaan etelän päälaivareitteihin.

Länsirannikolla tilanne on kuitenkin eri. Siellä merituulipuistot toteutuessaan vaikuttavat laivareitteihin.

– Suomessa merituulipuistoja on suunniteltu siten, että niillä olisi mahdollisimman vähäinen vaikutus muihin meren käyttäjiin. Merituulipuistot ovat kuitenkin todella isoja alueita, ja suunnitteilla on yli 200 neliökilometrin puistoja. Laivat eivät voi mennä puistoihin tai tuuliturbiineiden lähelle.

Helsingin Satama tuki Helsingin yliopiston Itämeri-tutkimusta kolmevuotisella (2020–2022) lahjoitusohjelmalla. Varoilla yliopisto palkkasi tohtorikoulutettavan, Jenkinsin, tutkimaan merituulivoimaan liittyviä mahdollisuuksia Suomessa.

Merituulipuistojen huoltaminen

Se, missä huoltoaluksia säilytettäisiin ja kuka merituulipuistoja huoltaisi, on vielä epäselvää. Huoltoalukset vievät satamissa paljon tilaa, ja merituulipuistojen huoltaminen vaatii uudenlaista teknistä osaamista.

Tällä hetkellä tutkitaan paljon, miten meren jäätyminen vaikuttaa tuuliturbiinien toimintaan.

– Tiedän, että Suomi ja Ruotsi ovat keskustelleet, miten näissä asioissa voitaisiin tehdä yhteistyötä. On puhuttu siitä, että meillä voisi olla yksi yhteinen satama, jossa huoltoaluksia säilytettäisiin ja jossa olisi merituulipuistojen huoltamiseen tarvittava osaaminen, Jenkins kuvailee.

Täällä pohjoisessa erityistä haastetta merituulipuistojen toimintaan tuo jäätyvä meri. Porin Tahkoluodun edustalla sijaitseva merituulipuisto on maailman ensimmäinen jäätyvän meren tuulipuisto.

Jenkins kertoo, että tällä hetkellä tutkitaan paljon, miten meren jäätyminen vaikuttaa tuuliturbiinien toimintaan.

– Ongelmana on se, että jää voi vahingoittaa turbiinien perustuksia ja niiden teräsrakenteita. Haastavaa on myös se, jos jäiseen aikaan jotain menee pieleen ja turbiineita ei päästä korjaamaan heti.

Jenkins korostaa, että jääolosuhteiden vaikutuksia merituulipuistoihin on tutkittava lisää. Hän myös toivoo, että merituulivoimasta käytäisiin avoimempaa keskustelua yhteiskunnassa yleisestikin.

– Merituulivoiman avulla voidaan tuottaa puhdasta uusiutuvaa energiaa. Suomelle oma merituulivoimatuotanto tarkoittaisi myös energiaomavaraisuutta, ja se parantaisi huoltovarmuutta.

Jenkins kuitenkin lisää, että merituulivoimalla on monia negatiivisia vaikutuksia merten ekosysteemeihin. Tuuliturbiinit esimerkiksi asennetaan merenpohjaan poraamalla. Tämä vahingoittaa merenpohjaa.

Talousvyöhykkeelle uusi laki

Jenkins kertoo, että merituulipuistoihin liittyvä lainsäädäntö on epäselvää. Merituulihankkeet ovat pitkiä prosesseja, joissa on mukana monta eri toimijaa.

– Meillä on jonkinlainen käsitys siitä, miten prosessi toimii Suomen aluevesillä, mutta talousvyöhykkeisiin on liittynyt paljon epäselvyyttä. Merituulihankkeista kiinnostuneet eivät välttämättä ole tienneet, mistä he voivat hakea lupia ja kuka luvat myöntää.

Suomen talousvyöhykkeellä tarkoitetaan kansainvälistä merialuetta, jonka taloudelliseen hyödyntämiseen Suomella on oikeus. Suomen hallitus on selkeyttänyt talousvyöhykkeen merituulivoimaan liittyvää lainsäädäntöä, ja uusi laki astui voimaan 1.1.2025.

– Uuden lain avulla on luotu sellainen malli, jossa valtioneuvosto päättää kilpailutettavat merituulialueet. Näin pystytään valtiojohtoisesti koordinoimaan alueiden sijaintia ja vaikutuksia esimerkiksi merenkulkuun ja kalastukseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Outi Vilén.

Vilén sanoo, että uusi laki mahdollistaa avoimen kilpailutuksen. Valtioneuvoston on tarkoitus tehdä päätös ensimmäisistä kilpailutettavista alueista loppuvuonna 2025.

Edellinen talousvyöhykettä koskeva laki oli vuodelta 2004.  Sen nojalla yhtiöt määrittivät itse alueen, jonne ne anoivat tutkimuslupia. Laissa ei huomioitu millään tavalla tilannetta, jossa useampi yritys olisi ollut kiinnostunut hyödyntämään samaa aluetta.

Nyt uudessa laissa tutkittavien merialueiden päätösvalta on valtioneuvostolla, ja se saa periä maksun yritykseltä merialueen hyödyntämisestä.