Vantaan Energian jätevoimala tuottaa energiaa jätteestä. Tulevaisuudessa siellä talteen otettu CO² voidaan kuljettaa Vuosaaren satamaan suunniteltuun välivarastoon ja sieltä edelleen merenpohjan alle varastoivaksi.

Vuosaareen nousee hiilidioksiditerminaali

Teksti: Timo Kiiski
Kuva: Vantaan Energia

Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt saavat välivaraston ja lähtöportin Pohjanmerelle Vuosaaren satamaan suunnitellusta CO₂-terminaalista. Laitos on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2032 mennessä.

Suunnitelma hiilidioksiditerminaalin rakentamisesta Vuosaaren satamaan on saanut alkunsa Vantaan Energian tarpeesta leikata CO₂-päästöt lämmöntuotannostaan.

– Vantaan Energialla on useita hiilidioksidipäästöjä leikkaavia hankkeita sekä takana että käynnissä. Viimeiset päästöt, jotka eivät ole vältettävissä, ovat sekajätteen lämpökäsittelystä aiheutuvia CO₂-päästöjä. Ainoa tapa leikata nämä päästöt on ottaa hiilidioksidi talteen ja varastoida se pysyvästi, Vantaan Energian projektijohtaja Hanna Pitkänen kertoo.

Hiilidioksidin talteenotto tulee tapahtumaan Vantaan Energian jätevoimalan tontilla Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä.

– Hiilidioksiditerminaali on osa Vantaan Energian Vantaa Carbon Capture -hanketta, jonka tavoitteena on ottaa talteen sekajätteen lämpökäsittelystä syntyvää hiilidioksidia, nesteyttää se ja kuljettaa Vuosaaren sataman hiilidioksiditerminaalin kautta laivoilla pysyvään varastoon, mahdollisesti Pohjanmeren alle, Pitkänen esittelee.

Infra palvelee monessa käytössä

Vuosaaren satamaan rakennettava infra palvelee sekä hiilidioksidin hyötykäyttöä että sen varastointia.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan hiilidioksiditerminaali. Rakennustyöt Vuosaaren sataman 1,5 hehtaarin tontilla on tarkoitus aloittaa vuonna 2029. Laitos tulisi käyttöön mahdollisesti vuoteen 2032 mennessä.

– Tekninen esisuunnittelu on aloitettu ja sataman kanssa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Haemme kumppaneita, jotka pystyvät hyödyntämään rakennettavaa hiilidioksidin arvoketjua omissa talteenottohankkeissaan, Pitkänen sanoo.

Vantaan Energian ja Vuosaaren sataman yhteishanke mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen käytön myös kaupallisiin tarkoituksiin: sitä voidaan hyödyntää betonin tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.

– Tarkoitus on, että Vuosaaren CO₂-terminaalia voisivat hyödyntää myös muut hiilidioksidia talteen ottavat yritykset ympäri Suomen, Pitkänen kertoo.

Mahdollisuuksien energiamurros

Vantaan Energian ja Vuosaaren sataman yhteishankkeen kokonaiskustannuksista on esitetty vasta karkeita arvioita, ja ne olisivat miljardiluokkaa. Kustannusarvio koskee koko arvoketjua, ei pelkästään Vuosaaren hiilidioksiditerminaalia.

– Energiamurros näkyy nyt satamissa energiaan liittyvien lastivirtojen kasvuna. Halusimme tutkia, mitä mahdollisuuksia Vantaan Energian hanke hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi avaa, ja totesimme, että Vuosaaren satama on hiilidioksiditerminaalille erinomainen sijoituspaikka, Helsingin sataman kehityspäällikkö Jani Lindroos sanoo.

Vuosaaren satama on ihannepaikka suurelle hiilidioksiditerminaalille muun muassa siksi, että väylän syvyys sataman edustalla riittää isompienkin laivojen perille pääsyyn.

– Vuosi 2029 on hyvä tavoite rakentamisen aloitukselle, mutta tällaiset hankkeet vaativat pitkän ajan suunnittelua. Hanke on jo päässyt vauhtiin, mutta monen asian pitää vielä osua yksiin eri toimijoiden kanssa. Näemme CO₂:n talteenoton todella relevanttina teknologiana ja haluamme edistää sen tekemistä Suomessa, Lindroos kehuu.

Varasto jopa 600 000 tonnille hiilidioksidia

  • Vantaan Energia suunnittelee jätteenpolton seurauksena syntyvän hiilidioksidin talteen­ottoa ja sen kuljettamista Helsinkiin Vuosaaren sataman terminaaliin ja sieltä pysyvään varastoon todennäköisesti Pohjanmerelle.
  • Vuosaareen Vantaalta kuljetettavan CO²:n määrä on vuosittain noin 600 000 tonnia.
  • Vuosaaren sataman terminaalin tarkoituksena on toimia hiilidioksidin välivarastona ja laivauspaikkana CO²:lle, lopullinen varasto voi olla esimerkiksi Pohjanmeren alla.
  • Hanke leikkaa Vantaan lämmöntuotannosta syntyvästä fossiilisesta hiilidioksidista 300 000 CO²-tonnia vuosittain.