Ville Haapasaari.
– On tärkeää, että päätöksenteko kuntavaalien alla säilyy vakaana ja harkittu kokonaisnäkemys voittaa, kun satamatunnelia linjataan.

Ville Haapasaari Helsingin Uutisissa: Satamatunneli on edellytys Helsingin paraatipaikkojen kehittymiselle

Teksti: Ville Haapasaari
Kuva: Sanna Liimatainen

Helsinki ehti kasvaa ennen koronaa Euroopan vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi. Yli 12 miljoonaa vuosittaista matkustajaa olivat valtaisa elinvoimaruiske Suomen ja Viron pääkaupungeille. Alettiin puhua kaksoiskaupunki Talsingistä.

Helsingin asukasluku kasvoi tuolloin ja kasvaa jälleen vauhdikkaasti, yksin viime vuonna yli 10 000 asukkaalla.

Vilkkaan sataman ja kasvavan kaupungin tarpeiden sovittaminen yhteen Helsingin keskustassa on nähty tärkeäksi jo pitkään.

Viitisen vuotta sitten satama, kaupunki ja varustamot teettivät yhdessä laajat taustaselvitykset maan parhailla asiantuntijoilla. Tavoitteena oli turvata laivaliikenteen tulevaisuuden kehittyminen ja nivoa se yhteen kaupungin kasvutarpeiden kanssa.

Syntyi suunnitelma siirtää Tallinnaan suuntautuva matkustaja-autolauttaliikenne Länsisatamaan ja ruotsinlaivat Katajanokalle. Tällöin Eteläsatamaan voidaan rakentaa arkkitehtuuri- ja designmuseo, ja ranta-alue pystytään vapauttamaan lähes kokonaan viihtyisän kaupungin kehittämiselle.

Satamien siirto vähentää myös merkittävästi auto- ja rekkaliikennettä kantakaupungissa. Jätkäsaaren uusi terminaali, sataman laajennus ja satamasta Länsiväylälle rakennettava satamatunneli ovat edellytyksiä monivaiheisille satama- ja liikennejärjestelyille.

Valtuusto hyväksyi satamajärjestelyt periaatepäätöksessä vuonna 2021. Päätöksen täytäntöönpano on edennyt. Jätkäsaaren satamatunnelista julkaistiin pari viikkoa sitten yleissuunnitelma, jossa on kaksi vaihtoehtoa.

Vaihtoehto A:n kustannusarvio on 290 miljoonaa euroa. Tunnelin suuaukko leikkaa pari metriä Lapinlahden puiston reunaa eli käytännössä puistoalue säilyy kaupunkilaisten käytössä nykyisen laajuisena. Ydinkeskustan ja Jätkäsaaren liikenneruuhkia päästään purkamaan 2030-luvun alussa eli kymmenen vuotta toista vaihtoehtoa nopeammin.

D-vaihtoehdossa tunnelin suuaukko sijoittuu kauemmas Länsiväylälle. Tunneli joudutaan rakentamaan maan alla Helenin öljyluolien päälle, mikä venyttää tunnelin toteutusta. Hankkeen kustannusarvio on selvästi kalliimpi eli 420 miljoonaa euroa.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää näillä näkymin tämän vuoden lopussa ja valtuusto ensi vuoden alkupuoliskolla satamatunnelin linjauksesta. Helsingin Satama tekee investointipäätöksen tunnelista vuoden 2025 aikana.

On tärkeää, että päätöksenteko kuntavaalien alla säilyy vakaana ja harkittu kokonaisnäkemys voittaa, kun satamatunnelia linjataan.

Kirjoittaja on Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja.