Suomen huoltovarmuus ja menestys ylipäätään on Itämeren laivaliikenteen varassa. Itämeren kuljetuksille ei löydy todellista vaihtoehtoa.

Suomen on maailman sivu manattu olevan saari raukoilla rajoilla. Saariasemamme ja sijaintimme rauhattomalla rajalla ovat nyt totta Venäjän hyökättyä Ukrainaa. Ennen nyrkkisääntönä pidettiin, että Suomen viennistä ja tuonnista kulkee 90 prosenttia meriteitse. Sota sulki Saimaan kanavan, lyhyimmän lentoreitin Venäjän yli Aasiaan ja rautatieliikenteen Venäjän läpi Kauko-Itään. Suomen reitit maailmalle ovat harvemmat ja etäisyytemme muuhun maailmaan on kasvanut. Nyt maamme tuonnista ja viennistä kulkeekin jo 96 prosenttia merikuljetuksina.

Suomen huoltovarmuus ja menestys ylipäätään on Itämeren laivaliikenteen varassa. Häiriöt meriliikenteessä johtaisivat muutamassa päivässä kiukkuisiin asiakkaisiin. Kauppojen hyllyissä suomalaisten tuotevalikoima harvenisi nopeasti ja vientiyrityksemme ulkomaiset asiakkaat joutuisivat odottamaan toimituksiaan. Suomen ulkomaankaupan arvosta lähes 50 prosenttia kulkee yksin Helsingin Sataman kautta.

Suomen NATO-jäsenyys on vakauttava tekijä ja eskalaatioiden ennaltaehkäisijä Itämeren alueella. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa olosuhteissa ei ole vain kovan turvallisuuden ja kauluslaattojen varassa. Suomalainen arkinen ja mutkaton viranomaisyhteistyö on viime kädessä huoltovarmuutemme perusta.

Helsingin Satama, puolustusvoimat, rajavartiosto ja monet muut viranomaiset ja elinkeinoelämä yhdessä ovat lisänneet varautumisen harjoittelua: miten Suomen sähkön ja energian saanti turvataan kaikissa olosuhteissa tai miten elintärkeiden toimintojen ylläpitämistä johdetaan?

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on selvittänyt vaihtoehtoisia huoltoreittejä tilanteen varalta, jos Itämeren alueen tilanne kiristyisi. Toivoa on aiemmin asetettu pohjoisille reiteille, etenkin raideyhteydelle Torniosta Haaparantaan ja Pohjois-Ruotsin läpi Norjan suojaisiin satamiin. Ruotsin niin kutsutun malmiradan kapasiteetti on täydessä käytössä, eikä Norjat satamissa ole tilaa Suomen tarpeille. Yhtenä vaihtoehtona on tarkasteltu reittiä, jossa rahti kulkee Tukholman laivoin ja jatkuen Ruotsissa maakuljetuksina Göteborgin satamaan. Samat kapasiteettiongelmat ovat rajoitteena läntiselläkin reitillä.

Itämeren kuljetuksille ei löydy todellista vaihtoehtoa. Suomen kohtalo on Itämeren aaltojen varassa jatkossakin.

Kirjoittaja on Helsingin Satama Oy: toimitusjohtaja.