Kysyimme varustamoilta jälleen, miten kuluva vuosi on rahtiliikenteen osalta mennyt ja miltä tuleva vuosi näyttää? Pääsääntöisesti rahtimäärissä on nähty kasvua, mutta näkymä ensi vuoteen on sumuinen. Investoinnit liittyvät yleensä ympäristöasioihin.

Varustamot kirjaavat vuodelta 2023 jopa kaksinumeroisia kasvulukuja. Myös odotukset ensi vuodeksi ovat myönteisiä, joskin epävarmoja.

Maerskilla jo päästötön feeder-alus

– Kuluva vuosi on mennyt odotusten mukaisesti ja kunhan vielä loppuvuosi menee ilman yllätyksiä, pääsemme kirjaamaan kaksinumeroisen kasvun tälle vuodelle. Henkilökuntamme on erittäin sitoutunut tekemään yhdessä hyvää työtä. Myönteinen vire näkyy mukavasti tuloksessakin, Maersk Finlandin maa- ja myyntijohtaja Satu Lindeberg sanoo.

– Monista viime vuoden kriiseistä on toivuttu ja niistä on myös opittu. Tällä hetkellä kriisit eivät varsinaisesti vaikeuta toimintaamme, mutta olemme valmiustilassa reagoimaan tarpeen mukaan. Olemme myös pääkonttoritasolla sitoutuneet olemaan mukana turvaamassa Euroopan ja Suomen huoltovarmuutta, edelleen tarpeen mukaan ja pyydettäessä.

– Konttiliikenteessä odotamme ensi vuodesta hieman vilkkaampaa kuin tästä vuodesta. Toki sillä varauksella, ettei markkinalla, esimerkiksi Kiinassa tai Yhdysvalloissa, tapahdu globaalia toimitusketjuja horjuttavaa liikehdintää.

Kilpailu on luonnollisesti kovaa, kun palveluntarjoajia on paljon ja kapasiteettia lisätään valtamerireiteillä.

– Lähdemme kuitenkin luottavaisin mielin kohti ensi vuotta. Maersk on erittäin sitoutunut Suomen markkinaan ja on luotettava kumppani toteuttamaan asiakkaiden ulkomaankauppaa, sekä vientiä että tuontia.

Kilpailu on luonnollisesti kovaa, kun palveluntarjoajia on paljon.

Maerskin ensimmäinen metanolilla toimiva päästötön feederalus (2200 teu) saapui Pohjolan reiteille lokakuussa. Samanlaisia aluksia on tulossa lisää ja seuraava on saapumassa liikenteeseen jo alkuvuonna. Maerskin tavoitteena on päästötön logistiikka vuoteen 2040 mennessä ja tavoite etenee suunnitelman mukaisesti.

– Myös suomalaiset asiakkaat ovat enemmän valveutuneita asian suhteen ja ECO-vaihtoehto huomioidaan ilahduttavasti kilpailutuksissa vuodelle 2024, Lindeberg toteaa.

Eckerö lyhensi kääntöaikaa

Eckerö Linen rahtijohtaja Tomas Sjödahl kertoo yrityksen tekemien uudistusten antaneen positiivista virettä.

– Varovaisesti arvioiden meillä on mennyt ihan hyvin, vaikka markkinat ovat laskusuunnassa. Olemme silti saavuttaneet 11 prosenttia kumulatiivista kasvua viimeisen vuoden aikana. Otimme huhtikuun puolivälissä käyttöömme uudet Linkspan-rampit Helsinki – Muuga -reitin satamissa. Näiden ansiosta aluksen kääntöaika lyheni 45 minuuttiin, ja pystyimme lisäämään yhden lähdön molempiin suuntiin. Eli nyt teemme päivässä kolme lähtöä suuntaansa, entisen kahden sijaan. Frekvenssi on nyt riittävä, ja se lisää luottamusta asiakkaidemme keskuudessa.

Toinen uudistus on ollut kuljettajien yöpymismahdollisuus laiturialueella.

– Kumipyöräliikenteen kuljettajat voivat yöpyä niin Vuosaaren, Länsisataman kuin Tallinnan A-terminaalin lastauskaistoilla. Se nopeuttaa lastaustoimintaa ja vähentää ruuhkia. Kun ensimmäinen lähtömme on kello kuusi aamulla, saadaan rahti alueelle kello 24 mennessä. Muutenkin Helsinki – Muuga -reitti vähentää liikenteen määriä kaupunkien keskustoissa.

