Koskisen-konserni myy suomalaista kuusta ja mäntyä sahatavarana Japaniin, missä sitä käytetään varsinkin talonrakennuksessa. Kaikki Japaniin vietävä puutavara kulkee Helsingin sataman kautta.

Helsingin sataman kaltaiselle yleissatamalle metsäteollisuus on merkittävä asiakassegmentti.

– Helsingin sataman viennistä kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita. Esimerkkinä sahatavaraa laivataan Loviisasta Pohjois-Afrikkaan ja sellua breikkarilla Vuosaaresta Kiinaan. Kasvavana trendinä on metsäteollisuustuotteiden tuominen irtolastina raiteita pitkin kumppaneiden terminaaleihin Vuosaaren logistiikka-alueelle, jossa rahti kontitetaan ja siirtyy yksikkölastina suljetulle satama-alueelle, jatkaakseen konttialuksella kontinentille ja sieltä ympäri maailmaa. Myös tuonnissa on metsäteollisuuden tuotteita, noin 5 prosenttia kokonaistonneista, Helsingin Sataman rahdista vastaava liiketoimintajohtaja Vesa Marttinen sanoo.

50 miljoonaa euroa uuteen sahaan

Koskisen-konserni kontittaa sataman kautta kulkevan sahatavaransa itse Kärkölän Järvelässä sijaitsevalla sahallaan, joka on hiljattain uusittu 50 miljoonan euron investoinnilla. 40 prosenttia viennistä kulkee konteissa, viidennes puoliperävaunuissa.

– 8 prosenttia Koskisen liikevaihdosta tulee Japanista. Sinne viedään juuri sahatavaraa, ei niinkään levytuotteita, vientipäällikkö Juha Virmiala kertoo.

Sahateollisuus toi viime vuonna 45 prosenttia Koskisen yli 271 miljoonan euron liikevaihdosta. Lastulevyä, viilua ja vaneria tuottavan levyteollisuuden osuus oli hieman suurempi, mutta japanilaisia ostajia kiinnostavat nimenomaan sahatuotteet. Melkein kolmannes Koskisen sahatuotannosta toimitetaan Japaniin.

– Japanilaisten omat metsävarat eivät varsinkaan aiemmin riittäneet teolliseen hyödyntämiseen. Toinen syy, miksi he ostavat Suomesta, on korkea laatu, Virmiala sanoo.

Erityisesti kuusta Koskisen myy Japaniin pääasiassa kahteen käyttötarkoitukseen: jatkojalostajille, jotka höyläävät ja pilkkovat siitä tuotteita talotehtaille, tai liimalamellin aihioiksi liimapalkkitehtaille. Käytännössä kaikki käytetään talonrakennukseen.

– Suomesta ei viedä Japaniin alemman laatuluokan tuotteita, joita käytettäisiin esimerkiksi pakkauksiin. Japanilaiset hyväksyvät aluskatteisiinkin vain täskanttirimoja, vaikka rakenne ei jää edes näkyviin, Virmiala kuvailee kulttuurieroja.

Japanilaisilla tarkat mitat

Japanilaisille markkinoille menee vain vähän standardikokoista sahatuotetta.

– Pyrimme tuomaan asiakkaille lisäarvoa sillä, että saavat tuotteet millilleen sen kokoisina kuin haluavat, silloin kuin haluavat, ja vieläpä hyvälaatuisina, Virmiala kertoo.

Hän käy Japanissa myyntimatkoilla 2–4 kertaa vuodessa. Tyypillisesti reissu kestää reilusta viikosta kahteen, mutta joskus seitsemänkin viikkoa. Varsinaiset kaupat tehdään kuinkin usein etäyhteydellä.

Japanin vienti tuo 8 prosenttia Koskisen liikevaihdosta.

– Matkojen aikana keskustellaan markkinoista ja hoidetaan suhteita. Varsinainen tarjous tehdään yleensä matkan jälkeen. Japanilaiset käyvät paljon myös meillä. Järvelään on helppo tulla lentokentältä tunnissa.

Helsingin satamasta sahatavara matkaa kontissa johonkin Keski-Euroopan satamaan, kuten Rotterdamiin, missä on välipurku ja lastaus. Se tarkoittaa, että kontti siirretään pois feeder-aluksesta odottamaan lastausta valtamerilaivaan.

Ajankohtaiset kriisit vaikuttavat matka-aikaan.

– Valtamerialukset eivät mene tällä hetkellä Suezin kanavan läpi, joka oli aiemmin normaali reitti, vaan nyt ne kiertävät Afrikan niemen. Se pidentää matka-aikaa ainakin 10 päivää. Matkan kokonaisaika on nyt lähes 70 päivää, kun se ennen oli 55–60 päivää, Virmiala kertoo.

Aluksesta riippuen se ajaa joko suoraan Japaniin tai todennäköisemmin tekee ensin välipurun esimerkiksi Kiinassa. Koskisen käyttää 40-jalkaisia merikontteja. Niihin ei mahdu kahta maksimimittaista eli 6,1-metristä sahatuotetta peräkkäin, vaan konttiin täytyy sovitella lyhyempiä tuotteita.

– Rahdin suhteellinen hinta kallistuu huomattavasti, jos kontti täytyy jättää vajaaksi.

FAKTAT

• Metsäteollisuuden tuotteista paperia vietiin Helsingin Sataman kautta viime vuonna 1,1 miljoonaa tonnia, sellua ja puuhioketta 0,8 miljoonaa tonnia sekä raakapuuta ja sahatavaraa noin puoli miljoonaa tonnia.
• Helsingin satamasta lähti sahatavaraa maailmalle viime vuonna yli 400 000 tonnia.
• Koskisen Oyj investoi 50 miljoonaa euroa viime vuonna Kärkölään valmistuneeseen sahaan, jonka myötä tuotanto nousee 400 000 kuutiometriin vuodessa.