Helsingin kaupunki houkuttelee risteilymatkailijoita, ja tekee kaikkensa, että hyöty jäisi paikallisille toimijoille. Satamilla on suuri rooli tiedon jakamisessa varustamoille ja matkailijoille.

Tiesitkö, että Helsinki on maailman kestävin matkailukohde? Tämä tunnustus toteutui lokakuussa 2024, kun Helsinki sijoittui kansainvälisen matkailukohteiden kestävyyttä mittaavan Global Destination Sustainablity (GDS) -indeksin kärkisijalle. Indeksi mittaa matkailukohteiden kestävyyttä neljässä eri kategoriassa 77 mittarin avulla. Vertailussa on mukana yli sata vastuullisuuteen panostavaa kaupunkia eri puolilta maailmaa.

Uutinen on noteerattu paremmin kansainvälisessä kuin kotimaisessa mediassa.

“Yhden viikon aikana tästä julkaistiin maailmalla lähes 400 artikkelia. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes teki haastattelun ja tv-uutisryhmä kävi tekemässä juttua. Saksassa tiedotteemme käännettiin paikallisiin medioihin. Tieto on siis otettu hyvin vastaan”, Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen kertoo.

Hienoa tunnustuksessa on nimenomaan se, että se on kaikkien toimijoiden ja toimenpiteiden yhteistyön tulos.

“Olimme ykkönen sidosryhmä-kategoriassa. Meidän yrityksemme oikeasti hoitavat nämä asiat. Kestävyyden on oltava läpileikkaavaa, jotta pysymme ykkösenä”, Vesterinen sanoo.

Satama on ensimmäinen kontaktipiste

Yksi Helsingin kaupungin yhteistyökumppaneista Helsingin Satama.

Satamat ovat myös kestävyyden näkökulmasta solmukohtia. Paljon riippuu siitä, mitä jätteenkäsittelymahdollisuuksia tai energiaratkaisuja, kuten maasähköä, se pystyy varustamoiden aluksille tarjoamaan. Jos satama pystyy ohjeistamaan ristelyaluksia ja matkailijoita toimimaan kestävämmin ja tekemään parempia valintoja, se hyödyttää kaikkia.

Helsingin Satamassa vieraita ja varustamoja on vastassa satamahenkilökunta opastamassa kestävyysasioissa, mitä palveluita satama tarjoaa miten voi kierrättää ja toimia paremmin.

Lokakuussa Helsingissä järjestetyssä Itämeren satamien, matkailukohteiden, varustamoiden ja toimialan yhteisessä Cruise Baltic -seminaarissa oli Vesterisen mukaan selvää, että kaikilla toimijoilla on yhteinen tahtotila suojella Itämerta ja tehdä risteilystä kaikilla tasoilla niin kestävää kuin mahdollista. Se sisältää taloudellisen, sosiokulttuurisen ja ekologisen näkökulman.

Tärkeää on, että myös paikalliset hyväksyvät risteilymatkailijat.

Vesterinen antaa esimerkin: Jos kaikki matkustajalaivat tulisivat Helsinkiin samaan aikaan, purkautumisesta syntyvät ruuhkat voisivat ärsyttää paikallisväestöä.

“Varustamohan ei voi tietää, tuleeko joku toinen laiva satamaan samaan aikaan, joten Sataman täytyy olla se, joka jakaa vuorot ja sopii ajat.”

Kestävämpiä tuotteita ja palveluita

Kyselytutkimukset viime vuosilta ovat osoittaneet, että matkailijat haluavat vastuullisempia tuotteita ja palveluita. Tavoite on, että matkailijat käyttäisivät rahansa paikallisten toimijoiden tarjontaan.

“Tuotetarjonnan pitää olla helsinkiläistä ja korkealaatuista. Uusi nouseva keskustelunaihe on uudistava matkailu, joka tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että risteilymatkailijat jättäisivät Helsingin parempaan kuntoon kuin se oli tullessa. He voisivat puhdistaa rantoja tai osallistua hyväntekeväisyyteen. Tämä on aika uutta, mitä meidän täytyy itsekin miettiä”, Vesterinen pohtii.

Yhteistyö varustamoiden kanssa on tärkeää, sillä risteilymatkustajat käyttävät suurimman osan rahastaan ennakolta ostettuihin palveluihin sekä muihin ostoksiin.

“Varustamotkin haluavat entistä enemmän myydä tuotteita ja palveluita, jotka ovat paikkakunnalle ominaisia. Silloin ne ovat myös kestävämpiä. Siksi käytämme paljon sertifioituja yrityksiä. Teemme tiivistä yhteistyötä Helsingissä toimivien matkanjärjestäjien kanssa, jotta asiakkaan ei tarvitse edes miettiä kestävyyskysymyksiä”, Vesterinen sanoo.

