
Suomen lomarytmi kaipaa päivitystä nykyaikaan
Suomen matkailuala kärsii koululaisten kesälomien väärästä ajoituksesta. Matkailupalvelut sulkeutuvat silloin, kun Keski-Euroopassa lomakausi vasta käynnistyy. Helsingin Satama on julkaissut adressin, jossa vaaditaan koululaisten kesälomien siirtämistä eteenpäin.
Suomen kesä on kaunis, mutta poikkeuksellisen lyhyt – ainakin matkailualan vinkkelistä.
Koululaisten kesälomat loppuvat elokuun alkupuolella, ja kotimaan matkailu tyssää kuin seinään. Matkailupalveluiden nuoret työntekijät palaavat koulun penkille, ja se tarkoittaa palveluiden sulkeutumista. Elokuussa Suomessa lomailevat keskieurooppalaiset törmäävät suljettuihin oviin, ja moni palaa pettyneenä kotikonnuilleen.
– Vuoden 2018 työ- ja elinkeinoministeriön selvitys arvioi, että kahden viikon siirto koululaisten kesälomissa toisi 220 miljoonan euron lisätulot matkailuun. Ei siis mikään pieni raha, vaan merkittävä kilpailukykyetu ja vahvistus Suomen maakuvalle. Silti asia hautautui, eikä siirtoa tehty, Helsingin Sataman matkailuliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander harmittelee.
Viime vuonna julkaistun MaRan ja PAMin selvityksen mukaan lomien siirron rahallinen vaikutus olisi vieläkin suurempi: alan liikevaihto kasvaisi arviolta noin 336 miljoonalla eurolla.
– Pieni muutos lomien ajankohdassa voisi tuoda Suomeen satojen miljoonien lisätulot. Nyt on aika päivittää lomarytmi nykypäivään, Takolander sanoo.
Kouluvuosi voitaisiin jakaa kahden sijasta kolmeen lukukauteen. Syyslukukausi kestäisi syyskuun alusta joulukuun puoliväliin. Kevätlukukausi kestäisi loppiaisesta pääsiäiseen, jolloin olisi viikko lomaa. Kesälukukausi olisi pääsiäisestä kesäkuun puoliväliin.
Lomien siirrolle laajasti tukea
Opetusministeriössä on käynnissä selvitys lomakauden siirrosta. Selvityksen toivotaan tuovan monipuolisesti esiin lomakauden siirron vaikutukset matkailualalle, talouteen, työpaikkoihin, lasten jaksamiseen ja perheiden arkeen. Helsingin Sataman aloittamassa adressissa vaaditaan selvityksen lisäksi konkreettisia päätöksiä koululaisten loma-ajan siirtämiseksi.
Ajatus saa laajaa kannatusta matkailualalta.
– Kannatan vahvasti lomien siirtämistä. Muutos olisi tärkeä Suomen talouskasvun kannalta. Matkailu on merkittävä vientiala, ja toisin kuin muut vientialat, se on ainoa, joka maksaa arvonlisäverot Suomeen. Matkailun suorat ja välilliset vaikutukset ovat suuret, Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski muistuttaa.
Hän sanoo, että aukioloaikojen pidentäminen ei ole mahdollista ilman koululaisten kesälomien siirtoa.
– Kyse on sekä työvoimasta että kysynnästä. Ilman kotimaista kysyntää monen matkailualan yrityksen kannattavuus katoaisi, sillä pelkkä kansainvälinen kysyntä ei ainakaan alkuun olisi riittävä. Viime vuonna koulut alkoivat 7. elokuuta, eikä esimerkiksi saaristossa enää sen jälkeen ollut juurikaan palveluita.
Myös Scandic-hotellien toimitusjohtaja Laura Tarkka uskoo lomien siirron positiivisiin vaikutuksiin matkailu- ja ravintola-alalla.
– Jos lomia siirretään, pystymme tarjoamaan paremmin palveluita sekä kotimaisille sekä kansainvälisille matkailijoille. Lomakauden pidentämisellä olisi myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia, erityisesti nuorten kesätyöläisten työkauden pidentymisenä.
Visit Tampereen toimitusjohtaja Jari Ahjoharju on samoilla linjoilla.
– Koululaisten kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin parantaisi matkailutarjontaa erityisesti eurooppalaisille matkailijoille.