Talouden kasvu on parhaimmillaankin hidasta
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu selittää taloudellista heikkoutta keskuspankkien kireällä rahapolitiikalla.
– Länsimaiset keskuspankit ovat kohta jo kahden vuoden ajan kiristäneet rahapolitiikkaa, jotta inflaatio saadaan alas. Silloin talouskasvun on aina pakkokin kärsiä, muuten palkka- ja hintapaineet jatkuvat liian vahvoina. Se on varmasti pääsyy tähän heikkouteen, Tuuli Koivu sanoo.
Euroalue on ollut nollakasvussa jo vuoden ajan. Koivu arvelee, että Yhdysvalloissa heikon kasvun vaihe on vasta tulossa. Samalla yksi maailmantalouden iso ajuri eli Kiina on ollut koronakriisissä oikeastaan vuoden 2023 alkuun asti.
– Korjausliike, joka Kiinassa on koronan jälkeen vihdoin tänä vuonna tullut, on jäänyt pykälää vaatimattomammaksi kuin odotettiin. Asuntomarkkinaan ja poliittiseen ympäristöön liittyvien huolten takia Kiinan veto on ollut odotuksia heikompi.
Maailmantalouden alavireessä suomalaisen vientiteollisuuden toimintaympäristö on ollut vaikea koko vuoden 2023.
Kasvaako tuottavuus ilman teknologista harppausta?
Talous ei yleensä kasva ilman tuottavuuden kasvua, eikä sellaista ole nähty maailmassa pitkään aikaan.
– Finanssikriisin jälkeen koko globaali tuottavuuskehitys ja sitä kautta talouskasvu on jäänyt odotuksia vaatimattomammaksi, ainakin vaatimattomammaksi kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Suomessa tuottavuus ei ole noussut 15 vuoteen, ja siinä kuulumme heikomman kehityksen ryhmään.
Koko globaali tuottavuuskehitys ja sitä kautta talouskasvu on jäänyt odotuksia vaatimattomammaksi.
Koivu selittää heikkoa tuottavuuskehitystä teknologisen harppauksen puuttumisella. 1990- ja 2000-lukujen taitteessa kasvusysäyksen aiheuttaja oli it-vallankumous.
– 2010-luvulla samanlaista valtavaa teknistä harppausta ei otettu. Nyt ihmetellään, voisiko sellainen tapahtua 2020-luvulla esimerkiksi tekoälyn myötä. Siitä on Yhdysvalloissa joitakin varhaisia ja rohkaisevia merkkejä, mutta innovaatioiden merkityksen ennustaminen talouteen on tosi hankalaa, jos ei mahdotonta, Koivu luonnehtii.
Viimeisten 70 vuoden aikana tuottavuusloikat ovat olleet kytköksissä teknologisiin harppauksiin. Koivun mukaan kasvusysäystä odotetaan nytkin teknologian puolelta.
Miten tuottavuusloikka näkyisi meriliikenteessä?
Koivun mukaan teknologinen mullistus vaikuttaisi myös meriliikenteeseen, ja tekisi siitä aiempaa tehokkaampaa. Samalla työvoimalla liikkuisi siis enemmän rahtia.
– Jotta tuottavuuskasvua tulisi, vaikutus ei voi keskittyä vain yhdelle tai kahdelle alalle. Sen täytyy mullistaa kaikki tavat tehdä työtä, on se sitten vähittäiskaupassa tai verohallinnossa tehtävää työtä. Tuottavuuskasvun piirre on nimenomaan, että kasvuluvuissa näkyäkseen innovaatioiden on oltava laaja-alaisia ja vaikutettava lähes kaikkeen.
Siiloutuminen siis liudentuu ja kuljetusketjuista tulee oikeasti saman ketjun osia?
– Joo, ja kuljetusketjun kaikissa vaiheissa koneet ja laitteet hoitavat siitä aiempaa suuremman osan.
Kiihdyttäisikö tuottavuuskasvu inflaatiota?
Tuottavuuskehityksellä voisi olla inflaatioon ristiriitaistakin vaikutusta. Usein tuottavuus tuo mukanaan hyvinvointia ja pistää rahat liikkeelle, jolloin kysyntäpaineet taloudessa kasvavat.
– Jos kasvu aiheuttaa investointiaallon, niin totta kai tulee hintapaineita. Teknologinen kehitys voidaan kuitenkin nähdä myös deflatorisena siinä mielessä, että automatisoinnin takia tarvitaan vähemmän tuotantopanosta, jolloin yksikkökustannuksia saadaan painettua alas. Silloin se on pikemminkin hintoja laskevaa kuin nostavaa.
Koivun mukaan nykyaikaisessa talousjärjestelmässä keskuspankit huolehtivat inflaation kahden prosentin vauhtiin, jolloin tuottavuuskehityksen roolina on pitää talouden rattaat ylipäätään pyörimässä. Hintojen jämähtäminen ei tarjoa kasvunpaikkoja.
Entä jos Trump voittaa vaalit?
Todennäköinen presidenttiehdokas Donald Trump kannattaa kampanjasivustojensa mukaan samoja asioita kuin ollessaan Yhdysvaltain presidenttinä, mikä tarkoittaa esteitä ja tulleja maailmankauppaan. Miten hänen toinen kautensa vaikuttaisi Suomeen?
– Suomi on pieni avotalous, jonka on pakko erikoistua. Se tietenkin nojaa aika vapaaseen ja sääntöpohjaiseen kauppajärjestelmään. Jos siihen tulee isoja häiriöitä, se on pois pieniltä avotalouksilta. Isot taloudet eivät ole yhtä riippuvaisia viennistä ja tuonnista. Kaupan esteet ovat meille huonompia kuin isoille talouksille.