Risteilyeurot kasvussa

Tuore Risteilymatkustaja 2024 -tutkimus kertoo, että risteilymatkustajat käyttävät keskimäärin 58,5 euroa henkilöä kohden, josta suurin osa on ennakolta maksettuja palveluita ja muita ostoksia. Risteilymatkustuksen volyymi huomioiden tämä käytetty rahamäärä vuonna 2024 on arviolta yhteensä hieman yli 8 miljoonaa euroa. Väylä- ja satamamaksujen sekä välillisten vaikutusten myötä risteilymatkustuksen tuottama kokonaisrahamäärä on 19 miljoonaa euroa.

“Helsingin Satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama ja meillä on mittavasta matkustamisesta vuosikymmenien perinteet. Esimerkiksi peräti kaksi varustamoa ovat tarjonneet päivittäisen yhteyden Tukholmaan jo yli viisikymmentä vuotta. Ymmärrämme syvällisesti matkustajalaivabisnestä ja näemme myös kansainvälisessä risteilytoiminnassa valtavaa tulevaisuuden potentiaalia. Tavoitteemme on tulevaisuudessa luoda Helsingistä pohjoisen Itämeren johtava kääntösatama, alueemme risteilyhubi”, Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Kaj Tkolander sanoo.

Risteilymatkailu on kasvussa koko maailmassa. Helsingissä risteilylaivoja on nähty noin kolmannes aiempaan verrattuna. Pietari on ollut Itämeren vetonaula, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan poisti sen vierailukohteiden joukosta. Nyt Itämeren satamat ja matkailukohteet kehittävät uutta tarinaa houkutellakseen risteilymatkailijoita.

“Laivoja kyllä mahtuu, ja määrä nousee koko ajan. Vuosi 2026 näyttää jo paremmalta”, Vesterinen sanoo.

Jatkossa sesonki tasoittuu enemmän ympärivuotiseksi. Laivoja voi tulla Helsinkiin joulu- ja tammikuussakin. Mitä enemmän satamaan saadaan yöpyviä laivoja ja Helsinkiä vaihtosatamana käyttäviä risteilyaluksia, sitä suurempi hyöty niistä on kestävyydenkin kannalta sen sijaan, että laiva kävisi Helsingissä vain muutaman tunnin.

Helsinki on kiehtova kaupunki

Lokakuussa Cruise Baltic -seminaarissa sauna ja pulahtaminen virkistävään Itämereen olivat elämyksiä, jotka moni varustamo halusi osaksi ohjelmaansa.

Takolander muistuttaa, että meille itsestään selvät asiat, kuten neljä vuodenaikaa ja puhdas luonto ovat matkailijoille aidosti kiinnostavia. Ruokakin voi olla hauskaa ja kiinnostavaa, mutta karjalanpiirakat ja kalakukot vaativat pientä tarinaa ympärilleen.

“Suomalainen pulla on aivan ihana tuote. Ruisleipäkin toimii aina”, hän toteaa.

Helsingin valtti Takolanderin mielestä on se, että Helsinki on ihmisen kokoinen kaupunki. Ydinkeskustan alue on ruuhkaton ja helposti käveltävä. Meren läheisyys joka käänteessä on rauhoittava tekijä. Arkkitehtuuri on kaunis ja tasapainoinen.

”Joka puolella on puhdasta. Mittavat remontit, katutyöt ja rakentaminen voidaan kokea haitaksi, mutta ne ovat myös kehittyvän kaupungin tunnuspiirteitä.”

Yksi Vesterisen suosikeista on Oodi-kirjastotalo, joka on tehty paikallisten ideoiden pohjalta ja se on yksi Helsingin kestävimmistä rakennuksista.

“Oodi osuu yhteiskunnan ytimeen. Se, että kirjaston kattoparveke on samalla tasolla kuin Eduskuntatalon portaiden ylätasanne, kertoo yhdenvertaisuudesta”, Vesterinen toteaa.

Kehitystoiveitakin on. Risteilymatkailijan profiili on muuttunut, ja heissä on enenevissä määrin nuorempia, työikäisiä, perheitä ja aktiivilomailijoita. Heitä ovat vastassa matkailuneuvojat, kun laiva saapuu satamaan.

“Toivoisin, että merellistä Helsinkiä kehitettäisiin ja saataisiin rannat hyötykäyttöön”, Vesterinen sanoo.