Suomi on pussin perällä tai bussipysäkki, mikä ei ole logistiikan kannalta aina eduksi. Helsingin Sataman ja Helsingin Seudun Kauppakamarin 24. kertaa järjestämässä Satama- ja logistiikkapäivässä EK:n Timo Vuori ja Beweshipin Bengt Westerholm keskustelivat kuljetusreittien ja politiikan vaikutuksesta Suomeen. Lohdullista on, että uusi reitti löytyy aina, mutta se vaatii ketteryyttä.

Helsingin Satama- ja logistiikkapäivässä käytiin mielenkiintoisia keskusteluita muun muassa kuljetusreiteistä ja poliittisten muutosten vaikutuksista Suomeen.

Suomen asema arktisen alueen ja jäänmurtajien rakentamisen asiantuntijana vahvistui kertaheitolla, kun Suomen ja Yhdysvaltojen kauppa jäänmurtajista tuli uutisiin. Kansainvälisen politiikan vaikutus on tuntuva.

Johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta ja Oy Beweship Ab:n toimitusjohtaja Bengt Westerholm keskustelivat hyvässä yhteisymmärryksessä viimeaikaisten uutisten vaikutuksesta Suomelle.

“Lisää logistiikkaa tulee varmasti, mutta suurimmalta osalta tämän on vain hiton hyvää pr:ää Suomelle”, Westerholm sanoo.

Vuorella oli kolme pointtia, jotka hän näki uutisten tuovan.

“Hyvä maine hyödyttää meitä kaikkia. Meillähän oli jossain vaiheessa pelko, että Venäjä uhittelee tuossa, että uskaltaako tänne kukaan investoida. NATO hälvensi meidän maariskiä ja vahvisti maakuvaa, ja jäänmurtajakauppa vahvistaa sitä entisestään. Meidät nähdään teknologisena osaajana, ja meillä on tärkeä rooli arvoketjuissa”, Vuori sanoo.

Uusia ovia maailmalle

Hän antaa esimerkin, miten NATO-jäsenyys on jo vaikuttanut positiivisesti. Suomi nähdään vahvemmin osana länsileiriä, minne olemme itsemme jo mieltäneetkin. Nyt se näkyy myös ulospäin.

“Meillä kävi etelä-korealainen delegaatti, jonka edustajat totesivat, että nyt teidän kanssa uskaltaa tehdä kauppa kriittisessä teknologiassa”, Vuori Kertoo.

Meriteollisuus ja laivanrakennustoiminta vahvistuvat myös. Osittain osaamista viedään myös Yhdysvaltoihin, mutta se ei ole huono asia.

“Meillä on meriklusterissa 1200 yritystä. Ne tarvitsevat apua, tukea ja logistiikkaa. Eli se rakennustyö tuo työtä eri muodoissa. Se, että osaamista siirretään USA:han, ei tarkoita, että se osaaminen menee sinne, vaan nämä samat 1200 toimijaa ja niiden kumppanit voivat hakea uusia ulottuvuuksia ja kansainvälistyä”, Vuori jatkaa.

Se, mitä me Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa opimme, voimme hyödyntää turvallisuus- ja siviilipuolella.

Jäänmurtajat ovat myös ovi moneen suuntaan.

“Täytyy muistaa, että jäänmurtaja ei ole pelkkä laiva, joka rikkoo jäätä, vaan siellä on avaruustekonologiaa, säähavaintoteknologiaa, puolustus- ja turvallisuusulottuvuutta. Se, mitä me Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa opimme, voimme hyödyntää turvallisuus- ja siviilipuolella. Sitä kautta ne hyödyttävät meidän logistista osaamista.”

Stabiili yhteiskunta kehityksen perustana

EK on tehnyt selvityksen Suomen uusista liikenneyhteyksistä. Vuori toteaa, että Pohjoismainen keskustelu on tiivistynyt. Hän on esimerkiksi käynyt keskusteluja omassa työssään Göteborgin sataman merkityksestä sekä Narvikin, Haaparannan ja Tornion ratayhteyksistä. Lisäksi jännitetään, syntyykö toimiva Via Baltica tai Rail Baltica -yhteys.

“Jos katsotaan pidemmälle, siellä saattaa olla EU-jäsen Ukraina. Se muuttaisi painopistettä teollisuudessa, taloudessa ja maanviljelyssä jollain tavalla. Silloin nämä logistiikkareitit korostuisivat”, Vuori toteaa.

