Satama on saavuttanut omien hiilipäästöjensä osalta vähennystavoitteensa, ja nyt se keskittyy tukemaan asiakkaitaan, kumppaneitaan ja sidosryhmiään vähähiilisten ratkaisujen kehittämisessä.

Sopu työehdoista tuo kaivattua vakautta

Kahden peräkkäisen lakkotalven jälkeen logistiikka-alalle tuo huojennusta, että melko todennäköisinä pidetyiltä satamalakoilta vältyttiin tänä vuonna. Aihe on puhuttanut sataman asiakkaita laajasti viime syksystä asti. Siksi ahtausalan 2 + 1 vuoden työehtosopimus otettiin vastaan suurella tyytyväisyydellä. Se tarkoittaa, ettei ensi talven osalta tarvitse miettiä tätä asiaa.

Kun toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia, on erinomaisen tärkeää, ettei vientiteollisuuden kilpailukykyä rapauteta suomalaisten omassa päätösvallassa olevilla kiistoilla.

Ilmastotyön välietappi saavutettu

Saavutimme alkuvuodesta ilmastotyön tavoitteet oman toimintamme osalta. Se oli merkittävä etappi. Hiilineutraaliusohjelmaan on kuulunut lukemattomia toimenpiteitä. Terminaalien energiatehokkuuden parantaminen aurinkopaneeleilla sekä kiinteistöjen ja satamakenttien valaisu led-valoilla ovat näistä esimerkkejä. Suurin yksittäinen muutos on ollut siirtyminen päästöttömiin lähteisiin kaikessa ostoenergiassa mukaan lukien kaukolämpö. Lisäksi Satama hankkii pienen määrän vapaaehtoisia päästöhyvityksiä jäljelle jääviä ilmastopäästöjä vastaavan määrän.

Saavutus on hieno, mutta sataman omat päästöt ovat vain pieni osa satama-alueen päästöistä, puhumattakaan koko kuljetusketjusta. Siksi vielä isompi asia on, miten voimme jatkossa edesauttaa koko kuljetusketjun päästöttömyyttä. Siinä meitä auttavat esimerkiksi Green Corridor -hankkeen tuottamat päästölaskelmat Helsingin ja Tallinnan välisen kuljetuskäytävän kokonaispäästöistä.

Sähkö tulee kaikkeen satamien tekemiseen

Vasta pari vuotta sitten meriliikenteen vaihtoehtoisilla energianlähteillä tarkoitettiin yleisesti metanolia ja ammoniakkina. Nyt sähköstä on tullut alan kuuma puheenaihe.

Satamien on vastattava sähköistyvien alusliikenteen, työkoneiden ja maaliikenteen tarpeisiin. Kyse siitä, miten satamaan saadaan riittävästi sähköä, myös poikkeustilanteissa, ja millaista latausinfraa eri käyttötarkoituksiin tarvitaan.

Puhtaasti sähkökäyttöiset alukset tarvitsevat ihan toisen kokoluokan sähköverkkoa ja latauskapasiteettia kuin hybridialukset tai satamassa operoivat työkoneet. Skaala on laaja. Meilläkin on useiden sähköistymiseen liittyvien hankkeiden suunnittelu käynnissä. Vuosikymmenen lopulla pitäisi järjestää myös kansainvälisille risteilijöille maasähköliittymät, joiden tekemisessä Helsingin Satama on jo pitkään ollut edelläkävijä.