Agentti eli laivanselvittäjä edustaa ulkomaista varustamoa aluksen satamakäynnin aikana. Työ on yhtä värikästä kuin ihmiselämä. – Näistä tarinoista voisi kirjoittaa kirjan, agentit Ville Björk ja Antti Nikula sanovat.

Vierailemme Vuosaaren satamassa laivakäynnillä C & C Port Agency Finland Oy:n Antti Nikulan ja Ville Björkin kanssa. Kohteemme on konttilaiva Nordic Istria, jonka lippuvaltio on Portugali ja kotipaikka Madeira. Alus liikennöi Puolan Gdańskista Vuosaareen ja Kotkaan.

Laivan kapteeni Joel Clavido sanoo, että agentit ovat toivottuja vieraita. He keventävät laivaväen työtaakkaa.

– Agentit ovat meille kuin silta. He tietävät kaiken, mitä satamassa saa tehdä, ja välittävät tiedot kapteenille ja miehistölle. Meidät on hyvin informoitu jo ennen saapumistamme satamaan, Clavido kiittää.

– Kaikki on agenttien käsissä. He tilaavat luotsin laivan lähtiessä satamasta, he järjestävät tullit, lähtöselvitykset ja muut muodollisuudet.

Clavidon lisäksi komentosillalla työskentelee kolme perämiestä, yliperämies Bonie Locading, toinen perämies Fritz Raymart Magcale ja kolmas perämies Ahmed Radwan.

Eniten työllistävä tehtävä on laivanselvitys, eli kaikki se paperityö, joita aluksen satamakäyntiin lain mukaan kuuluu. Käytännössä agentti ilmoittaa aluksen saapumisesta esimerkiksi luotsille, tullille, satamalle, hinaajille ja ahtaajille. Tehtäviin kuuluu myös toimittaa tarvittavat dokumentit aluksesta ja lastista viranomaisille ja satamalle.

Agentti tarvitsee vuorovaikutustaitoja

Alalle tulevilla on usein esimerkiksi merikapteenin tai merilogistiikkainsinöörin koulutus. Hyvästä peruskoulutuksesta on hyötyä, mutta osaaminen kertyy vasta työn kautta. 

– Agentti pärjää, kun on hyvä kaupan, merenkulun ja satamatoimintojen tuntemus. Kaikki kielet, joita osaa suomen lisäksi ovat plussaa, vaikka englantikin toki riittää. Agentin on pystyttävä reagoimaan nopeasti erilaisiin tilanteisiin, Nikula kuvailee. 

Björkin mukaan agentille tärkeintä on pystyä tulkitsemaan tarpeita, joita on asiakkaan toimeksiannossa.

– Agentilla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot ja välit eri osapuoliin ja sidosryhmiin. On pystyttävä luomaan onnistunut satamakäynti. Siksi uusille työntekijöille perehdytysjakso on aika pitkä.

– Hyvän laivanselvittäjän tunnistaa siitä, että hän osaa reagoida tilanteisiin jo ennen kuin ne ehtivät syntyä. Satamakäynnin pitää olla mahdollisimman kustannustehokas ja teemme työtä sen hyväksi jo monta päivää ennen kuin laiva saapuu satamaan, Björk sanoo.

Maailmassa toimii arviolta 1200 agenttitoimintaa harjoittavaa yritystä.

Sen sijaan kulttuurierot vaikuttavat vain vähän agentin työhön. 

– Merenkulku on ollut kautta aikain kansainvälinen pelikenttä ja alan standardit ovat vakiintuneet. Englanti on muodostunut työkieleksi, käsitteet ja laki ovat kansainvälisiä. Työssä menestymiseen vaaditaan myös proaktiivisuutta, Nikula tietää.

– Varustamot arvostavat, että pystymme jo etukäteen varoittamaan, jos esimerkiksi satama on ruuhkautunut. 

Laivalla kohdataan elämän perusasioita

Merimiehet saattavat olla laivalla muutamasta viikosta jopa vuoden mittaisiin passeihin. Sinä aikana sattuu ja tapahtuu, sairastumisia ja lääkärillä käyntejä voi tulla useita viikon aikana.

– Joskus laivalle joudutaan soittamaan ambulanssi, kun on tapahtunut onnettomuus, poliisijuttujakin saattaa tulla erilaisten asioiden takia. Vuosien varrella on koettu myös useita kuolemantapauksia, Nikula kuvailee.

