Kun Suomen ulkomaankaupasta jopa 95 prosenttia kulkee laivoilla, myös satamat ja meriliikenne ovat riippuvaisia rohkeuden puutteen hidastamasta talouskasvusta, muistuttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Suomikin saattoi huokaista helpotuksesta, kun USA:n presidentti Donald Trumpin EU:lle asettamien tuontitullien taso jäi pelättyä matalammaksi: valtaosalla tuotteista 15 prosenttiin. Kokonaisvaikutus satamien kautta kulkevan rahdin volyymiin on toistaiseksi ollut kohtalainen.

– Trumpin tullien suhteen voidaan vähän huokaista helpotuksesta. Huhtikuussa taantuman tuloon uskoivat niin ekonomistit kuin sijoittajatkin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.

Hän uskoo, että pitkässä juoksussa Suomenkin vienti jopa hyötyy Trumpin kovasta tullipolitiikasta.

 – Mitä kauemmin Trump tätä tullipolitiikkaa harrastaa, niin sitä voimakkaammin vapaakauppaan vielä uskovat maat hakeutuvat toistensa luo.  Ei tätä globalisaatiota niin vain lopeteta, Kangasharju painottaa.

Miksi talous ei kasva?

Syyskuussa Etla alensi kuluvan vuoden kasvuennustettaan vain 0,8 prosenttiin. Kangasharjun mukaan Suomen talouskasvun voimakkain jarru on rohkeuden puute, niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin. Faktojen valossa talouskasvun vauhdittumiselle ei pitäisi olla esteitä.

– Suomessa tehdään töitä yhtä paljon kuin muuallakin Euroopassa ja meillä myös investoidaan yhtä paljon kuin muuallakin. Meillä ei pitäisi olla selvää syytä siihen, miksi talous ei kasva. Tulot kasvavat enemmän kuin kulutus. Kyse ei ole ostovoimasta, vaan ostohalusta, Kangasharju sanoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston tilaamassa selvityksessä merkittävimmät syyt satamien toimintaympäristön muutoksille johtuvat Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista, mutta myös muun muassa eri toimialojen muutoksista: yksittäisten tuotantolaitosten sulkemisista tai avaamisista sekä globaaleista markkinoista.

Ei globalisaatiota niin vain lopeteta.

Kokonaisuudessaan kuljetusmäärät ovat olleet viime vuosina laskussa.

– Nythän meillä ulkomaankauppa on viime aikoina tukenut talouskasvua. Ei kuitenkaan siksi, että vienti vetäisi niin hyvin, vaan siksi, että tuonti on ollut huonoa. Kun kotimainen kysyntä ja investoinnit heikkenevät, myös tuontitavaroiden määrät vähenevät. Tämä tuo huonoja aikoja vähittäiskauppaa ja teollisuutta palveleville satamille ja meriliikenteelle, Kangasharju sanoo.

Kangasharju lukee Suomen tarvitsemiin kasvutoimiin myös rakennemuutokseen kannustamisen, jotta resurssit siirtyisivät nykyistä joustavammin kasvaviin ja tuottavuutta kohottaviin yrityksiin. Rakennemuutosta saattaa Kangasharjun mukaan tarvita satama-alakin.

– Pienempiä satamia voitaisiin ehkä lakkauttaa ja sulauttaa Helsingin Sataman kaltaisiin suurempiin yksiköihin, Kangasharju pohtii.

Mistä uusi vientihitti?

Myös väestön ikääntymistä Kangasharju pitää merkittävänä hidastajana Suomen talouskasvulle.

– Vaikka yritys investoisi uuteen tehtaaseen, sinne ei löydy tekijöitä. Kun työikäinen väestö vähenee, investoinnin esteiden poistamiseksi tarvitaan todella paljon maahanmuuttoa, hän sanoo.

Kangasharju muistuttaa, että tehdasteollisuus kokonaisuutena ei ole enää vuosiin tuonut suomalaisille lisää elintasoa. Suomen talouden suurin kohtalonkysymys onkin hänen mukaansa se, miten saamme kukoistukseen sellaisen viennin, jolla on pitkä arvoketju kotimaassa.

– Se pisin arvoketju on metsäpohjaisissa tuotteissa, kun itse kasvatamme ja hoidamme metsän, josta kaadamme puut vientituotteiksi jalostettaviksi.

Kangasharju uskoo Suomen viennin renessanssiin, kun uusille vihreille tuotteille löydetään loppukysyjiä.

– Kemianteollisuus ja Nesteen jalostamot voittavat, kun ruvetaan tekemään biopolttoainetta laivoihin ja lentokoneisiin. Metalliteollisuuskin kokee uuden renessanssin, kun Raahen terästehdas siirtyy käyttämään vihreää sähköä.

Satamien tulevaisuuden suurimmat trendit liittyvätkin kattavasti energiamurrokseen ja fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. 

 – Venäläisen öljyn jalostamisesta Porvoossa jokaisesta sadasta eurosta Suomeen jäi vain kaksi euroa. Sen sijaan omasta vihreästä energiasta tehty polttoaine työllistää ja tuo hyvinvointia moninkertaisesti enemmän kuin aiemmin täällä jalostettu venäläinen öljy.

Kangasharju uskoo, että kasvu kyllä käynnistyy, ja jo ensi vuonna Suomen talous on suurempi kuin tänä vuonna.

– Kasvu on kuitenkin kituliasta, ja meidän pitäisi saada aikaiseksi kunnon pyrähdys. Kasvu olisi alkanut aikaisemminkin, mutta nyt maailman erilaiset shokit ja ulkoiset häiriöt varmasti tekevät olon paljon pessimistisemmäksi kuin olisi syytä.