Kun 10–15 vuotta sitten yritykset suuntasivat Viroon halvempien kulujen perässä, nyt sinne lähdetään huippuosaajien ja -teknologian vuoksi, tietää Estonian Business and Innovation Agencyn maajohtaja Pilvi Hämäläinen.

– Suomalaisomisteisia yrityksiä on rekisteröity Viroon noin 6 000, ja niistä puolet toimii aktiivisesti. Viroon menee erityisesti teknologia- ja teollisuuspuolen yrityksiä, jotka hakevat Virosta osaamista ja innovaatioita, Pilvi Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen työskentelee maajohtajana Viron elinkeinoministeriön alla toimivassa Estonian Business and Innovation Agencyssä. Se auttaa muun muassa suomalaisyrityksiä laajentamaan toimintaansa Viroon ja virolaisyrityksiä laajentamaan toimintaansa Suomeen.

– Estonian Business and Innovation Agency on Viron suurin elinkeinoelämää tukeva organisaatio. Sieltä Viroon rekisteröityneet yritykset, oli niiden alkuperämaa mikä tahansa, saavat yhden luukun periaatteella kaikki yritystoimintaa tukevat palvelut.

Yrityksille tarjotaan Estonian Business and Innovation Agencyssä apua esimerkiksi viennin, investointien ja innovaatioiden edistämiseen. Organisaatiosta myönnetään myös yritystukia ja lainatakuita.

Mitä palveluita suomalaisyrityksille tarjotaan?

Hämäläisen toimipiste sijaistee Helsingissä Viron suurlähetystössä. Hän on suomalainen, joten pystyy palvelemaan yrityksiä Viroon liittyvissä kysymyksissä suomen kielellä.

– Jaamme suomalaisyrityksille markkinatietoa Virosta sekä tietoa erilaisista tuista, joita yritykset voivat hakea. Lisäksi konsultoimme partnereiden ja kumppaneiden löytämisessä.

Hämäläinen mainitsee, että he järjestävät myös erilaisia verkostoitumistilaisuuksia ja toteuttavat yhdessä Viron elinkeinoministeriön kanssa vienninedistämismatkoja Suomen ja Viron välillä.

Organisaatio haluaa edistää eritoten korkean teknologian, tekoälyn ja terveysteknologian aloilla toimivien suomalaisyrityksien laajentumista Viroon.

Minkälainen merkitys meriliikenteellä on?

Viro oli tammikuussa 2024 Suomen kahdeksanneksi suurin vienti- ja tuontimaa. Suomi on ollut Viron suurin vienti- ja tuontimaa jo vuosia.

– Jos Suomen ja Viron välillä ei olisi näin toimivia laivayhteyksiä, ei olisi myöskään tämänlaista kaupankäyntiä. Laivayhteydet ovat elintärkeät, eikä niiden puuttumista pystyisi korvaamaan millään.

Suomalaistaustaiset yritykset ovat ehdottomasti suuria työllistäjiä. Siellä on paljon teollisuuspuolta, palvelualan ja it-alan yrityksiä.

Hämäläinen osaa kertoa myös meriliikenteen merkityksestä matkailuun, sillä Viron matkailua edistävä Visit Estonia kuuluu Estonian Business and Innovation Agencyn alle.

Hän sanoo, että suomalaisten matkailu Viroon muuttaa muotoaan. Tällä hetkellä suomalaisyritysten kiinnostus järjestää virkistys- ja kokousmatkoja Virossa on kasvussa.

– Viro yrittää kehittää koko ajan uusia palveluita matkailuun. Eläkeläismatkailijoiden määrä väistämättä pienenee, mutta tilalle tulevat lapsiperheet, nuoret aikuiset ja kokousmatkailu.

Miten suomalaiset yritykset eroavat virolaisista?

Usein puhutaan siitä, että Suomella on pieni kotimarkkina. Virolla se on kuitenkin vielä pienempi. Tämä tarkoittaa, että kun virolainen yritys perustetaan, se hakee heti kasvua ulkomailta. Maa tunnetaan vahvasta startup-menestyksestään.

Tyypillisesti virolainen yritys suuntaa katseensa Viron suurimpiin kauppakumppaneihin, eli Suomeen tai Latviaan.

– Tässä on selvä ero suomalaisten ja virolaisten yritysten välillä. Suomalaiset yritykset, jotka alkavat tehdä vientiä, ovat yleensä kypsempiä ja toimineet kotimarkkinoilla pitkään. Virolaiset yritykset ovat päinvastoin. Ne ovat born global -yrityksiä, joiden on pakko lähteä heti ulkomaille.

Ovatko suomalaiset sijoittajat aktiivisia Virossa?

Hämäläinen kertoo, että suomalaiset ovat olleet aktiivisia sijoittajia Viroon koko maan itsenäisyyden ajan. Suomalaisia sijoituksia on virrannut esimerkiksi kiinteistösektorille, valmistavaan teollisuuteen ja tukku- ja vähittäiskauppaan.

– Jos ajatellaan työllisyyttä ja työpaikkojen määriä, niin suomalaistaustaiset yritykset ovat ehdottomasti suuria työllistäjiä. Siellä on paljon teollisuuspuolta, palvelualan ja it-alan yrityksiä.

Myös virolaisissa on huomattu innokkuutta sijoittaa Suomeen. – Viimeisinä vuosina on ollut havaittavissa trendi, että he investoivat Suomeen yritysostojen kautta. Esimerkiksi Skeleton Technologies osti Varkauden akkutehtaan ja Harju Elekter -konserni on laajentanut toimintaansa useiden yritysostojen kautta, hän mainitsee.