Agentteja työllistävät varsinkin miehistön vaihdot. Uutta miehistöä saapuu ja liittyy laivaväkeen ja vanha miehistö lentää kotiin. Työtä aiheuttavat myös sairaustapaukset. Sairaanhoito järjestyy aina perushammashoidosta alkaen.

– Korona-aika oli haastavaa. Suomi oli harvoja maita Pohjois-Euroopassa, joissa sallittiin miehistön vapaa liikkuvuus. Se aiheutti kuitenkin meille paljon töitä. Kun uusi miehistö oli tulossa laivalle, heidät lennätettiin Suomeen noin viikkoa ennen kuin laiva saapui. Miehistö testattiin pariin otteeseen viikon aikana ja he pysyttelivät omissa tiloissaan. 

– Sellainenkin tapaus on jäänyt mieleen, kun vapaalla kaupungille lähtenyt merimies päätti jäädä Suomeen pysyvästi löydettyään elämänsä rakkauden. Hän olisi tietysti voinut kertoa tästä työnantajalleen ja agentille, mutta sen illan jälkeen häntä ei ole näkynyt. Asuu ilmeisesti tänäkin päivänä onnellisena jossakin maatilalla, Nikula naurahtaa. 

Uusi Nemo-järjestelmä selkeyttää alaa

Uusi alusilmoitusjärjestelmä Nemo otetaan käyttöön vuoden 2026 alussa. Se korvaa nykyisen kansallisen PortNet -järjestelmän, johon tehdään satamakäynti-ilmoitukset Tullille ja Rajavartiolaitokselle.

– Nemo on ensimmäinen askel kohti yhteistä eurooppalaista mallia satamakäyntien ilmoittamisessa. Jos joku Itämerellä liikkuva alus lähettää järjestelmään miehistölistan, se tulee samalla formaatilla myös meille Suomeen. Nemo yhtenäistää Euroopan sisällä satamakäyntien ilmoittamisen, Björk kuvailee.

– Toivottavasti satamakäyntien ilmoittaminen pysyy suomalaisissa käsissä väylämaksusääntöjen takia. Meillä on paljon sellaisia tekijöitä, joita ei pysty replikoiman EU-tasolle. Osaamista ja palveluita tarvitaan Suomessa. Sitä ei voi tehdä muualla maailmassa. 

Sataman ja varustamon välissä

Suomen Laivameklarit ry:n jäsenyritysten tarjoamat kontaktit ulkomaisiin toimijoihin ovat tärkeitä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Noin 70 prosenttia kaikista merikuljetuksista tehdään ulkomaisella aluskapasiteetilla ja konttikuljetuksista lähes kaikki. 

Jäsenyritys C & C Port Agency Finland Oy viettää tänä vuonna 25. juhlavuottaan. Se on itsenäinen suomalainen toimija.

– Olemme riippumaton ”kolmas osapuoli”, emmekä toimi esimerkiksi ahtausliikkeen tai satamaoperaattorin jatkeena, kuten jotkin muut Suomessa toimivista laivanselvitysyrityksistä, Björk sanoo.

– Meillä on hyvät välit kaikkien Suomen satamien kanssa. Olemme päivittäin yhteydessä kontaktihenkilöihimme satamissa ja suunnittelemme yhdessä laivakäynnit. Erot satamien välillä voivat olla isoja ja me olemme linkittyneitä satamaan sekä varustamoihin, ja toimimme siinä välissä. 

Varustamot haluavat mahduttaa vuoteen niin monta laivamatkaa kuin mahdollista. 

– Agenttien on pidettävä koko ajan mielessä, että satamakäynnistä tulee nopea. Parhaimmillaan purkaukset ja lastaukset ovat vain nopeita pistoja. Satamassaoloaika voi olla mitä tahansa muutamasta tunnista viikkoon. 

Irtolastialusta saatetaan purkaa ja lastata satamassa viikon verran ja jos lasti on arka sateelle, se voi pidentää satamakäyntiä. Jotkut öljytankkerit pystyvät puhaltamaan lastinsa ulos kuudessa tunnissa ja jatkavat sitten matkaa.

– Hakurahtiliikenteessä sopimukset voivat liittyä yksittäiseen käyntiin, mutta esimerkiksi kansainvälisistä risteilyaluksista puhuttaessa kyse on monivuotisista sopimuksista. Nyt olemme tehneet varauksia jo vuoteen 2028 saakka, Björk kuvailee.