Satamat ovat kaupungin talouden ja elinvoiman ytimessä ja niiden uudistaminen määrittää tulevaisuuden Helsinkiä, sanoo positiivista kasvukierrettä Helsinkiin rakentava pormestari Daniel Sazonov.

Pormestarin työhuoneen edustalla on Oscar Kleinehin näyttävä maalaus vuodelta 1877. Siinä purjelaivat lipuvat kohti Helsingin satamaa. Sama maisema avautuu kaupungintalon ikkunoista tänäänkin, tosin purjelaivat ovat vaihtuneet risteilyaluksiin.

– Helsinki on rakentunut satamien ympärille, sanoo kesäkuussa pormestarina aloittanut Daniel Sazonov.

– Satama on kaupungin talouden ja elinvoiman tärkeä moottori. Helsingissä on valtava tuontisatama, jonka kautta kulkee suuri osa Suomen ulkomaankaupasta. Myös matkailun näkökulmasta sataman merkitys on suuri.

Risteilyliikenne on kasvussa. Lisäpotentiaalia Sazonov näkee vaihtosatamaliikenteessä. Useissa Euroopan satamakaupungeissa se on vahvistanut taloutta merkittävästi.

30 vuoden kehityskaari

Helsingin satamia on uudistettu pitkällä kehityskaarella.

– Sataman siirtäminen Vuosaareen 2000-luvulla oli kauaskantoinen päätös. Kaupunginosistamme Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Jätkäsaari ovat kehittyneet satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena, Sazonov sanoo.

Tämä aika tarvitsee positiivista kasvukierrettä.

Seuraava vaihe on ydinkeskustan satamien järjestely: Tallinnan-liikenne siirtyy Länsisatamaan, joka yhdistetään Länsiväylään satamatunnelilla. Satamatunneli tulee valtuuston käsittelyyn viimeistään talvella 2026.

– Kun koko prosessi saadaan päätökseen 2030-luvulla, Helsingin satama on modernisoitunut täysin, Sazonov summaa.

Yhteistyöllä positiiviseen kasvukierteeseen

Helsingin kaupungin strategia 2025–2029 painottaa kasvua ja elinvoimaa.

– Tämä aika tarvitsee positiivista kasvukierrettä. Kaupunki ei voi ratkaista kaikkia haasteita, mutta teemme oman osamme, Sazonov sanoo.

Kaupunki panostaa matkailumarkkinointiin ja vetovoimaa lisääviin hankkeisiin, kuten Etelärannan tulevaan arkkitehtuuri- ja designmuseoon.

Yksi elinkeinopolitiikan painopisteistä on Helsingin meriklusteri – telakan, meriteknologian, logistiikan ja merellisten yritysten muodostama kokonaisuus, joka työllistää tuhansia.

Kaupungin ja elinkeinoelämän hyvä yhteistyö on Sazonovin mielestä aivan välttämätöntä.

– Kaupunki ei voi kehittyä ilman sitä. Olemme vastikään lanseeranneet ’tapamme toimia’ -periaatteet. Nekin korostavat yhdessä tekemistä niin kaupungin sisällä kuin ulospäin, hän sanoo.

Meri on tärkeä osa helsinkiläisyyttä

Meri on myös tärkeä osa helsinkiläistä identiteettiä ja elämää. Helsingissä on jo hienot merkityt rantareitit, vesiliikennettä saariin on vahvistettu ja Vallisaaren Helsinki Biennaali, pormestari listaa. Jatkossa kunnianhimon tasoa nostetaan entisestään, mitä tulee saarten avautumiseen, palveluihin ja vesillä liikkumiseen.

Sazonov on paljasjalkainen helsinkiläinen itsekin, mutta merestä hän on nauttinut pääasiassa rannalta käsin. Viime vuosina puoliso ja veneilystä innostuneet kaverit ovat vieneet pormestarin yhä useammin vesille.

– Kun viime kesänä veneilimme Helsingin edustalla, löysimme aivan uusia paikkoja. Ihmettelimme, että ’tällainenkin saari!’. Luulen, että moni helsinkiläinen näkisi kaupungin mereltä aivan uudella tavalla. Esimerkiksi Isosaaresta tai Vallisaaresta Helsinki näyttäytyy aivan erilaisesta kulmasta.

Kuka?