Kesähuvila- ja virkistyskäytössä olleista saarista rakennettu Länsisatama on kasvanut nykyiseksi vilkkaaksi satamakeskittymäksi. Pitkään laivaliikennettä palvellut Terminaali T1 puretaan uuden Merikeskuksen tieltä.

Helsingin Satama suunnittelee merkittäviä uudistuksia Jätkäsaaressa sijaitsevaan Länsisatamaan, jotta Satama pystyy jatkossakin varmistamaan satamatoiminnan kannattavan kasvun ja tarjoamaan erinomaiset palvelut vilkkaalle Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteelle.

Ennen kuin Länsisatamaan ryhdytään rakentamaan uutta ja uljasta Merikeskusta, sen tieltä puretaan vuonna 1939 rakennettu Länsiterminaali T1. Vanhan terminaalin purku-urakka alkaa maihinnoususilloista ja katoksista. Itse terminaalirakennuksen purku alkaa tämän hetken arvion mukaan maaliskuussa 2025.

Ruoholahden, Jätkäsaaren, Hietalahden ja Munkkisaaren rannat varattiin arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1911 laatimassa yleiskaavassa sataman toiminnoille ja teollisuudelle.

Vuonna 1913 satama laajeni. Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistyivät satama-alueeksi, jonne tulivat talletusmakasiinit, varastot ja nostokurjet. Saukon saarelle tehtiin 1925 hiilisatama, joka lopetti toimintansa vasta 1977.

Satamalaitteiden ajanmukaistaminen ja varastojen rakentaminen olivat ajankohtaisia kaikissa satamissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Varastorakennusten ja satamalaitteiden ylläpitäjä oli Helsingin Makasiiniosakeyhtiö, jonka vuonna 1924 hankkimat kaksi ensimmäistä nosturia sijoitettiin Länsisatamaan ja Eteläsatamaan.

Satama nousi täyttöalueelle

Sataman kasvaessa aluetta on vähitellen täytetty ja rakennettu vuosien 1913–1996 aikana sataman tarpeisiin. Yhteensä täyttöalueen määrä Jätkäsaaren osalta on 70,5 hehtaaria. Alkuperäiset kolme saarta muodostivat ennen täyttöjä vain 15,5 hehtaarin kokoisen alueen.

Ennen liittämistään satamakokonaisuuteen alueen saaret olivat lähinnä kesähuvila- ja virkistyskäytössä. Saarista kolme sijaitsi nykyisellä Jätkäsaaren alueella: Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko.

Jätkäsaarella oli ollut muutamia huviloita, mutta muutoin saari oli rehevää puistomaista metsää. Jätkäsaaresta kaakkoon matalan salmen erottamana oli hiekkarantainen Hietasaari ja Jätkäsaaren takana korkeakallioinen Saukko. Lapinniemen lähistöllä oli jyrkkäkallioinen Salmisaari.

T1:n suunnittelijan, kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin kunniaksi uuteen Merikeskukseen suunnitellaan Gunnar-salia.

Sataman rakentamisen yhteydessä kaikki alueen saaret yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen ja tasoitettiin satama-, teollisuus- ja varastointitarpeisiin. Nykyään ne muodostavat suuremman Länsisatamaksi kutsutun kokonaisuuden, johon kuuluu myös Ruoholahti.

Salmisaari kuuluu Länsisataman kaupunginosan Ruoholahden osa-alueeseen. Se liitettiin Länsisataman varhaisaikoina maantäytön avulla kiinteäksi osaksi kantakaupunkia. Salmisaaren pienalue on saanut nimensä tästä saaresta.

1930-luvun funktionalistista teollisuusarkkitehtuuria

Kaupunki tilasi vuonna 1919 Yleiseltä Insinööritoimistolta satamatutkimuksen, jonka laati insinööri majuri Torulf. Satamasuunnitelma liitettiin vuoden 1921 yleiskaavaan. Toruf ympäröi Helsingin niemen miltei joka puolelta satamin.

Nykyisen Länsiterminaali T1:n on suunnitellut Helsingin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher, ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia varastorakennuksena. Rakennus edustaa 1930-luvun funktionalistista teollisuusarkkitehtuuria. Toteutus on ollut huolellista ja yksityiskohtiin, kuten henkilökunnan tiloihin, on kiinnitetty erityistä huomiota.

Rakennusselvityksen mukaan käytetyt materiaalit ovat olleet ensiluokkaisia. Alun perin hyvin avonaiset tilat ovat muuntojoustavia, sillä jakavia väliseiniä on ollut vähän. Pienet ikkunat ja matala kerroskorkeus ovat tehneet tiloista pimeän tuntuisia ja tiheä pilariväli erityisesti alemmissa kerroksissa on vaikeuttanut tilojen monikäyttöisyyttä.

Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta ja lisäksi kellarikerros, jossa kulkee huoltokäytävä koko rakennuksen pituudelta pääsisäänkäyntijulkisivun suuntaisesti.

Rakennuksessa on alun perin ollut koksipolttoinen keskuslämmitys, ja henkilökunnan toimistotilat ovat olleet lisäksi eristettyjä. Tuolloin rakennuksen merenpuoleiselle julkisivulle on tehty myös koksiluukut, jotka edelleen ovat näkyvissä säilyneenä kerrostumana.

Terminaalin uusi elämä matkustajaterminaalina

Länsisatamaa kehitettiin voimakkaasti 1970-luvulla. Tynnyreiden tilalle tulivat kontit, jotka edellyttivät suuria nostureita. Ensimmäinen konttinosturi hankittiin ja Helsingin Va- paavarasto valmistui Bunkkeriin.

Vuonna 1992 Länsiterminaali T1 päätettiin muuttaa Tallinnan laivaliikennettä palvelevaksi matkustajaterminaaliksi, ja se avattiin vappuna 1995. Terminaalista liikennöivät Tallink, Eckerö Line ja St. Peter Line.

Matkustajaterminaali toimi makasiinirakennuksessa aina vuoteen 2022 saakka, jonka jälkeen rakennus on ollut osittain tyhjillään johtuen Pietariin suuntautuvan liikenteen päättymisestä. Vuonna 2017 terminaalin käyttö väheni uuden terminaalirakennus T2:n valmistuttua.

Viimeinen matkustaja-alus, joka käytti Terminaali T1:tä oli Princess Anastasia, joka ajoi reittiä Helsingistä Pietariin, Tukholmaan ja Tallinnaan.