Helsingin Sataman uusi strategia tähtää kestävään kasvuun. Satama on olemassa asiakkaitaan varten, joten kasvuakin haetaan yhdessä heidän kanssaan.

Helsingin Satamassa tunnistettiin tarve strategian uudistamiselle jo vuosi sitten, koska toimintaympäristö oli rajusti muuttunut. Strategian työstäminen alkoi maalis-huhtikuussa 2022. Alkuvaiheessa kartoitettiin laajasti sataman oman henkilöstön, omistajan edustajien, sidosryhmien ja keskeisten asiakkaiden näkemyksiä niin toimintaympäristöstä kuin siitäkin, mihin sataman pitäisi tulevina vuosina keskittyä.

Prosessi kesti pidempään kuin edellisellä kerralla, sillä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia sataman skenaarioihin haluttiin selvittää laajasti. Lopputulos on kuitenkin kasvuhakuinen, kuten edellinenkin strategia.

Kestävyys ja kasvu ovat tämän strategian keskeiset asiat.

– Nyt ei suunta muutu olennaisesti, vaan tämä on jatkumoa siihen, mitä Helsingin Satamassa on aikaisemminkin tehty, Ville Haapasaari sanoo.
Joitakin painotuseroja edelliseen strategiaan kuitenkin on. Toimitusjohtajan mukaan viime vuosien rajut shokit toimintaympäristössä korostavat tarvetta monenlaiseen varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan. Valmiusryhmätoimintaa ja muuttuviin tilanteisiin reagoimista on korona-aikana saatu harjoitella paljon.

– Niissä onnistuttiin aika hyvin, ja niistä on otettava oppia jatkoonkin, jotta pystymme säilyttämään yhtiön kestokyvyn missä tahansa tilanteessa.
Haapasaaren mukaan myös sataman rakentamisen on oltava kestävää.

– Toiminnan perustana nousee voimakkaammin esiin se, miten pystymme ylläpitämään sataman resilienssiä. Maailmalla ja lähialueilla on nytkin menossa isoja kriisejä, joille ei ole päätöspäivää näköpiirissä. Viime vuosien kehitys on osoittanut, että mitä tahansa voi tulla eteen. Sataman on mietittävä esimerkiksi investointien osalta, kuinka muutosvalmiita olemme niiden suhteen.

Se tarkoittaa, että liikenteen ja markkinoiden rakenteellisiin muutoksiin varaudutaan jo investointien suunnitteluvaiheessa.

– Keskeistä on olla reagointikykyä strategiakauden aikana, jos tilanteet muuttuvat, Haapasaari linjaa.

Hän on tyytyväinen siihen, että strategiaa työstettiin satamayhtiön sisällä hyvin osallistavasti. Henkilöstökyselyiden lisäksi pidettiin laajoja työpajoja ja useita tiedotustilaisuuksia.

– Sillä haettiin samanmielisyyttä siitä, mihin tekemistä jatkossa painotetaan. Lämpimät kiitokset henkilöstöllemme jo tästä valmisteluvaiheesta.

Kestävyys ja kasvu keskiössä

Strategiatyön yhteydessä päivittyivät myös sataman missio ja visio. Missiossa korostuu ihmisten ja tavaroiden saavutettavuus: ”Tuomme ihmiset ja tavarat yhteen…” ja visiossa kestävyys ”…vauhdittaaksemme kestävää kasvua”. Linjaukset tarkoittavat, että sataman toiminnassa korostuvat sujuvuus, kestävyys ja turvallisuus.

– Se on perustekemistä, jolla satama osaltaan pitää Suomen kiinni maailmassa, Haapasaari toteaa.

Vision, jota kohti tällä strategiakaudella mennään, voi hänen mukaansa kiteyttää kahteen teemaan. Ne ovat liiketoiminnan tervehdyttäminen sille tasolle – ja ylikin – jolla se ennen koronaa oli, ja toisaalta ympäristöteemojen ja kestävän kehityksen vauhdittaminen.

– Kestävä kehitys on ollut aiemminkin yksi sataman kärkihankkeista, mutta nyt se on esillä vielä voimakkaammin. Siitä tulee se, että vauhditamme kestävää kasvua.

Kestävyys ja kasvu ovat tämän strategian keskeiset asiat, Haapasaari määrittelee.

Kestävään kasvukuntoon tähdätään neljän kärkiteeman avulla. Ensimmäisenä ovat menestyvät asiakkaat.

– Totta kai asiakkaat ovat olleet keskiössä ennenkin, mutta se näkyy tällä strategiakaudella vielä voimakkaammin.

Viime strategiakaudella satamaa työllistivät paljon erilaiset skenaariot siitä, miten sataman toiminnot järjestetään pitkällä aikavälillä. Kehittämisohjelmaa työstettiin perusteellisesti varsinkin kaupungin eri tahojen kanssa. Lopputuloksena on kymmenvuotinen investointiohjelma, johon omistajakaupunki on laajasti sitoutunut.

– Nyt haluamme tuoda voimakkaammin esiin, että pyöritämme satamaa asiakkaita varten, ja nimenomaan heidän kanssaan sitä kestävää kasvua haemme, Haapasaari sanoo.

Matkustajaliikenteen puolella kyse on hänen mukaansa siitä, miten satama pystyy auttamaan matkustajavarustamoja pääsemään liiketoiminnassaan koronakautta edeltävälle tasolle. Tämän hetken näkymä on, että aikaisintaan vuonna 2025 volyymi voisi olla vuoden 2019 tasolla. Myös tavaraliikenteen puolella sataman tavoitteena on mahdollistaa asiakkailleen lisää liiketoimintaa Helsingin kautta, puhutaanpa teollisuuslasteista tai päivittäistavarakaupasta.

– Meillä on tavoitteena kasvattaa yksikköliikenteen osuuksia Helsingissä.

Hiilineutraaliksi jo 2025

Monet viime kauden satsauksista kantavat hedelmää satamalle ja sen asiakkaille tällä strategiakaudella. Yksi edellisen strategian kärkiteemoja oli saumaton matkustajakokemus, jossa loppuasiakkaan ymmärtämiseksi tehtiin paljon töitä.

– Aiemmin meillä ei ollut säännöllisiä matkustaja-asiakkaiden tyytyväisyystutkimuksia, nyt asiakastyytyväisyydestä on jatkuva seuranta. Sen kautta matkustajakokemuksen kehittäminen ja johtaminen on vakiintunut osaksi perustekemistä, Haapasaari kertoo.

Tehokkaat satamatoiminnot -teema, joka viime kaudella tarkoitti paljon toiminnan ja sataman digipalveluiden kehittämistä, on samalla tavalla nyt jokapäiväistä käytäntöä.

Se näkyy esimerkiksi terminaalien porttitoimintojen automaationa.

– Maa- ja meriliikenteen sujuvuudessa ovat olennaisia työkaluja, millaista automaatiota porteilla on, tai miten alusten tiedonvaihto sataman kanssa toimii.

Matkustajapuolella olemme kehittäneet paljon palveluita, kuten pysäköintiä ja ravintolatoimintaa, nyt kyse on enemmän niiden markkinoinnista, Haapasaari selventää.

Vision tavoite liiketoiminnan tervehdyttämisestä näkyy erityisesti menestyvät asiakkaat -kärkiteemassa, ja vision kestävyystavoitteeseen vastataan kestävän liikenteen kärkiteemalla. Jo aiemmassa strategiassaan Helsingin Satama halusi olla kestävän kehityksen edelläkävijä, josta konkreettisin osoitus oli sataman hiilineutraaliusohjelma.

Tavoite oli ensin vuodessa 2035. Viime vuonna tavoitetta kiristettiin oman toiminnan osalta vuoteen 2030 ja uudessa strategiassa halutaan saavuttaa sataman oman toiminnan hiilineutraalius jo 2025.

– Haluamme myös lisätä kädenjälkeämme sataman ulkopuolella, eli millä tavalla pystymme osaltamme vaikuttamaan siihen, että kuljetusketju ylipäätään muuttuu vihreämmäksi, Haapasaari sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi vastasatamien yhteistyöllä pystytään kehittämään vihreitä käytäviä, joissa eri satamien samanlaisilla toimenpiteillä saavutetaan laajempaa vaikutusta.

Strategian kolmas kärkiteema on kehittyvä satamakaupunki. Se tarkoittaa käytännössä viime kaudella laaditun kehittämisohjelman läpiviemistä. Strategiakauden 2023–2028 aikana pitäisi luvittaa ja suunnitella kehittämisohjelman investoinnit. Vuoden 2028 paikkeilla ohjelmaputkesta pitäisi tulla ulos jo valmistakin. Toki ohjelma ulottuu 2030-luvun puolelle. Kehittämisohjelma on kokonaisuus, jonka osien toteuttaminen vaikuttaa ohjelman muihin vaiheisiin ja sataman ulkopuolellakin.

– Lähivuosina keskeistä tulee olemaan, miten pystymme hoitamaan liikennejärjestelyt satamassa ja sen ulkopuolella, kun isot rakennustyöt alkavat.

Ensimmäinen askel kehittämisohjelman toimeenpanossa on makasiiniterminaalin purkaminen Eteläsatamassa ensi vuonna. Sen paikalle alkanee parin vuoden kuluttua rakentua arkkitehtuuri- ja muotoilumuseo, ja vastaavasti sataman toiminta-alue Eteläsatamassa supistuu.

Etunojaa Vuosaaressa

Kärkiteema kehittyvä satamakaupunki on saanut nimensä siitä, että siinä sovitetaan yhteen sataman tekemistä kaupungin kanssa. Kehittämisohjelman toteutuksen rinnalla strategiassa otetaan etunojaa Vuosaaren sataman kehittämisessä. Tähän asti on ajateltu, että Vuosaaren satamaa aletaan laajentaa 2030-luvun puolivälissä.

– Käynnistämme varmaan jo ensi vuoden aikana esiselvitykset Vuosaaren laajentamisesta sillä ajatuksella, että mahdollisesti laajennusta voitaisiin lähteä tekemään vaiheittain jo kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla, Haapasaari sanoo.

Neljäs kärkiteema eli menestyvät osaajat kertoo tietenkin sen, ketkä kaiken edellä mainitun toteuttavat.

Strategia on ennen kaikkea tiekartta sataman omaan tekemiseen.

– Osaamiseen satsaaminen on sinänsä muuttumaton osa aiemmasta strategiasta, mutta toimintaympäristön ja vaatimusten muututtua myös tulevalla kaudella on satsattava henkilöstön osaamiseen, ja samalla kehitettävä satamaa erinomaisena työpaikkana.

Seuraava vaihe strategiatyössä on laatia kärkiteemojen pohjalta konkreettinen toimenpidesuunnitelma.

– Strategian pohjana tähänkin asti olleet arvot vastuullisuus, yhteistyö ja tuloksellisuus eivät katoa mihinkään. Etenkin vastuullisuudessa satama-alueen turvallisuus niin työsuojelumielessä yhteisenä työpaikkana kuin matkustaja- ja lastiturvallisuutena jatkaa painopisteenä osana operatiivista toimintaa. Resilienssikysymys nousee siihen rinnalle, Haapasaari listaa.