Keväällä 2021 julkistettua Liikenne 12 -suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Vuoteen 2032 ulottuvaan suunnitelmaan tuodaan määrävälein uusia painopisteitä, ja sen tavoitteita tarkennetaan kulloisenkin taloustilanteen mukaan.

Liikenne 12 korostaa aiempaa enemmän turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Vuoden 2021 suunnitelman valmistuessa ei ollut Ukrainan sotaa eikä Suomi kuulunut Natoon. Silloin pääasioita olivat kestävä liikenne, ilmastopolitiikka ja pitkän aikavälin kehittäminen.

– Nyt suunnittelemme, miten voimme tässä turvallisuustilanteessa parantaa turvallisuuttamme. Rajat ylittävä yhteistyö länteen korostuu, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska sanoo.

Mitä uutta suunnitelma tuo satamille?

Turvallisuus ja länsiyhteydet konkretisoituvat muun muassa pohjoisten raide- ja tieverkostojen kehittämisenä. Tienpidossa tärkeintä on kansallisesti kriittisten väylien kunnossapito.

– Olemme erittäin riippuvaisia toimivasta meriliikenteestä Itämerellä. Meidän pitää kaikessa huomioida se, miten logistiikkamme toimii myös kriisiaikana. Satamat ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimijoita teollisuudelle, energiataloudelle ja logistiikalle, Ovaska sanoo.

Satamien infrastruktuuria pitää kehittää Nato-­yhteensopivaksi siten, että satamien kautta voidaan kriisitilanteissa kuljettaa häiriöttömästi joukkoja Nato-maista. Liikenne 12 linjaa strategian, jonka perusteella suunnitellaan konkreettiset toimet.

– Kannustamme satamia hyödyntämään EU:n rahoitusinstrumentteja, jotta ne voivat kehittää toimintansa kaksoiskäyttöä eli toimintatapoja, jotka palvelevat sekä siviili- ja sotilaskäyttöä. Toisaalta kannustamme satamia myös edistämään energiasiirtymää, digitalisaatiota ja multimodaalisia kuljetuksia.

Ovaska nostaa myös takamaayhteyksien parantamisen yhdeksi kehityskohteeksi. Niihin kuuluvat rautatie- ja maantieyhteydet sekä sisävesiväylät, jotka yhdistävät sataman laajaan maantieteelliseen alueeseen, kuten teollisuuden keskittymiin ja asuinalueisiin. Nämä yhtey­det ovat tärkeitä sataman kilpailukyvyn ja tehokkuuden kannalta.

Millä tavalla EU-rahoituksella voidaan parantaa satamiemme huoltovarmuutta?

Kun Ovaska pohtii, mitkä ovat ensimmäiset askeleet satamien huoltovarmuuden kehittämisessä, hän nostaa esiin satamien digitalisaation ja automaation.

– Datan pitää kulkea paremmin ja nopeammin satamissa. Kyberturva on toinen jatkuva kehittämiskohde. Kyberturvallisuuskeskuksen ja Traficomin rahoitus pitää turvata niin, että voimme suojata kaiken kriittisen infrastruktuurin ja samalla palvelemme nykyistä paremmin myös yksityissektoria.

”Päästövähennyksillä torjutaan globaalia ilmastonmuutosta, joka on edelleen ihmiskunnan suurin uhka.”

– Poikkeusolosuhteissa satamien rooli Suomen huoltovarmuuden turvaajana korostuu entisestään, ja siksi EU:n tukirahoituksessa olisi hyvä huomioida sotilaallisen liikkuvuuden lisäksi myös huoltovarmuutta tukevat ja turvaavat toimet, kuten satamien kriittisen infrastruktuurin vahvistaminen myös kyberturvallisuuden näkökulmasta sekä energiasaannin ja sujuvien logistiikkaketjujen turvaaminen kriisinkestävillä varajärjestelmillä.

Miten Liikenne 12 ottaa kantaa päästöjen vähentämiseen?

Päästövähennyksiä tavoitellaan edelleen, sillä kansalliset päästötavoitteet ovat ennallaan, ja liikenteen päästövähennykset ovat oleellinen osa tavoitteiden saavuttamista. Päästövähennyksillä torjutaan globaalia ilmastonmuutosta, joka on edelleen ihmiskunnan suurin uhka.

– Tärkein asia ovat kulkutapamuutokset eli se, miten ihmiset saadaan kestävän liikkumisen pariin: joukkoliikenteeseen, kävelemään ja pyöräilemään. Näitä asioita ohjataan valtion ja kuntien välisillä MAL-sopimuksilla.

Mikä on satamien rooli vihreässä siirtymässä?

– Ajankohtaisista asioista tärkein on maasähkön käytön laajentaminen satama-alueilla. Valiokuntamme kävi tutustumassa tähän muun muassa Helsingin Satamassa huhtikuussa.

Satamilla on tärkeä rooli myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuulivoiman, vedyn ja synteettisten polttoaineiden kuljetuksessa ja varastoinnissa. Samalla pitää huolehtia, että satamissa on uusiutuvien energiamuotojen lataus- ja tankkausinfrastruktuuria eri liikennemuodoille. Nämä vaativat suuria investointeja, mikä edellyttää valtiolta tai EU:lta uusia rahoitusmalleja.

– On tärkeää, että meillä on jatkossa mahdollisuus pilotoida Helsingin Satamassa hybridilauttojen toimintaympäristöä. Helsingin Satama on merkityksellinen erityisesti suurimman matkustajamääränsä vuoksi ja on tehnyt esimerkillistä työtä koko Suomen satamaverkoston eteen, Ovaska sanoo.