Katajanokan satama-alueesta tulee elämyksellisempi, kun terminaali uudistetaan ja sen palveluntarjontaa kehitetään.

Katajanokan satama-alueen kehittämiselle on kaksi isoa ajuria: vanha terminaalirakennus on elinkaarensa päässä ja Katajanokasta tulee Ruotsiin suuntautuvan meriliikenteen keskus. Kehityshankkeesta on toistaiseksi konseptuaalinen visio, joka on valmisteltu yhdessä alueen asukkaiden, tapahtuma- ja ravintola-alan osaajien, varustamojen ja kaupungin kaavoittajien kanssa.

– Pidimme viime kesänä yhteisen työpajan, jossa yhdessä tekemisen tunne oli valtaisan voimakas, Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Kaj Takolander sanoo.

Yhdessä kehitetty visio kuuluu: ”Katajanokan satamaympäristö on Helsingin merellinen sydän, elävä osa kaupungin historiaa ja kaikille avoin, viihtyisä kohtaamispaikka.”

Merellinen sydän viittaa siihen, että Katajanokka on merellisen liikenteen keskus Helsingin ytimessä; portti Ruotsiin, Itämerelle ja ainutlaatuiseen saaristoon. Helsingin rikkaan historian on määrä kohdata tulevaisuus saumattomasti terminaalirakennuksessa, tarinankerronnassa ja elämyksissä. Kohtaamispaikka taas tarkoittaa, että monipuoliset palvelut, tapahtumat ja elämykset houkuttelevat ihmisiä läheltä ja kaukaa viettämään aikaa alueella.

Satamaan suhtaudutaan myönteisesti

Visiotyöpajaa edelsi Taloustutkimuksen kysely helsinkiläisille. Peräti 65 prosenttia skattalaisista koki ravintoloiden olevan vaikuttavin kaupunginosan houkuttelevuuden tekijä ajanvieton kannalta. Kaikista vastaajista, jotka valitsivat Katajanokan houkuttelevimmaksi kaupunginosaksi, 73 prosenttia piti merenranta-alueita merkittävänä houkuttelevuustekijänä.

– Ihmiset kokevat läheisyyttä meihin. Tunnelmat ovat hyvin positiiviset, vaikka voisi kuvitella, että sataman aiheuttama liikenne koettaisiin vastenmielisenä. Me haluamme olla hyvä naapuri ja antaa panoksemme paikalliseen elämykseen ja tarjoamaan.

Maaliikenne Katajanokalla vähenee, kun sieltä liikennöivät vain ruotsinlaivat. Konseptuaalisen vision rakentamisessa on hyödynnetty tietoa matkustajasegmenteistä.

– Lähdimme liikkeelle siitä, millaisia asiakaskuntaa Tukholman-matkailijat ovat. Siitä meillä on tuoretta tietoa, koska asiakassegmenttejä on ruvettu mittaroimaan. Pääasiassa he ovat perinteisiä risteilijöitä tai itsensä hemmottelijoita. Valtaosa heistä on hyvän olon lomamatkalla, tarvematkustajia on huomattavasti vähemmän kuin Tallinnan liikenteessä, Takolander toteaa.

Esimerkki elämyksellisestä elementistä, jota satamassa ei tällä hetkellä ole, voisi hänen mukaansa olla näköalaravintola terminaalin kattoterassilla.

– Katajanokalla on Muumi-puisto, ja Muumi-teemaa voisi olla tässäkin, Takolander innostuu.

Peruskorjausta ja laajennusta

Sataman kehittämissuunnitelma on sarja toisiinsa linkittyviä investointeja.

– Ensin siirtyy Tallinnan liikenne Länsisatamaan ja sitten ruotsinlaivat Katajanokalle. Eli satamatunneli pitää olla valmiina ensimmäisenä, koska ei me voida lisätä liikennettä Länsisatamaan merkittävästi ilman, että saadaan maaliikenteen järjestelyt toimimaan sisään ja ulos satamasta, Takolander havainnollistaa.

Parhaassa tapauksessa Katajanokan uusi terminaali valmistuisi siihen mennessä, kun Länsisataman tunnelikin valmistuu.

– Ainakin oltaisiin tosi pitkällä jo silloin, kun Tallinnan liikenne saadaan Länsisatamaan. Sinne siirtyy Viking XPRS, ja mahdollisimman pian sen jälkeen siirretään Siljan Ruotsin liikenne Katajanokalle.

Katajanokan hankesuunnittelu on tänä keväänä kilpailutuksessa, jonka ratkettua suunnittelu pääsee käyntiin. Takolanderin mukaan uuteen terminaaliin sisältyy todennäköisesti vanhan peruskorjausta ja laajentamista.

– Suunnittelukumppanin täytyy esittää myös suunnitelma vaiheistuksesta ja mahdollisista väistötiloista, sillä meillä on siellä operaatio käynnissä koko ajan. Pitää tutkia, voiko laajennusosan rakentaa ensin ja ottaa vanhan osan työn alle vasta sitten, Takolander pohtii.