Satamissa varaudutaan turvallisuusympäristön muutoksiin harjoittelulla, joka yhdistää satamien, niiden alueella toimivien yritysten ja viranomaisten resurssit.

Itämeren turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Venäjän aseellinen vaikuttaminen suoraan Ukrainan siviili-infrastruktuuriin ja energian lähteisiin kiihtyy. Itämeren altaassa on tietoliikenne- ja energiakaapeleita katkennut kiihtyvää tahtia.

– Linkkimastoja on kaadettu ja junaliikenne on estynyt useasti ilkivallan takia. Satamissa olemme havainneet saapuviin aluksiin kohdistuvan GNSS-häirintää sekä vieraiden alusten virheellisiä paikkoja järjestelmissämme. Valokuvaus ja dronen lennätys on lisääntynyt lentokieltoalueella ja jopa satama-alueelle on tunkeuduttu valokuvaamaan satamakohteita. Tapahtumia on paljon ja kaikkea emme edes saa tietoomme, Suomen Satamien valmiuspäällikkö ja Satamapoolin poolisihteeri Jukka Mustola sanoo.

Satamissa on huomioitu turvallisuusympäristön muutokset ja Suomen Satamat ry on vahvistanut varautumista muun muassa tiivistämällä viranomaisyhteistyötä sekä lisäämällä tilanneymmärrystä.

Satamien merkitys huoltovarmuudelle

Mustolan mukaan Suomen satamilla on keskeinen rooli kansallisessa huoltovarmuudessa, sillä ne ovat elintärkeitä kansantalouden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Satamat ovat merkittäviä logistisia solmukohtia, sillä viime vuonna 95,3 % Suomen ulkomaankaupasta kulki meriteitse satamien kautta. Suomi on täysin riippuvainen satamiensa kautta kulkevasta materiaalista.

– Meidän tehtävänämme on varmistaa, että satamat ylläpitävät elintärkeää tavaraliikennettä ja -logistiikkaa häiriötilanteissa tai kriisitilanteissa, kuten luonnon katastrofeissa, vakavissa häiriöissä tai äärimmäisessä tapauksessa poikkeusoloissa.

Varautuminen turvallisuusympäristön muutoksiin

– Varautumisen päämääränä on pienentää uhkien toteutumisen todennäköisyyttä, edistää omaa valmiutta kohdata niitä ja luoda edellytykset vasteelle, Mustola listaa.

– Satamatoimijoiden on tunnistettava kriittiset kohteet, joiden vaurioituminen voi aiheuttaa huomattavaa haittaa logistiikkaketjulle ja huoltovarmuudelle. Tämä edellyttää syvällistä analyysiä sekä eri skenaarioiden läpikäyntiä.

Satamiin kohdistuvia häiriötilanteita tai uhkia ovat esimerkiksi kyberhyökkäykset porttijärjestelmää tai lastin ohjausjärjestelmiä vastaan, fyysinen tunkeutuminen alueelle ja vahingonteko, lastitietojen manipulointi, sähkönsaannin häiriöt, polttoainejakelun estyminen ja osaavan henkilöstön puuttuminen. Pahimmassa skenaariossa satamaan voi kohdistua tuhoisaa vaikuttamista ilmasta.

– Varautumisen kokonaisuus rakentuu palasista ja meillä tulee olla osatekijät kunnossa. Henkilöstön tulee olla ammattitaitoista ja sillä tulee olla oikeat työvälineet ja -varusteet, Mustola muistuttaa.

Helsingin Satamassa varaudutaan turvallisuusympäristön muutoksiin ja ymmärretään Suomeen kohdistuvat uhat.

– Helsingin Satamassa on satamanpitäjän lisäksi paljon eri toimijoita, jolloin organisaation tulee olla toimiva ja hyvin johdettu yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Vallitsevaa tilannetta ja tietoa tulee jakaa sujuvasti sataman sisällä, jotta jokaisella on yhteinen tilanneymmärrys. Myös toimintatapojen tulee olla vakioituja ja infrastruktuurin tulee tukea toimintaa.

Vasteen luominen satamissa

Kun edellä mainitut osatekijät ovat kunnossa, kaikkein tärkeintä on yhdistää ne harjoittelulla.

Mustolan mukaan harjoittelulla luodaan vaste, jolla kyetään vastaamaan uhkaan ja minimoimaan sen vaikutukset.

– Yhdessä satamanpitäjän, palveluntuottajien ja viranomaisten välillä harjoittelemalla pystymme kehittämään omaa osaamista ja tunnistamme paremmin materiaaliset tarpeet sekä kriittisen infrastruktuurin fyysisen suojaamisen, Mustola sanoo.

Tämä tarkoittaa käytännössä myös entistä tiiviimpää vuoropuhelua viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden välillä sekä uusien toimintamallien kehittämistä häiriötilanteiden hallintaan. Varautumisen suunnittelu ja harjoittelu auttavat varmistamaan, että satama pystyy reagoimaan tehokkaasti häiriöihin ja palauttamaan normaalit olot mahdollisimman nopeasti.

– Harjoitusten avulla kehitämme henkilöstön osaamista kohdata häiriötilanteita ja kasvatamme samalla omaa henkistä kestävyyttämme kohdata tarvittaessa jopa poikkeusolot. Näin varmistamme, että satamat pysyvät toimintakykyisinä ja turvallisina myös muuttuvissa turvallisuusympäristöissä, Mustola sanoo.