Itämeri keksii itseään uudelleen matkailukohteena
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti kansainvälisten risteilyalusten reittejä. Pietarin jäädessä reiteiltä pois, matkustus muihinkin Itämeren satamiin väheni. Nyt on aika näyttää, mitä Itämeren helmillä on tarjottavana.
Lokakuun lopussa Helsingin syksy on vielä lämmin, mutta Allas Sea Poolin ravintolassa joulupukki tervehtii jo kansainvälistä seuruetta. Koolla on Cruise Balticin seminaarivieraita varustamoista, satamista, kohdekaupungeista ja matkailualalta. Syyskokous pidettiin tänä vuonna Helsingissä, ja isäntinä toimivat Helsingin Satama sekä Helsingin kaupunki. Vieraat ovat tulleet eri maailmankolkista tutustumaan Itämeren ihmeisiin.
Edellisen illan sauna ja pulahdus raikkaaseen mereen Helsingin toisella laidalla Löylyssä ovat puhuttaneet rohkeimpia. Ruoka on hyvää ja suomalaiset ystävällisiä.
Tämä kaikki rakentaa tarinaa matkailukohteesta, jonne risteilylaivojen kannattaa jatkossa tulla. Asia on tärkeä, sillä pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat laittaneet risteilyalusten reitit uusiksi ja Itämeren satamiin on ollut vähemmän tulijoita. Nyt matkailijoiden toivotaan palaavan, ja nämä ammattilaiset ovat avainhenkilöitä reitityspäätösten tekemisessä.
“Aikaisemmin vetovoimatekijä oli Pietari. Suuri kaupunki, joka oli pitkään rautaesiripun takana, houkutteli risteilijät ympäri maailmaa Itämerelle ja pienempien maiden satamiin siinä samalla. Nyt, kun Pietari on Ukrainan sodan takia pois laskuista, meidän täytyy houkutella risteilijät tänne uudella tavalla”, Cruise Balticin tanskalainen johtaja Klaus Bondam sanoo.
Uusi tarina Pohjoisen helmistä
Cruise Baltic sai alkunsa 20 vuotta sitten EU-hankkeena tavoitteena saada satamat ja matkailukohteet tekemään parempaa yhteistyötä matkailun edistämisen ja kehittämisen hyväksi. Nyt yhteistyötä todella tarvitaan.
“Meidän täytyy kertoa, että tämä alue on enemmän kuin Pietari. Haaste on, että risteilymatkustajat erityisesti Amerikasta eivät välttämättä tiedä Tukholmaa tai Kööpenhaminaa tai osaa sijoittaa niitä oikeisiin maihin”, Bondam kertoo.
Itämeren, Baltian tai edes Skandinavian nimiin tarinaa ei ankkuroida, vaan matkailijoita houkutellaan kertomalla Pohjoisen Euroopan salaisuuksista. Se antaa suuntaa, mistä kohdasta kartalla puhutaan.
“Itämerta ympäröi yhdeksän hyvin erilaista maata ja 32 satamaa ja kaupunkikohdetta. Täällä on paljon tarinoita kerrottavana ja joista muut voivat ottaa mallia, mutta se vaatii työtä”, Bondam toteaa.
Venäjä pohdituttaa matkailijoita
Seminaariin osallistujat komppaavat Bondamia. Venäjän puuttuminen kohdelistalta on harmillista, ja samalla sen läheisyys on hermostuttavaa.
“Vetonaulan, Pietarin, puuttuminen on haaste. Muut kohteet ovat kuitenkin kiinnostavia ja kaikilla kohteilla on hyvät arvostelut”, MSC Cruisesin shore excursions product development manager Christina Mesquida kertoo.
MSC Cruisesin päämaja on Genevessä, mutta se tarjoaa risteilyjä, joilla palvelua saa viidellä virallisella kielellä: englanniksi, saksaksi, italiaksi, ranskaksi ja espanjaksi, tulevaisuudessa myös portugaliksi. Kohteissa täytyy löytyä palveluita näillä kielillä, mikä ei Helsingissä ole ongelma, mutta kaikissa satamissa se ei välttämättä onnistu.
Lisähaasteena ovat satamien koot ja tiukat säännöt, sillä Itämeri on luokiteltu erityisalueeksi.
Myös turvallisuus nousee esiin. Kartalta katsoessa Venäjä ja Ukraina ovat lähellä. Amerikkalaiset ovat hiljalleen palaamassa Itämerelle, mutta sodan läheisyys hermostuttaa. Brittiläis-amerikkalaisen Princess Cruisesin Pohjois-Euroopan kohteista vastaavan päällikön Bobbie Jo Barkerin mukaan nyt tuntuu jo turvallisemmalta.
Kollega Tylean Tucker uskoo, että kulttuuriperintö, seikkailut ja kokemukset ovat Pohjoisen valtteja samoin kuin viileämpi ilmanala ja vastuullinen elämäntyyli.
“Kyselytutkimusten mukaan 60 prosenttia on valmiita maksamaan enemmän, jos matkakohde tiedetään vastuulliseksi”, Tucker toteaa.
Sight Seeing vai Society seeing
Bondam muistuttaa, että Itämeri tulee aina olemaan niche-matkailijoiden kohde. Etelä-Euroopassa paistaa aurinko, mikä voi jollekin lomailijalle riittää ainoaksi houkuttimeksi. Itämeren maista kiinnostuvat ne, joilla on alueelle joku yhteys tai he haluavat kokea jotain uutta.
“Nämä ihmiset ovat kiinnostuneita historiasta, kulttuurista, taiteesta, ihmisistä ja monimuotoisuudesta. Itämeren ympärillä olemme luoneet yhteiskuntia, joista voimme olla ylpeitä ja joista voi ottaa mallia”, Bondam sanoo.
Hänen mukaansa on oleellista ottaa vierailijat osaksi kaupunkia ja aluetta, jolla he vierailevat. Bondamin kotikaupungissa Kööpenhaminassa Copenday-kampanja on ollut valtava hitti. Jos menee esimerkiksi kansalliseen taidegalleriaan pyörällä ja ottaa kuvan yhdessä parkkeeratun pyöränsä kanssa, saa kupin kahvia.
“Kampanja kannustaa paikallisia ja turisteja parempiin valintoihin ja osallistumaan paikalliseen kestävään elämäntapaan. Nähtävyyksien kiertämisen sijaan he voivat tarkastella yhteiskuntaa”, Bondam toteaa.
Tämä kaikki on osa aitoa kokemusta ja osallisuutta, jotka ovat valtteja matkailijoille.
“Isoissa Etelä-Euroopan kaupungeissa turisteja ei haluta kaupunkiin, mutta meillä ei ole sitä ongelmaa. Meidän satamissa ja matkakohteissa ollaan iloisia turisteista. Pienemmissä paikoissa voi olla jopa juhlallinen tunnelma, kun matkustajat saapuvat”, Bondam toteaa.