Katse kohti vahvempia satamia
Tajuntaamme on vasta viime vuosina uponnut lopullisesti se, että ilman turvallisuutta ja huoltovarmuutta ei voi kukoistaa tai menestyä arjessaan saatikka työssään. Olemme täysin riippuvaisia näkyvistä ja näkymättömistä väylistä ja verkoista. Jos jäätä ei kyetä murtamaan, sähköjärjestelmä, nettiyhteydet tai sillat romahtavat, romahtaa koko Suomi.
Huoltovarmuuden merkitys sisäistettiin energiakriisin, koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Hamasin hyökkäys Israelin puolelle Gazaan 7.10. ja Itämeren kaasuputki- ja merikaapelivauriot 7.–8.10. taas muistuttivat meitä siitä, kuinka alttiita mekin olemme terroriteoille ja sotien vaikutuksille.
Orpon hallitusta ei ole tarvinnut näistä muistuttaa, sillä hallituksemme on talous-, turvallisuus- ja huoltovarmuushallitus. Emme unohda, että sota Ukrainan maaperällä jatkuu, maailma on epävakaa ja kaikkeen on varauduttava. Teemme joka päivä, jokaisella rintamalla, töitä huoltovarmuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi, taantuneen talouden haasteet huomioiden.
Satamat ovat Suomen viennin solmukohtia ja vastaavat osaltaan huoltovarmuudestamme. Vaikka valtio ei omista tai rahoita suoraan satamien toimintaa, meriliikenteen ja satamien merkitys huomioidaan osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Vastaamme myös satamiin johtavista valtion maanteistä ja radoista. Valtakunnallisen Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen yhteydessä myös satamia ja merenkulkua tarkastellaan korostetusti turvallisuus, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus huomioiden.
Suurin osa konttiliikenteemme varmistamisesta on omissa käsissämme.
Meriliikenteen osuus ulkomaankaupastamme oli viime vuonna 92,4 prosenttia. Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne ylsi liki 94 miljoonan tonniin. Useille Suomen satamille myös kotimaan meriliikenne on merkittävä osa satamayhtiön liiketoimintaa. Kotimaan rahtiliikenteen määrä oli vuonna 2022 noin 5,7 miljoonaa tonnia. Rahtiliikenne turvasi poikkeuksellisissa oloissa päivittäistavaratuotteiden sekä teollisuuden raaka-aineiden ja tarvikkeiden saatavuutta.
Suurin osa konttiliikenteemme varmistamisesta on omissa käsissämme. Me takaamme itse turvallisen merenkulun, jäänmurtokapasiteetin riittävyyden, satamien toimivuuden ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset. Huomioimme, että Suomen konttiviennin volyymista yli puolet tulee metsäteollisuudesta. Turvaamme hallitusohjelman mukaisesti kansantaloudelle, huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämättömän talvimerenkulun ja uudistamme jäänmurron järjestämistapaa.
Viiden kuukauden ikäinen hallitus on jo aloittanut merenkulun tulevaisuuden rakentamisen hyvässä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa erityisesti Liikenne 12 -järjestelmän päivityksen yhteydessä. Yhteisenä tavoitteena ovat sujuva meriliikenne kaikissa olosuhteissa sekä kuhisevat ja kukoistavat satamat, osana Suomen huoltovarmuuden perustaa.
