Loviisan satama on kautta aikain ollut ennen kaikkea vientisatama. Viime vuoden aikana transitoliikenne Venäjälle loppui  EU:n pakotteiden myötä ja tuonti kasvoi valtavasti.

Liikenteen määrällä mitattuna Loviisan sataman viime vuosi oli aiempien kaltainen, mutta tavaravirran suunta ja sisältö muuttuivat täysin.

– Tuskin sataman historiassa on tapahtunut suurempaa muutosta, toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen kuvailee.

Transitovirrat Venäjälle loppuivat kokonaan, mutta tuonti sen sijaan kasvoi. Tuonnissa näkyi tavaravirtojen uudelleen reititys, kun Saimaan kanavalla ei liikennöity. Kanava ei ollut kiinni, mutta varustamot eivät halunneet käyttää sitä. Kanavaa käytti aiemmin osaan liikennevirroistaan myös Loviisan sataman asiakas, jolla on sementin tuontiterminaali Loviisassa.

Saimaan kanavan liikenteen siirtyminen merisatamiin ohjasi tavaravirtoja kulkemaan Loviisan Sataman kautta.

Satama rakensi viime vuonna asiakkaan käyttöön uuden sementtisiilon varastointikapasiteetin kasvattamista varten ja erityisesti entistä ympäristöystävällisempien sementtilaatujen tuontia varten. Kesällä valmistunut laajennus tuli saman tien kovaan käyttöön.

– Se oli oikea-aikainen investointi. Kun Saimaan kanavan reitti ei ollut toiminnassa, kuljetuksia ohjautui Loviisaan, Vepsäläinen kertoo.

Eniten kasvua tuontipuolella oli juuri rakennusteollisuuden tuotteissa.

– Myös energian tuonti kasvoi. Se tarkoittaa hakkeita, pellettejä, energiapuuta ja energiapaaleja, kaikilla niillä teollisuus pyrkii energiantuotannossa eroon fossiilisista polttoaineista eli ne ovat osa vihreää siirtymää.

Energiajakeita ja rakennusteollisuuden raaka-aineita Loviisaan ei tule vain yhtä reittiä, vaan suorina laivakuljetuksina eri puolilta Eurooppaa useista lähtösatamista. Markkinat sinällään ovat laajat.

– Näinkin suuriin muutoksiin, mitä maailmassa on tapahtunut, on löytynyt reitit ja saatu varmistettua tavaroiden ja raaka-aineiden saatavuus, Vepsäläinen toteaa.

Ympäristöluvat päivitetty

Loviisan sataman tavaravirrat ovat pääsääntöisesti ulkomaanliikennettä. Jonkin verran on nykyään myös rannikkoliikennettä, mitä ei muutama vuosi sitten ollut lainkaan.

Energiajakeiden kuljetusten kasvettua satama on ottanut käyttöön myös niiden käsittelyyn liittyviä palveluja. Esimerkiksi rankapuuta voidaan hakettaa sataman alueella.

Sitä varten on täytynyt päivittää sataman ympäristölupaa.

Tavaravirtojen muutos on laajentanut sataman asiakaskuntaa.

– Uusien tavaravirtojen kautta on tullut uusia asiakkuuksia. Transitoliikenne oli isoja virtoja muutaman asiakkaan kautta, nyt on siirrytty huomattavasti pienempiin eriin useiden asiakkaiden kanssa, toimitusjohtaja luonnehtii.

Aiempaa suurempaa asiakasmäärää palvelee satamassa nyt kaksi operaattoria. Satamaoperaattori Loviisa Forwarding & Stevedoring eli LFS:n rinnalla on aloittanut BB Logistics.

– Se on positiivinen merkki siitä, että satama ja sen mahdollisuudet kiinnostavat. Asiakkaille on mahdollista tehdä valintoja ja hakea heille soveltuvinta parasta palvelua, Vepsäläinen toteaa.

Varastoja päivitetään

Tänä vuonna Loviisan sataman investoinnit liittyvät tavaravirtojen muutokseen. Aiemmin transitoliikenteen käytössä ollut kenttä päällystetään, jolloin sitä voidaan käyttää monipuolisempaan tavaraliikenteeseen.

– Siinä on raiteet molemmin puolin kenttää, joten sitä pystytään asiakastarpeiden mukaan hyödyntämään sekä kumipyörä- että raidekuljetuksiin. Lisäksi meillä on varastoja, jotka ovat olleet käytännössä katoksia. Niitä aletaan muuttaa monikäyttöisemmiksi, Vepsäläinen kertoo.

Investointien euromääräinen arvo on tänä vuonna noin puoli miljoonaa euroa, mikä on Loviisan Satamalle tyypillinen taso.

– Viime vuoden investoinnit eli sementtiterminaalin laajennus ja uuden kentän rakentaminen bioenergiajakeiden varastointiin yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla olivatkin meidän kokoluokassa jättimäiset, Vepsäläinen suhteuttaa.