Helsingin Satama on vilahdellut tai ollut erilaisissa rooleissa elävissä kuvissa, näytelmäelokuvissa, dokumenteissa ja uutiskatsauksissa viime vuosisadan alusta alkaen.

Helsingin Satama on ollut mukana noin sadassa näytelmäelokuvassa vuosien varrella, Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) kerrotaan. Yksi kuuluisimmista on tietysti Varsovan laulu. Dokumentteja on vielä enemmän, esimerkiksi Me matkustamme Helsingistä Hulliin ja Kolmen kaupungin kasvot. Finlandia-uutiskatsauksissa satamaa nähdään vieläkin enemmän.

Ruotsin kuningasparin vierailu vuonna 1925

Suomi-Filmi Oy:n mykkädokumentissa Ruotsin kuningasparin vierailu (1925) seurataan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n ja hänen puolisonsa kuningatar Viktorian virallista nelipäiväistä valtiovierailua Suomessa elokuussa 1925. Kuningaspari vierailee Helsingin lisäksi Savonlinnassa ja Viipurissa. Aiheesta valmistettiin kaksi ajankohtaisdokumenttia.

Helsingin 1954 talviset satamat

Vuonna 1954 Helsingin Satama päätettiin pitää koko talven vilkkaasti liikennöitynä, niinpä jäänmurtajat auttoivat talven aikana lukuisia laivoja satamaan ja takaisin merelle. Leuto talvi ja myöhään syntynyt jää olivat hyvänä apuna laivaliikenteen jatkumiselle. Tuon talven aikana Helsingin satamiin tuotiin myös huomattava määrä autoja.

Tanskan kuningasperhe Helsingissä

Tanskan kuningasperhe, kuningas Frederik IX, kuningatar Ingrid ja kruununperijä prinsessa Margareeta vierailivat Suomessa vuonna 1958. Liikkeiden näyteikkunoihin aseteltiin uutisten mukaan kauniita kuvia ja kukka-asetelmia Tanskan väreissä. Suuri väkijoukko seurasi, kun seurue nousee maihin Kauppatorilla, jossa Sylvi ja Urho Kekkonen tervehtivät heitä.

Amerikansuomalaiset saapuivat S/S Stockholmilla

Kevään ensimmäinen laivalastillinen amerikansuomalaisia saapui käynnille vanhaan kotimaahansa vuonna 1959, Ruotsin Amerikan-linjan aluksella S/S Stockholmilla. Amerikansuomalaisten vierailu oli tuolloin kiinnostava tapahtuma ja Suomi-Seuran toimesta laiturille oli järjestetty juhlava vastaanottotilaisuus. Tervetuliaispuheen piti ministeri Rainer von Fieandt (Suomen pääministeri vuosina 1957–58). Vierailu oli samalla ensimmäinen kerta laivan historiassa.

Suomeen saapui seuraavan vuonna 1960 sata ruotsalaisia kummikuntavierasta. Laiva toi vieraat Eteläsatamaan ja komea vastaanottoseremonia koettiin Olympialaiturilla.

Belgialainen alus haaksirikkoutui Helsingin edustalla

Belgialaisen rahtilaiva Jaminin haaksirikko Harmajan länsipuolella vuonna 1960 herätti suurta kiinnostusta. Alus saatiin irti ja hinattiin Helsingin satamaan lähempää tarkastelua varten. Merenkäynti karilla olon aikana oli aiheuttanut alukselle tuntuvia vaurioita, mutta laivan lasti oli onnistuttu jo aikaisemmin siirtämään Helsinkiin.

Jäänmurtaja Karhu työssään

Dokumenttielokuva suomalaisen talvimerenkulun historiasta ja nykypäivästä tuotettiin Suomi-Filmi Oy:n toimesta vuonna 1962, ohjaajana toimi Valentin Vaala ja käsikirjoittaja Usko Kemppi. Dokumentissa jäänmurtaja Karhu nähdään hinaamassa laivoja, koetaan vuorokauden eri aikojen vaihtelu laivalta nähtynä ja sisäkuvia miehistön työstä. Ulkokuvissa lähestytään Helsinkiä, nähdään nostokurki toiminnassa, satamajäänmurtaja, maisemakuvia jäänmurtajalta nähtynä. Murtajasta siirretään tavaroita ja postia jäälle ja otetaan vastaan mm. maitotonkkia kaupunkiin vietäväksi.

Elonetissa on myös jäänmurtaja Jääkarhun toiminnasta kertova dokumentti vuodelta 1926.

Jääkenttien halki Suomeen

Englanninkielinen dokumentti Through the Ice to Finland, kertoi laivamatkasta Suomeen vuonna 1962. Matka sujui matkalaisten mukaan mainiosti, eikä jää ei aiheuttanut muutoksia laivan aikatauluun. Ohjelman englanninkielisessä selostuksessa kerrotaan, miten ”Suomi on yksi iso talviurheilukeskus”.

Euroopan ensimmäiset japanilaisautot Suomeen

”Ensimmäisenä maana koko Euroopassa on Suomi saanut japanilaisia autoja”, kerrotaan vuonna 1962 tuotetussa uutisvälähdyksessä. Dokumentissa nostetaan autoja laivasta Helsingin Satamassa vuonna 1962. Autoja tuli Suomeen peräti 700 kappaletta, ”pakattuna sellaisella huolella, ettei moista ole ennen nähty.” Dokumentin mukaan ”tämän kaunislinjaisen vaunun nelisylinterinen moottori kehittää 139 km/h huippunopeuden ja sen kestävyyteen, taloudellisuuteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty ajan vaatimaa huomiota.

Lähde: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Elonet

Lisätietoja

Pääset itse seikkailemaan näiden elokuvien maailmaan osoitteessa:

elonet.finna.fi ja hakukenttään +satama +helsinki

Lukuelämysten pariin pääset käymällä kirjastossa etsimässä Kari Uusitalon toimittamaa ”Suomen kansallisfilmografia 1−12, 1907−2000” -kirjaa.