Kuljetukset ovat vähentyneet myös Suomessa
Kuluttajakysyntään painottuva tuonti suojaa Helsingin Satamaa markkinasykleiltä. Tuonnin ansiosta yksikkötavaran viennille riittää pääkaupunkiseudulla kontteja ja trailereita, mikä on kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä.
Talouden matalasuhdanteen myötä rahdin kokonaismarkkina maailmalla on heikentynyt ja kuljetukset vähentyneet Suomessakin.
– Meillä suojaava tekijä on vahva kuluttajavetoinen tuonti. Perustarpeiden täyttäminen jatkuu edelleen, vaikka niitä täytetään ehkä vähän edullisemmilla tuotteilla. Kun file vaihtuu kassleriin, kuljetustarve on sama, Helsingin Sataman rahdin liiketoimintajohtaja Vesa Marttinen sanoo.
Hänen mukaansa kuluttajakysyntä on hiipunut tuotteissa, jotka eivät liity päivittäiskulutukseen, kuten rakennustarvikkeiden ja muiden investointihyödykkeiden kohdalla.
Tilanne näkyy Helsingin Sataman markkinaosuuden kasvuna. Helsingin markkinaosuus Suomen konttiliikenteestä on tuonnissa noin puolet ja viennissä 30 prosenttia. Helsingissä konttien virta sisään ja ulos on tasapainossa, joten Suomessa on satamia, joista viedään enemmän lastikontteja ulos kuin tulee sisään. Sen mahdollistamiseksi niihin kuljetetaan tyhjiä kontteja.
– Me olemme ennen kaikkea tasapainoinen yksikkölastin vienti- ja tuontisatama. Se auttaa meitä sukeltavassa markkinassa, Marttinen sanoo.
Kumipyörillä eli RoRo-alusten mukana liikkuvassa rahdissa Helsingin Sataman markkinaosuus on noussut vuoden 2021 alusta kymmenyksellä. Sekä viennissä että tuonnissa markkinaosuus Q1/2021 oli hienoisesti alle 50 prosenttia, Q3:lla tänä vuonna yli 55 prosenttia.
Konttien virta tasapainossa
Tuonnin tasapainoinen elinkeinorakenne on mahdollistanut toimintatavan, jossa satamassa tapahtuva kontitus on vientiyrityksille kustannustehokas palvelu.
– Vuosaaren logistiikka-alueen iso toiminto on, että siellä kontitetaan satoja tuhansia kontteja vuodessa. Eli tavaraa viedään samoihin kontteihin, joilla on ensin tuotu tavaraa Suomeen. Sitten kontit lähtevät taas ulos.
Kontituspalveluita tarjotaan muissakin satamissa, mutta kalliimpaan hintaan, koska niihin on ensin kuljetettava tyhjät kontit. Samasta syystä kontitusta ei juurikaan tapahdu teollisuuslaitoksilla. Tyhjien konttien kuljetuksesta aiheutuu kustannusten lisäksi päästöjä, mutta kuljetussuorite jää saamatta.
– Kontituksen tarvitseman tilan kustannus olisi maakunnissa halvempi, mutta konttien saaminen sinne maksaisi enemmän kuin tilakustannusten erotus, Marttinen laskee.
Silti hän näkee, että jatkossa on mahdollista myös paluu yhdistelmäkuljetuksiin, joissa kontteja saapuu raiteilla satamaan valmiiksi lastattuina.
– Aikanaan liikennöi Oulusta Pasilaan juna, joka toi yhdistettyjä kuljetuksia. Maailmalla ne ovat aika isoja. En pidä poissuljettuna, että niitä tulisi meillekin.
Trailereissa ja konteissa kulkeva yksikkölasti on euromääräisesti arvokkaampaa kuin irtolasti. Rahdin arvolla mitattuna Helsinki on Suomen merkittävin tuontisatama.
Laivakoon kasvu jatkuu
Rahtia ei tilastoida käyttötarkoituksen mukaan. Siksi tilastoista ei voi suoraan lukea, miten vihreä siirtymä on muuttanut rahdin sisältöjä. Helsingin Sataman toimipaikoista muutos näkyy selvimmin Loviisassa, josta on tullut tärkeä energiajakeiden satama. Suomeen tulee Loviisan kautta paljon kierrätystuotteita ja biopolttoainetta.
– Vihreässä siirtymässä sataman oma toiminta on jo pitkälti hiilineutraalia, ja seuraavaksi tulee satamaoperoinnin vuoro. Siinä sataman roolina on turvata, että uudet käyttövoimat saadaan operaattoreille sataman alueella.
Vuosaaren sataman laajennustarve ei kuitenkaan liity tulevaisuuden polttoaineisiin, vaan sataman raide- ja meriliikenteen volyymin kasvuun. Laivakoko on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Se koskee muitakin alustyyppejä kuin konttilaivoja. Marttinen ei näe syytä, joka pysäyttäisi kasvun.
– Laivakoon ja liikennemäärien kasvu tarkoittaa, että käsittelemme jatkossa entistä suurempia rahtivirran piikkejä. Luonnonsuojelualueen ja golfkentän välissä sijaitsevalla Vuosaaren satama- ja logistiikka-alueella tilankäyttöä on tehostettava, mutta se ei riitä. Tarvitsemme silti lisää tilaa.
