Länsisataman ja Länsiväylän yhdistävän satamatunnelin asemakaavaa valmistellaan parhaillaan. Tunnelin suuta on tuotu jatkosuunnittelussa lähemmäs Länsiväylää, ja sen ympärille suunnitellaan porrastusta.

Rekkaralli Helsingin Jätkäsaaressa on jatkuvaa. Laivoja saapuu Jätkäsaaressa sijaitsevaan Länsisatamaan maanantaista perjantaihin kymmenen kertaa vuorokaudessa, viikonloppuisin muutama vähemmän.

Satamatunneli tulee vähentämään liikennettä Jätkäsaaressa, sillä raskas liikenne ja suuri osa henkilöautoliikenteestä siirtyy tunneliin. Tunneli mahdollistaa Tallinnan liikenteen keskittämisen Länsisatamaan. Lisäksi se vähentää Helsingin keskusta-alueella satamaan liittyvää liikennettä noin 75 prosentilla.

– Tunnelihanke on osa laajempaa Helsingin Sataman kehittämisohjelmaa, jossa Tallinnan liikenne keskitetään kokonaisuudessaan Jätkäsaareen ja Ruotsin liikenne Katajanokalle. Samalla Eteläsatama vapautuu kaupunkilaisille monipuolisempaan käyttöön, Helsingin Sataman tunnelihankkeen projektipäällikkö Paavo Jääskeläinen kertoo.

Tällä hetkellä valmistellaan satamatunnelin asemakaavaa. Jätkäsaaren Länsisataman vanha T1-terminaalira-kennus puretaan, ja sen tilalle rakennetaan uusi Merikeskus. Merikeskuksen alle tulee satamatunnelin toinen pää. Tunneli yhdistyy Länsiväylään Lapinlahden puiston reunassa, Ilmarisen pääkonttorin vieressä.

– Uusimmassa suunnitelmassa tunnelin suuta on tuotu lähemmäs Länsiväylää, ja suuaukkoon tulee lisäksi pieni porrastus. Tunnelin Salmisaaren päässä muut liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteittäin ennallaan, Jääskeläinen kuvaa.

”Tavoitteena on, että mukulakirvelin määrä puistossa lisääntyy.”

Uudessa suunnitelmassa tunnelin rakentamisessa käytetään ohuen kalliokaton erikoistekniikoita, jotka mahdollistavat sen, että kaivanto on aikaisempaa suunniteltua lyhyempi. Erikoistekniikat mahdollistavat ratkaisun, jossa Lapinlahden koirapuistoalue, joka on uhanalaisten liito-oravien ydinaluetta, saadaan säästettyä kokonaan.

Mukulakirvelistä huolehditaan

Lapinlahden puistossa elää uhanalainen kirvelilattakoiperhonen, joka syö mukulakirvelikasvia. Ennen rakentamisen aloittamista kaivannon alueella sijaitseva mukulakirveli siirretään muualle Lapinlahden puistoon.

– Olemme tehneet mukulakirvelin hyvityssuunnitelman. Mukulakirveliä istutetaan eri paikkoihin puistossa, ja varmistamme biologien avulla, että se lähtee kasvamaan ja toukat siirtyvät uusiin paikkoihin. Tavoitteena on, että mukulakirvelin määrä puistossa lisääntyy, Jääskeläinen selostaa.

Suunniteltu kaivantoalue on tällä hetkellä suurelta osin avokalliota. Kun tunneli saadaan rakennettua, sen päälle tehdään puistokansi. Kansi täytetään maamassalla, jonka päälle istutetaan pensaita ja puita. Tunnelialueen ja Ilmarisen pääkonttorin välissä kulkee kapea tie, johon Helsingin kaupunki suunnittelee uutta pyöräbaanaa.

Jääskeläinen kertoo, että tavoitteena on tehdä alueesta tyylikäs, viihtyisä ja luontoa kunnioittava. Esimerkiksi maastossa kulkeva kaukolämpölinja aiotaan siirtää maan alle betonitunnelin reunaan, jolloin se poistuu puistosta maan sisään.

Tunneli vähentää melua ja sujuvoittaa liikennettä

Jääskeläinen on aloittanut työt Helsingin Sataman satamatunnelista vastaavana projektipäällikkönä elokuussa 2024. Hän on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2018 lähtien entisen työnantajansa kautta. Jääskeläisellä on kokemusta kalliorakennesuunnittelusta, ja hän on suunnitellut satamatunnelin linjauksen kertaalleen.

– Satamatunnelilla tulee olemaan merkittävä vaikutus liikenteen sujuvuuteen ja melun vähentämiseen. Rakennamme ihmisten keskustaa ja ihmisten Helsinkiä.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tunnelin asemakaavaehdotusta ensi keväänä. Kaupunginvaltuuston käsittely on kaupungin arvion mukaan vuoden 2025 lopulla. Jos kaikki menee kuin on suunniteltu, Jätkäsaaren uusi matkustajaterminaali Merikeskus ja sinne yhdistyvä satamatunneli ovat käytössä vuonna 2032.