– Näkymät eteenpäin ovat hieman epäselvät. Edessä voi olla vaikeammat ajat. EU:n alueella ensi vuoden alussa alkava päästökauppa tuo uusia kustannuksia, ja esimerkiksi Saksassa tietullimaksut lähes kaksinkertaistuvat. Lisäksi kansainvälisten kriisien vaikutukset näkyvät korkeana inflaationa, kuten nousseina polttoainekustannuksina. Kun siihen lisätään vähentyneet tavaramäärät, on yhtälö aika huono.

Näkymät eteenpäin ovat hieman epäselvät.

– Vastuullisuus on meille erittäin tärkeä asia. Vaihtoehtoisia polttoaineita harkitaan, ja m/s Finlandian seuraavan telakoinnin yhteydessä muutetaan ruorien paikkoja suhteessa potkuriin, potkurivirtojen tehokkaampaa ohjaamista ja polttoaineen kulutuksen vähentämistä ajatellen, Sjödahl kertoo.

Kuva: Tuuli Turpeinen

Tallinkilla osa laivoista ulosvuokrattuina

Tallink Siljan varatoimitusjohtaja Janeka Rauva näkee tilanteen rahtiliikenteessä melko vakaana, vaikka laskusuhdanne vaikuttaakin alan toimijoihin.

– Rahtimarkkinat ovat yleisesti koko kuluvan vuoden pysyneet hieman mollivoittoisina. Isompi aktiviteetin lasku on nähty rakennus- ja metsäteollisuudessa, mutta kulutustavarat ovat liikkuneet entiseen malliin. Tallink Siljan osalta rahtikuljetusmäärät Suomi – Viro liikenteessä ovat viimeiset neljä kuukautta olleet melko stabiilit, ja oletuksena onkin, että loppuvuosi ei juuri tuo muutoksia volyymeihin. Tällä hetkellä rahtimäärät ovat noin 10 prosenttia pienemmät vuoden 2022 määriin verrattuna. Suomi – Ruotsi -reiteillä rahtimäärät ovat pysyneet aika vakaina, ollen noin kolme prosenttia pienemmät kuin vuoden 2022 määrät.

– Olemme iloisia, että matkustajamäärät osoittavat kriisin jälkeistä tasaantumista taloudellisista haasteista ja hinnankorotuksista huolimatta.

– Teemme kovasti töitä pitääksemme mahdolliset tulevan vuoden lisämaksut ja hinnankorotukset asiakkaillemme mahdollisimman pieninä, mutta laadukkaan palvelun hinta on väistämättä noussut vuosi vuodelta. Liiketoimintamme ydin on edelleen olla markkinajohtaja Euroopassa, vaikkakin laivojen ulosvuokraus on taannut tasaisen tulovirran, mistä on ollut apua epävarmassa maailmantilanteessa.

Varustamo operoi Itämerellä viittä eri reittiä seitsemällä matkustaja-autolautalla sekä kahdella rahtilaivalla.

– Kuljetimme ensimmäisen 9 kuukauden aikana 4,4 miljoonaa matkustajaa ja lähes 250 000 rahtiyksikköä. Viisi laivaamme ovat edelleen ulosvuokrattuina majoituskäyttöön yrityksemme ulkopuolella, lisäksi yksi laiva odottaa jatkopäätöksiä Tallinnan satamassa, Rauva sanoo.

Viking Linella rahti vähintään ennallaan

Viking Linen rahtijohtaja Harri Tamminen näkee kuluvan vuoden positiivisessa, mutta tulevan vuoden epävarmassa valossa.

– Itämerellä liikennöivät viisi alustamme palvelevat yhdistetysti sekä matkustaja- että rahtitoimintoja. Kuluva vuosi on tähän mennessä ollut pääosin positiivinen, olemme onnistuneet monessa osiossa. Volyymit ovat eri rahtikategorioissa joko kasvaneet tai pysyneet ennallaan. Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, jossa luottamus pitää ansaita hyvällä palvelulla.

