Satamaliikenne sujahtaa tunneliin, laitureita modernisoidaan ja 1930-luvulla rakennettu T1-terminaali puretaan ja korvataan uudella. Länsisatamaa valmistellaan Tallinnan liikenteen kasvuun.

Helsingin Satama on saanut EU-tukea sataman kehityshankkeen suunnitteluvaiheeseen. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat kehittäneet jo vuodesta 2011 lähtien yhdessä satamien välisiä rahti- ja matkustajaliikenteen yhteyksiä. Yhteisten Twin-Port –hankkeiden kautta kaksoiskaupungin välisten yhteyksien tehokkuutta ja vastuullisuutta on parannettu mittavasti. Uusin yhteishanke ulottuu vuoden 2025 loppuun.

Helsingin ja Tallinnan satamat ja niiden välinen yhteys ovat osa EU:n ydinverkkoa ja strategisesti tärkeää Pohjanmeri-Itämerikäytävää.

Helsingin Sataman osuus EU:n 6,8 miljoonaa euron rahoituksesta on noin neljä miljoonaa euroa. Se kattaa noin puolet Helsingin sataman suunnitellun kehittämisohjelman valmistelun kustannuksista.

– Saamamme EU-rahoitus antaa meille ja omistajallemme osviittaa siitä, että Helsingin Sataman suuret investoinnit ovat EU:n tavoitteiden mukaisia, Helsingin Satama Oy:n taloudesta, ICT:stä ja kehittämisestä vastaava johtaja Pekka Meronen toteaa.

– Teemme siis oikeita asioita niin liikennevirtojen tehostamisen kuin toimintamme kestävyyden osalta, Meronen lisää.

Helsingin ja Tallinnan satamat ja niiden välinen yhteys ovat osa EU:n ydinverkkoa ja strategisesti tärkeää Pohjanmeri-Itämerikäytävää.

Useita projekteja käynnissä yhtä aikaa

Twin-Port V hankkeeseen sisältyy Helsingin Läsisataman maanalaisen jatkeen suunnittelu, laitureiden modernisointi ja T1-terminaalin suunnittelu. Kaikista kolmesta hankkeesta tehdään kattavat laaja-alaisesti tekniset, taloudelliset ja lainsäädäntöön liittyvät selvitykset.

Kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin hyväksymä sataman kehittämisohjelma ulottuu 2030-luvulle. Suunnitellut toimenpiteet keskittävät liikennettä ja vapauttavat alueita muuhun kaupunkikäyttöön.

Tallinnan Satama parantaa tulevan hankkeen aikana satamainfrastruktuuria Muugan ja Vanhan Kaupungin satamissa.

Sataman liikenne ohjataan tunneliin

Länsisataman maanalainen jatke on käytännössä tunneli, jonka kautta raskas liikenne ja muu sataman liikenne liittyy suoraan Länsiväylälle. Näin liikennemäärät eivät rasita enää keskustan katuverkkoa ja sekä ruuhkat että päästöt vähenevät.

– Tunneli on tavallaan avain Tallinnan liikenteen keskittämiseen Länsisatamaan. Ilman sitä satamaliikenteen kasvu ei olisi mahdollista. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat myös suuret, projektinjohtaja Ari Parviainen kertoo.

Ympäristövaikutukset arvioidaan tarkkaan

Tällä hetkellä on käynnissä tunnelihankkeen suunnittelu.

– Samaan aikaan tehdään ympäristövaikutuksien arviointia tunnelin ja laiturihankkeen osalta. Käytännössä tämä tulee kestämään koko ensi vuoden, Parviainen kertoo.

– Kaikkiaan nämä ovat pitkiä ja työllistäviä vaiheita.

Aikaisintaan tunnelin varsinaiset rakennustyöt alkavat vasta vuonna 2024.

– Länsisatamaan suunniteltu laiturien uudistaminen saadaan käynnistettyä ehkä jo aiemmin.

Länsisataman laiturit LJ3-LJ6 modernisoidaan.

– Käytännössä osa niistä rakennetaan uudelleen.

Samalla kaikkiin laitureihin rakennetaan maasähköliittymät aluksille. Tällä hetkellä maasähkö tulossa käyttöön kahdessa uusimmassa laiturissa LJ7 ja LJ8.

– Tämän uudistuksen ympäristövaikutukset ovat myös merkittävät.

Uusi terminaali korvaa vanhan

Alunperin satamavarastoksi 30-luvulla valmistunut T1-terminaali korvataan kokonaan uudella.

– Se saneerattiin aikanaan terminaaliksi, kun Tallinnan liikenne vilkastui 90-luvun puolivälissä. Se on kuitenkin epäkäytännöllinen nykytarpeisiin.

Rakennuksen saneeraamista Parviainen ei pidä tarkoituksenmukaisena.

– Rakennusta on tietenkin korjattu ja laajennettu vuosien saatossa, mutta huonokuntoisena se on nyt selvästi elinkaarensa päässä.

– Sen sijainti myös estää sataman liikennejärjestelyjen kehittämisen suunnitellulla tavalla.