Epävarmoina aikoina turvallisuuteen ja valtioiden välisiin konflikteihin liittyvät asiat nousevat keskusteluihin. Niin kauan kuin valtioilla on yhteiset intressit kauppamerenkulkuun, pysyy tilanne kuitenkin vakaana.

Itämeri on nähnyt monia vaiheita, sotia ja rauhan aikoja. Kauppamerenkulun turvallisuus ja rauha Itämerellä ovatkin Suomelle elinehtoja. Kysyimme kahdelta asiantuntijalta näkemyksiä Itämeren turvallisuudesta ja huolto­varmuudesta.

– Vakauden ja turvallisuuden varmistaminen Itämerellä on kaikkien etu. Tällä hetkellä tilanne on vakaa, vaikka jännitys on kasvanut. Naton toiminta on muuttamassa ja parantamassa tilannetta turvallisuusnäkökulmasta. Venäjän toiminnasta tulevaisuudessa ei ole tarkkaa tietoa. Turvallisuus Itämerellä on kuitenkin myös Venäjälle ja Venäjän kauppalaivastolle tärkeä asia. Isoja riskejä tuskin halutaan ottaa, sanoo komentaja, pääopettaja Anssi Munkki Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta.

Merenhallinta keskiössä

Itämerellä voidaan kuitenkin tehdä rauhan aikanakin provokaatioita. Tästä ovat esimerkkejä sukellusvenehavainnot valtioiden aluevesillä sekä viime aikojen kaasuputkivauriot.

– Negatiiviset vaikutusmahdollisuudet ovat aina olemassa. Tässä on kyseessä merenhallinnan näkökulma. Voiko jokin valtio hallita vesialuetta tai ”kiistää” toiselta osapuolelta sen käytön eri tavoilla. Melko pienilläkin resursseilla voidaan valitettavasti luoda tyhjiö, jossa vesialuetta ei haluta käyttää. Se on yksi ei-toivotuimmista tilanteista. Kaliningrad antaa periaatteessa Venäjälle tällaisen mahdollisuuden, Munkki sanoo.

– Tulevaisuuteen vaikuttaa se, mihin suuntaan Itämeren merkitys Venäjälle kehittyy. On mahdollista, että Venäjä joutuu etsimään tulevaisuudessa vaihtoehtoisia merenkulkureittejä. Silloin tilanne voi muuttua. Tällainen kehitys veisi toteutuessaankin kuitenkin paljon aikaa.

Kauemmatkin konfliktit vaikuttavat

Kauppamerenkulku on globaalia toimintaa, jossa tilanteet maailman eri merillä vaikuttavat toisiinsa. Ovatko esimerkiksi Punaisenmeren levottomuudet vaikuttaneet valtioiden merenkulkustrategioihin?

– Jotkin valtiot ovat väistämättä jo muuttaneet käytäntöjään. Tässä on jälleen kyseessä merenhallinnan näkökulma. Yhtä lailla Mustallamerellä taktikoidaan merenhallinnalla. Lisäksi muuttuva teknologia vaikuttaa asioihin. Ilmassa ja veden pinnalla liikkuvat droonit ovat yleisesti käytettyjä Ukrainan sodassa. Pinnan alaiset ovat vielä kehitteillä ja pinnan alainen merialue on monilta osin vielä ”tyhjä”. Siten on todennäköistä, että tulevaisuudessa kehitetään pinnanalaisia laiteratkaisuja. Onkin syytä seurata toimenpiteiden ja tekniikoiden kehitystä muilla merialueilla, ja miettiä onko näillä heijastusvaikutuksia Itämerelle tulevaisuudessa. Joka tapauksessa meritorjuntaohjukset ovat sotilaallisesta näkökulmasta tärkeitä. Se on meidänkin hyvä pitää mielessä.

– Kaiken kaikkiaan Itämeren tilanne on kuitenkin ihan hyvällä mallilla ja tilanne vakaa. Yhteiset intressit valtioiden välillä ovat paras tae turvallisuudesta, Munkki toteaa.

Toimivat markkinat varmuuden perusta

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.

– Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksen operatiiviselta osastolta.

Etelävuoren mukaan toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Oleellista huoltovarmuustoiminnassa on viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan sujuva yhteistyö. Puhutaan kansakunnan kokonaisvarautumisesta. Suomen kauppamerenkulun huoltovarmuus rakentuu pitkälti merenkulun markkinoiden varaan.

– Toimivuuden varmistaminen on keskeistä. Eli se, että satamat, meriliikenteen ohjaus (VTS), luotsaus, jäänmurto ja jäissä kulkukykyinen tonnisto sekä väylänhoito toimivat moitteetta. Sekä myös, että merivakuutuksia on saatavilla mielekkäillä kustannuksilla. Ylipäänsä, että markkinat toimivat, ja merenkulku Suomeen ja Suomesta muualle on kaupallisesti järkevää sekä turvalliseksi koettua.

Yhteistyö on voimaa huoltovarmuudessakin

Normaalioloissa ulkomaiset tai ulkomaille rekisteröidyt alukset tuottavat huomattavan osan merikuljetuksista kotimaisen tonniston lisäksi. Myös normaaliolojen häiriötiloissa ja poikkeusoloissa tarvitaan sekä ulkomaisia että koti¬maisia aluksia. Kotimaisen aluskannan merkitys korostuu varsinkin poikkeusoloissa, ja esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa todetaan, että kotimaisten varustamojen aluskannan säilymisestä huolehditaan.

– Tiivistyvä yhteistyö viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä on myös oleellista. Kun yritysten jatkuvuudenhallintasuunnitelmat ovat hyvällä tasolla, kansallinen varautuminen vakaviin häiriötiloihin saadaan varmalle pohjalle viranomaisten toimesta. Merikuljetukset hoidetaan pääosin sopimusperusteisesti myös poikkeusoloissa. Sopimusmallit niin koti- kuin ulkomaisen tonniston käytöstä poikkeusoloissa olisi kyettävä tekemään hyvässä yhteisymmärryksessä etukäteen. Tilanne on kokonaisuutena melko hyvä, vaikka parannettavaa aina tietenkin on, Etelävuori sanoo.