– Tulevasta vuodesta on vaikea sanoa mitään kovin varmaa. On mahdollista, että rahtimäärät pienenevät koko alalla. Ensi vuosi menee todennäköisesti aika lyhyellä syklillä, tilannetta tarkkaillen. Kansainväliset kriisit ovat pienentäneet kokonaismarkkinaa, ja inflaation luoma hintapaine on kova. Teemme itse sen minkä voimme, mutta hinnankorjauksia on todennäköisesti tehtävä. Oman lisänsä tuovat vuoden alusta alkavat päästökauppamaksut. Asiakkaammekin joutuvat käymään asiaa läpi omien asiakkaidensa ja alihankkijoidensa kanssa. Vaikutukset ylettyvät koko toimitusketjuun.

On mahdollista, että rahtimäärät pienenevät koko alalla.

– Ensi vuoden alkupuolella teemme yhden reittimuutoksen, kun m/s Cinderella aloittaa liikennöinnin Helsingin Katajanokalta maaliskuun alusta. Alus siirtyy samalla Ruotsin lipun alta Suomen lipun alle. Kaupungin liikennesuunnittelun kanssa toivommekin avointa ja ymmärtävää dialogia siitä, ettei liikennevirtoja Helsingin keskustaan hankaloitettaisi yhtään enempää. Pyrimme itse osaltamme avoimuuteen, Tamminen toteaa.

Finnlinesilla markkinaosuusvoittoja

– Emme ole olleet immuuneja yleiselle talouskehitykselle ja inflaatiolle. Alkuvuonna volyymit olivat hyvällä tasolla, mutta kesän aikana ne putosivat. Koko syksy on ollut normaaliin verrattuna tahmea. Laskevasta markkinasta huolimatta markkinaosuutemme on kasvanut niin Saksan kuin Ruotsin liikenteessä, sanoo Finnlinesin kaupallinen johtaja Merja Kallio-Mannila.

– Ajankohtaiset kriisit ovat näkyneet kustannusten nousuna. Kun samanaikaisesti taloustilanteesta johtuen volyymit laskevat, käsissämme on epäyhtälö, jota ratkomme yhdessä asiakkaidemme kanssa.

– Jatkamme investointeja uusiin laivoihin, uusimme vanhempien laivojemme tekniikkaa ja siirrymme ympäristöystävällisiin polttoaineisiin, kun niitä on riittävästi saatavilla. Vihreä siirtymä on niin meidän kuin asiakkaidemmekin tahtotila.

– Merikuljetusten päästökaupan myötä alamme veloittaa EU ETS-ympäristömaksua kompensoimaan hiilidioksidipäästöjä. Modernista ja tehokkaasta laivastostamme johtuen ympäristömaksumme tulee kuitenkin olemaan kilpailukykyinen.

Kun samanaikaisesti päämarkkina-alueellamme Saksassa tietullit nousevat dramaattisesti, ja myös junaliikenteessä korotukset ovat tuntuvia, on Suomen kilpailukyky koetuksella. Veroluonteisten kustannusten nousu on niin tuntuva, ettei se voi olla vaikuttamatta kuljetettaviin määriin. Odotamme ainakin alkuvuoden olevan nihkeä.

– Rahtipuolella laivat ja aikataulut ovat pysyneet melko muuttumattomina. Tuntuu, että Helsingin painoarvo on entisestään kasvanut volyymien ollessa alhaalla. Uudet reittimme eivät ole kaikki Suomi-sidonnaisia, sillä aloitamme ensi vuoden alusta uuden viikoittaisen roro-yhteyden Vigoon ja kasvatamme frekvenssiä Bilbao – Zeebrugge / Antwerpen-liikenteessä. Lisäksi aloitamme ropax-yhteyden Malmö – Swinoujcie -reitillä.

– Kehuttu ropax-laivamme Finnsirius aloitti Naantali – Långnäs – Kapellskär – liikenteessämme syyskuussa, ja sisaralus Finncanopus starttaa samalla reitillä helmikuussa. Matkustajapalveluiden parantuessa myös rahtikapasiteetti kasvaa. Alkuviikon iltalähdöt Ruotsista ovat olleet tukkoisia, mutta pystymme tarjoamaan tilaa myös niihin lisäkapasiteetin myötä, Kallio-Mannila kertoo.