Loviisan satamassa on investoitu kiertotalouden materiaalivirtojen säilytykseen ja palveluihin.

Vihreä siirtymä näkyy Loviisan satamassa. Saapuvasta materiaalivirrasta jo yli neljännes liittyy kiertotalouteen.

Kun Ukrainan sota mullisti Euroopan energia- ja raaka-ainevirrat vuonna 2022, kääntyivät tavaravirrat Loviisan satamassa nopeasti viennistä ja transitosta tuontiin. Nyt yhä suurempi osa kuljetettavista tuotteista liittyy kiertotalouteen: Sataman kautta kulkee paljon esimerkiksi RDF-polttoainetta eli käsiteltyä, kuivaa muovi- ja pahvisilppua. Kuluvana vuonna RDF-paaleja saapui eri puolilta Eurooppaa, esimerkiksi Italiasta, Irlannista ja Puolasta.

RDF siirtyy sisätiloihin

Uudet raaka-ainevirrat vaativat uudenlaisia satamapalveluita.

– Kierrätyspolttoaineen kaltainen, uusi ja jäte-asetusten alainen tuote on vaativa. On huomioitava suojaaminen ja ehkäistävä tehokkaasti roskaaminen ja muut haitat, Loviisan sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen sanoo.

– Meillä oli viime kesänä erittäin harmittava, biojätettä sisältäneistä kierrätyspolttoaine-eristä johtunut hajuhaitta. Ryhdyimme heti moniin toimiin, joilla jatkossa varmistetaan RDF-polttoaineen sujuva ja mahdollisimman häiriötön kulku läpi sataman, hän jatkaa.

RDF-polttoaineen käsittely ja varastointi tapahtuu Loviisassa jatkossa sisätiloissa. Olemassaoleviin varastoihin on tehty muutostöitä ja työn alla on kokonaan uusia säilytysratkaisuja.

Alkuperämaissaan jätteet saatettaisiin haudata kaatopaikoille metaanipäästöjä aiheuttamaan.

Jätteiden kansainvälisistä siirroista on määrätty EU:n jätteensiirtoasetuksessa. Pääsääntöisesti jätteiden siirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa. Loviisassa lupa-asiat hoituvat rautaisella rutiinilla. Tiina Vepsäläinen uskoo, että vihreää siirtymää tukevat raaka-ainevirrat kasvavat tulevaisuudessa, kun maailma luopuu fossiilisista polttoaineista.

– Haluamme näyttää esimerkkiä, miten asiat voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin, hän sanoo.

Lisää kiertotaloutta ja huoltovarmuutta

Loviisan satamasta RDF-polttoaine jatkaa maanteitse Vantaan Energian jätevoimalaan. Siellä pohjapinta-alaltaan jalkapallokentän kokoinen, 30 metriä korkea polttokattila tuottaa noin 100 GWh sähköä ja 1200 GWh lämpöä kaukolämpöverkkoon vuodessa.

– Periaatteemme on, että ennen polttoa pitää kierrättää kaikki mahdollinen. Se, mikä ei enää kelpaa kierrätykseen, poltetaan ja energia otetaan talteen. Raaka-aineet kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, Vantaan Energian kierrätystalouden liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri sanoo.

Ympäristökin kiittää, sillä alkuperämaissaan jätteet saatettaisiin haudata kaatopaikoille metaanipäästöjä aiheuttamaan. Etelä-Euroopan maissa ei myöskään käytetä kaukolämpöä, jolloin lämpöenergia hukattaisiin kokonaan. Merikuljetuksen päästöt ovat verrattain vähäiset ja energiayhtiö tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Loviisan sataman ja Vantaan Energian yhteistyöllä on merkitystä myös Suomen huoltovarmuudelle. Ensinnäkin jätehuolto hoituu kotimaassa tehokkaasti. Toiseksi, kaukolämmöllä lämpiää niin koteja, kouluja kuin sairaaloitakin läpi pitkän, kylmän talven. Ja kun yhä suurempi osa Suomen energiantuotannosta perustuu sähköön, on energian varastointi entistä haastavampaa; sähköä kun ei voi kasata talteen yhtä helposti.

– RDF-polttoainetta meillä on kuitenkin aina jonkin verran varastossa, Kalle Patomeri sanoo.