Merenkulkuala on maailmankaupan selkäranka, yli 70 prosenttia kansainvälisestä kaupasta kulkee merirahtina. Ilmaston näkökulmasta liikennöinnillä on haasteensa, sillä kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet noin 500 megatonnista yli 700 megatonniin. Kansainväliset sopimukset, tiukemmat säännökset ja innovatiiviset ratkaisut vauhdittavat merenkulun päästöjen vähentämistä. Alan yrityksistä Suomessa viime aikoina esimerkiksi Wasaline ja Eckerö Line ovat toimillaan osoittaneet, että konkreettista edistystä päästöjen vähentämiseksi on mahdollista saavuttaa jo tänään.

Wasaline valitsi uusiutuvat polttoaineet

Wasaline on matkustajia ja rahtia päivittäin Vaasan ja Uumajan välisellä reitillä kuljettava varustamo. Se on tehnyt pitkään määrätietoista työtä hiilidioksidipäästöjen ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöönoton myötä Wasaline sai Aurora Botnia -aluksen Vaasa-Uumaja -reitille ensimmäisenä kansainvälisenä merireittinä Green Shipping Corridor -tunnustuksen, joka perustuu DNV:n koordinoimaan, norjalaisen vastuullisempaa ja vähäpäästöisempää merenkulkua tavoittelevaan Green Shipping Program -ohjelmaan (GSP).

Wasalinen Aurora Botnia -alus kulkee pääasiassa biokaasulla, ja uusiutuva diesel toimii aluksen kulkuun vaikuttavana, niin kutsuttuna “pilot fuel” -ratkaisuna eli  sytytyspolttoaineena. Neste MY Uusiutuva diesel™ Aurora Botnian pilot fuel -käytössä voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 %* polttoaineen koko elinkaaren aikana fossiiliseen dieselin käyttöön verrattuna. Pilot fuel -polttoaineen käyttö aluksen koko polttoaineen käytöstä on 5-10 %. Uusiutuva diesel soveltuu erinomaisesti Merenkurkun haastaviin ja kylmiin olosuhteisiin. Talvilaatuisena sen suorituskyky on kylmissä olosuhteissa erinomainen jopa -32℃ lämpötilaan asti.

Eckerö Line liikennöi vähäpäästöisemmin Suomenlahdella

Suomalainen, Helsingin ja Tallinnan välillä laivaliikennettä harjoittava Eckerö Line näyttää myös esimerkkiä alalla. Rahti- ja matkustajaliikenteen palveluita Itämerellä tarjoava ja Helsingin Vuosaaresta ja Länsisatamasta liikennöivä Eckerö Line otti vuoden 2025 alussa Nesteen uusiutuvan dieselin kaupallisen meriliikenteen käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Korvaamalla osan liikennöintiin käyttämästään polttoaineesta uusiutuvalla dieselillä Eckerö Line vastaa vuoden 2025 alusta voimaan tulleeseen FuelEU Maritime -asetuksen 2 % päästövähennysvaatimukseen, mikä kannustaa vähäpäästöisempien polttoaineiden käyttöön meriliikenteessä.

Neste MY Uusiutuva Diesel on uusiutuvista raaka-aineista, kuten käytetystä paistorasvasta ja elintarviketeollisuuden eläinrasvajätteestä vetykäsittelemällä valmistettu polttoaine (Hydrotreated Vegetable Oil, HVO). Se on kemialliselta koostumukseltaan samankaltainen kuin fossiilinen diesel, ja siksi sitä voidaan käyttää kaikissa dieselkäyttöisissä aluksissa ilman lisäinvestointeja tai muutoksia olemassa olevaan kalustoon tai polttoaineen jakeluinfrastruktuuriin. Tarvitaan vain päätös sen käyttöönotosta, ja kannustavat esimerkit Suomen merenkulussa rohkaisevat polttoaineen entistä laajempaan käyttöön.

Tarjolla lukuisia keinoja päästöjen vähentämiseksi

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) esittämä tavoite, joka koskee meriliikenteen nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, on kunnianhimoinen. Sen saavuttamiseen tarvitaan jokaisen panosta. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöönoton lisäksi tarvitaan edistysaskelia myös alusten ja niiden moottorien suunnittelussa sekä nopeuden, kaluston hallinnan ja logistiikan optimoinnissa.

Merenkulun päästöjen vähentämisen keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi:

• Purjeiden, roottorien tai leijojen käyttö. Niillä polttoaineen kulutus voi laskea Maritime Executiven mukaan 25–30 prosenttia.
• Muun muassa aluksen rungon ja potkurien puhdistaminen estää biologista likaantumista (biofouling) ja siten vähentää vastusta. Global Maritime Forumin mukaan aluksen toiminnan tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä ja energiatehokkaita ratkaisuja hyödyntämällä voidaan säästää jopa 20 prosenttia polttoainekustannuksissa.
• Hukkalämmön talteenotto.
• Reittien optimointi sääolosuhteiden mukaan digitaalisen teknologian avulla.
• Maasähköenergian käyttö laiturissa sen sijaan, että käytettäisiin aluksen omia apujärjestelmiä.
• Ilmavoiteluksi kutsutun uuden prosessin käyttö. Prosessissa aluksen rungon vedenalaiseen pohjaan muodostetaan ilmakuplakerros. Marine Insightin mukaan oikeanlaisella aluksen runkorakenteella ilmavoitelujärjestelmän odotetaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä jopa 10–15 prosenttia ja säästävän merkittävästi polttoainetta.
• Aluksen vauhdin hidastaminen (ns. slow steaming -menetelmä) – jos aluksen nopeutta lasketaan 10 prosenttia, yksittäisen aluksen päästöt voivat laskea jopa 27 prosenttia.
• Hyödyntämällä jo olemassa olevia uusiutuvia polttoaineratkaisuja sekä uusia innovaatioita, ja tekemällä yhteistyötä läpi koko arvoketjun, voidaan navigoida kohti tulevaisuutta, jossa merenkulku ja maailmankauppa sen myötä on mahdollista pienemmin päästöin.