Lyhyellä aikavälillä muutoksiin täytyy reagoida, pitkällä aikavälillä miettiä investointeja.

Logistisesti löydämme aina väylän, mutta säilyykö Suomessa taloutta ja teollisuutta?

Tärkeää on katsoa tulevaisuuteen avoimin mielin. Oli kyse sitten tunnelista Tallinnaan tai Tukholmaan, joka voi tuntua kaukaiselta tai heitolta, joku skenaario voi silti toteutua.

“Koronahan meille opetti, että yritykset ovat ketteriä. Hetken tuntui, että tavara ei liiku, mutta sitten löytyi vaihtoehtoisia reittejä ja tilanne muuttui. Tämä kannattaa pitää mielessä.”

Tilanne vaatii pitkiä ja lyhyitä suunnitelmia sekä ketteryyttä yrityksiltä.

“Jos ympäristö muuttuu, me muutumme sen mukana. Mitä stabiilimpi yhteiskunta, sitä helpompi on suunnitella, miten asiat toimivat”, Westerholm toteaa.

Vuoren isoin huoli on talouden ja teollisuuden kehitys.

“Logistisesti löydämme aina väylän, mutta säilyykö Suomessa taloutta ja teollisuutta eli teille logistiikka-alalla asiakkaita?”

Venäjän hyökkäyssodan vaikutus on valtava

Ukrainassa käytävä sota päättyy jossain vaiheessa, mutta maata jälleenrakennetaan jo. Westerholm on käynyt Lvivissä, missä uusia rakennuksia on jo rakennettu. Sodan päättyminen tulee olemaan massiivinen muutos koko Euroopassa.

“Se tulee viemään rakennustavaraa, työvoimaa ja raaka-aineita, mikä voi johtaa siihen, että muualla niistä tulee pulaa eli syntyy kilpailua. Tämä vaikuttaa liikenneyhteyksiinkin. Oma kysymyksensä on myös, mitä silloin tapahtuu itärajalla. Vanhaan ei ole paluuta. Nyt luomme uutta normaalia. Täytyy toivoa, että meillä on toimiva talous- ja politiikkasuhde itänaapurin kanssa jollain aikavälillä”, Vuori sanoo.

Meillä on muurien aika, ja ne ovat nyt taloudessa.

Westerholm näkee haasteita myös kuljetusalan volyymeissä ja työvoiman saatavuudessa. Suuri osa tavarasta Euroopassa kulkee kumipyörillä, mutta kuljettajien kaarti ikääntyy, eikä alan vetovoima ole kovin hehkeä.

“Kuljettajakaarti ikääntyy, eikä teknisesti suurempia kuljetusyksiköitä haluta hyväksyä Keski-Euroopassa, kuten Suomessa ja Ruotsissa. Kun tähän lisää sen, että kuljetussuoritteet lisääntyvät, se on huono yhtälö. Kun sota loppuu, kuljetuskapasiteettia suuntautuu aika paljon tuolle alueelle. Ketä kiinnostaa meidän ohuet volyymit silloin?”

Omat vaikutuksensa ovat myös geopoliittisilla päätöksillä Euroopan ulkopuolella. Toimintaympäristössä tulee tapahtumaan muutoksia. Vuoren mukaan markkinat tulevat polarisoitumaan, Yhdysvallat pelaavat tulleilla ja Kiina rajoituksilla. Yritykset ennakoivat ja hajauttavat toimitusketjujaan, mikä myllertää logistiikkatoimintaa.

“Meillä on muurien aika, ja ne ovat nyt taloudessa. Valitettavasti.”

Westerholm totesi, että pieni maa ei pääse aina isoihin pöytiin keskustelemaan, eikä EU-direktiivejä mietitä pienten maiden kannalta. Joskus ne ovat suotuisia, joskus eivät.

“Me voimme olla innovatiivisia ja ketteriä”, hän toteaa.

Jotta keskustelu sai positiivisen lopun, Vuori muistutti, että Suomessa ja Helsingissä täytyy keskittyä oman taloutemme kilpailukykyyn, kuten Helsingin sataman kilpailukykyyn, ihmisten viihtyvyyteen ja matkailuun sekä maakuvaan. Niihin asioihin me voimme vaikuttaa.