Kahvi on yksi maailmankaupan tärkeimmistä hyödykkeistä, ja suomalaiset ovat maailman innokkaimpia kahvinjuojia. Kaikki Pauligin paahtimolle saapuvat kahvikontit tuodaan Suomeen Helsingin sataman kautta.

Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista juo kahvia. Sitä kulutetaan vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa eli keskimäärin 4–5 kupillista päivässä suomalaista kohden. Koko maailmassa juodaan 1,5 miljardia kahvikupillista päivässä.

Pauligin logistiikassa työskentelevä kuljetus- ja tullipäällikkö Tapio Hyvönen vastaa Pauligille tulevan kahvin merirahtikuljetuksista. Hän on käynyt itsekin tutustumassa kahviviljelmiin Tansaniassa ja Costa Ricassa.

– Halusin tutustua kahvin viljelyyn ja käydä itse keräämässä kahvimarjoja.

Pauligille toimitetaan runsaasti kahvinäytteitä maailmalta. Jokainen näyte tarkastetaan, maistetaan, ja toimittaja saa palautteen.

– Näytteet saapuvat raakakahvina. Sadot vaihtelevat eri vuosina, joten Pauligilla valitaan juuri meidän tarpeisiimme soveltuvat erät. Esimerkiksi Juhla Mokan makuprofiili pidetään aina samanlaisena, Hyvönen kertoo.

Kahvipavut tulevat Suomeen 20 jalan konteissa, joissa on yksi iso sisäpussi, joka on ripustettu kontin sisällä koukkuihin. Pussi puhalletaan täyteen raakakahvia alkuperämaassa. Pussi on logistisesti ajateltuna täydellinen, siellä ei ole yhtään ylimääräistä pakkausmateriaalia tai tyhjää tilaa. Tyhjää tilaa on vain kontin katossa. Raakakahvia mahtuu konttiin maksimissaan 21,6 tonnia.

Kahvi poimitaan marjoina

Viljelmissä kahvi kasvaa pensaissa, jotka tuottavat kahvimarjoja. Poiminnan jälkeen marjan hedelmäliha poistetaan, ja jäljelle jäävät kahvikasvin siemenet, joita kutsutaan pavuiksi. Kuudesta kilosta marjoja saadaan yksi kilo papuja lähetettäväksi Pauligille Suomeen.

Suomeen raakakahvi matkaa jollakin maailman suurimpien konttivarustamojen aluksista.

– Kerran viikossa jokin konttialuksista lähtee kahvisatamasta kohti Suomea, Hyvönen tietää.

Lähtösatamassa kahvin toimittaja hakee tyhjän kontin ja täyttää sen tilalla kerätyllä kahvilla. Sen jälkeen kontti tuodaan takaisin satamaan, huolehditaan paperimuodollisuudet ja kontti lastataan laivaan.

Taitettuaan merta noin kuukauden ajan laiva saapuu Eurooppaan ja johonkin kauttakulkusatamista. Isoista valtamerialuksista kontit siirretään pienempiin syöttöliikenteen konttialuksiin, jotka tuovat kontit Suomeen.

Varustamoilta edellytetään vähäpäästöisyyttä

 Paulig on elintarviketeollisuudessa kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän edelläkävijä. Vastuullisuus koko ketjussa, mukaan lukien päästöjen vähentäminen, on tärkeää.

– Meillä käynnistyy pian uusi sopimuskausi varustamoiden kanssa. Teimme Pauligilla ison päätöksen, jonka mukaan kaikki kahvikuljetuksemme käyttävät jatkossa vähäpäästöisiä ratkaisuja hyödyntäviä varustamoita. Näin säästämme luontoa ja ympäristöä, Hyvönen kertoo.

Pisin merimatka on Itä-Afrikasta tulevalle raakakahville, sillä terroristien takia varustamot välttävät Suezin kanavan käyttämistä. Laivat joutuvat siis kiertämään Hyväntoivonniemen kautta. Se venyttää matka-aikaa lähemmäksi kahta kuukautta. Aikaa kuluu myös pysähdyksiin, kun kontteja puretaan ja lastataan.

Paulig Groupin myynnistä noin 25 % tulee kahvista.

– Kahvissa on se hyvä puoli, että se sisältää vain vähän kosteutta, noin 10 prosenttia. Ainoa haaste kuljettamisessa onkin, että lämpimiltä alueilta viileään Suomeen tuleviin kontteihin kerääntyy kondenssivettä. Siksi käytämme kontteja, joissa kosteus pääsee ulos pienten venttiilireikien kautta.

Mitä vähemmän raakakahvi kokee lämpötilamuutoksia, sitä paremmin se säilyy, koska raakakahvia ei ole vielä käsitelty, paahdettu tai jauhettu.

– Heti, kun raakakahvia ryhdytään prosessoimaan, siitä tulee äärettömän herkkää kaikille vaihteluille. Sitä pitääkin säilyttää ilmatiiviissä paketissa, etteivät hyvät aromit karkaa taivaan tuuliin.

Paahtimo sataman vieressä

Yksikään kahvikontti ei lähde alkuperäsatamasta ennen kuin se on hyväksytty Pauligilla. Tavarantoimittajat lähettävät lentopostissa näytteet jokaisesta ostetusta erästä.

– Näytteet tutkitaan Pauligin laboratoriossa, jotta voimme olla varmoja, että ne täyttävät laatuvaatimuksemme. 

Kun kontit saapuvat Vuosaareen, Pauligin yhteistyökumppani hakee ne ja kuljettaa tehtaalle, jonne on satamasta vain 1,5 kilometrin matka.

Suomalaiset juovat kahvia noin 4,4 kupillista päivässä.

– Kontit viedään vaa’an kautta tyhjennyspaikalle, jossa kontissa oleva pussi avataan ja raakakahvi tyhjennetään kontista. Sen jälkeen kontti puhdistetaan ja viedään takaisin satamaan.

Kun tavaraerä tulee tehtaalle, se siirtyy testisiiloon ja samalla menee näyte Pauligin laboratorioon, jossa erä luokitellaan.

Pauligin kahvituotanto on pitkälti automatisoitu.

– Kahviin ei kosketa käsin sen jälkeen, kun kahvimarjat on poimittu alkuperämaassa ennen kuin kahvijuoma valmistetaan kotona, työpaikoilla tai kahviloissa.

Faktat

• Vuodessa Pauligille tulee kahvia 1 500–2 000 kontillista.
• Kahvia viljellään yli 60 eri maassa. Pauligille kahvia tuodaan noin 15 eri maasta. Suurin osa kahvipavuista matkaa Suomeen Etelä- ja Keski-Amerikasta. Jonkin verran kahvia tuodaan myös Itä-Afrikasta, Vietnamista ja Intian suunnalta.
• Maailman suurin kahvisatama on Santos Brasiliassa, ja sieltä tulee suurin osa raakakahvista myös Suomeen. Kahviviljelykset, joilta raakakahvi tulee Suomeen, sijaitsevat noin 500 kilometrin etäisyydellä Santoksesta.