Eckerö Line toi m/s Finlandialle konttiin rakennetun akkujärjestelmän, joka tekee aluksesta Suomenlahden ensimmäisen hybridimatkustaja-aluksen. Ratkaisu leikkaa polttoaineenkulutusta ja päästöjä.

Meren ulappa kimmeltää aikaisen aamun auringossa, kun m/s Finlandia lipuu ulos Länsisatamasta lähes äänettömästi. Alus kulkee pääosin sähköllä, mikä vähentää sekä melua että päästöjä.

Muutoksen mahdollistaa savupiipun kupeessa kannella lepäävä vihreä rahtikontti.

– Kas tässä on meidän Konttinen, sanoo Eckerö Linen asiakaskokemuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Kaisa Kartano. Kontin kylkeen on liimattu silmät ja suu. Kontin katolla vihreät hiustupsut liehuvat tuulessa. 

Kontin sisällä on 96 akkua, jokainen 3–4 sähköauton akun veroinen. Yhteensä virtaa syntyy niin paljon, että paketti korvaa m/s Finlandian neljästä dieselgeneraattorista yhden. Akusto on jatkuvassa käytössä ja virtaa hyödynnetään niin matkan aikana, laivan ohjaamisessa kuin satamissakin. Polttoaineen kulutus vähenee noin 3 prosenttia eli 500–600 tonnia vuodessa. Samalla vähenevät kasvihuonekaasupäästöt.

Eckerö Line on kutsunut joukon mediaa ja vaikuttajia tutustumaan Suomenlahden ensimmäiseen hybridilaivaan. Puhelinten kamerat käyvät, joku ottaa Konttisen kanssa selfien.

Satamiin tarvitaan tehokasta sähköinfraa

Konttisen akut ladataan sekä Helsingin että Tallinnan satamissa maasähköllä. Helsingissä tarjottava sähkö on hiilivapaasti tuotettua.

– Eckerö Line kääntyy satamassa 45 minuutissa, kehaisee varustamon toimitusjohtaja Taru Keronen. Siinä ajassa laivasta ajaa ulos noin 50 rekkaa ja 300 henkilöautoa ja saman verran lastataan uudestaan sisään.

Toistaiseksi Konttisen lataus hoidetaan vielä käsin huippunopeilla latauskaapeleilla. Kesällä sekä Tallinnan että Helsingin satamiin asennetaan ShoreLinkin latausasemat. Niillä lataus hoituu yhdellä napinpainalluksella komentosillalta ja lataaminen käynnistyy alle minuutissa. 

Latausasemien asennuksen jälkeen m/s Finlandia saa tarvitsemansa sähkön Länsisataman sähköverkosta. Tulevaisuudessa sähköä kuitenkin tarvitaan lisää, ja se vaatii Satamalta uutta infrastruktuuria.

–  Suunnittelemme tulevaa yhteistyössä sekä Helsingin Sataman että energiayhtiö Helenin kanssa, Taru Keronen sanoo. 

Pienin askelin kohti muutosta

Suunnittelutyö m/s Finlandian sähköistämiseksi alkoi jo vuonna 2023. Käytäntöön edettiin alkuvuodesta 2026, kun kontti, akut ja kilometreittäin kaapeleita asennettiin paikalleen parin viikon telakoinnin aikana. Samalla uusittiin matkustajatiloja ja aluksen buffet-ravintola. 

Varustamo operoi myös rahtialus Finbo Cargoa Vuosaari-Muuga-reitillä. Sille asennetaan parhaillaan 120 aurinkopaneelia, joilla on tarkoitus tuottaa noin 70 MWh puhdasta energiaa vuodessa. Määrä vastaa jopa 5–7 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.

– 5–10 vuoden päästä näemme ehkä toisen hybridialuksen tai päivitämme tämän aluksen akkuja tehokkaammiksi. Tuloksia kohti vähäpäästöisempää laivaliikennettä saadaan, kun yhdistetään paljon pieniä puroja isommaksi joeksi. Konttinen on meille yksi tällainen puro, Keronen sanoo. 

M/S Finlandian akkupaketin toimitti Wärtsilä, joka on keskeinen toimija meriliikenteen sähköistymisessä. Myyntijohtaja Thomas Liljeqvist kertoo, että akkuteknologia mahdollistaa hybridimerenkulun seuraavan sukupolven.

– Akut ovat käytännöllinen ratkaisu sekä turvallisuuden että kaupallisuuden näkökulmasta. Teknologia on skaalautuvaa ja todistetusti toimivaa. Kaikki on mahdollista, hän sanoo.

Meriyhteydet osa huoltovarmuutta

Kun maailmassa kuohuu ja öljyn hinta heittelee, irrottautuminen fossiilisista polttoaineista lisää turvaa ja säästää kustannuksia. Kerrannaisvaikutuksiakin on: esimerkiksi FuelEU Maritimessa akkusähkö katsotaan nollapäästöiseksi.

Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo, että toimiva meriliikenneyhteys Helsingin ja Tallinnan välillä on myös huoltovarmuuskysymys, sillä 80–90 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee Suomeen meriteitse.

Eckerö Linen markkinaosuus rahdista Helsinki-Tallinna-reitillä on 46 prosenttia. Rekkoja kulkee vuodessa 200 000 ja henkilöautoja 350 000. Määrällä on jo kansantaloudellistakin merkitystä.

– Meidän liiketoimintamme on silta Suomen ja Viron, ja Suomen ja Euroopan välillä. Haluamme olla sekä vastuullinen että viihtyisä silta, mutta pelkkää hupia tämä ei ole. Henkilökohtaisesti minua todella motivoi se, että teemme välttämätöntä työtä, Keronen sanoo.

– Haluamme toimia vastuullisesti, ei pelkästään sähköistymisessä tai polttoaineissa, vaan kaikessa liiketoiminnassamme.