Vuosaaren satama ottaa merkittävän askeleen kohti hiilineutraaliutta, kun satamaoperaattori Finnsteve Oy Ab tuo ensi kesänä käyttöön kolme sähköistä konttilukkia. Toimenpide auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 13 prosenttia yhtiön satamatoiminnasta.

Helsingin Sataman tavoitteena on, että satama-alueiden työkoneiden hiilidioksidipäästöt vähenevät 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2015.

Aika on käymässä vähiin, ja vaikka laivoissa on jo otettu käyttöön maasähköä ja kuljetuspuolella on reagoitu ilmastovaatimuksiin, satamien työkoneet ovat jääneet jälkeen. Finnsteve, joka toimii Vuosaaren ja Turun satamissa ja palvelee muun muassa Finnlinesin laivoja, on nyt ottamassa merkittävää askelta sähköistymisessä.

− Meiltä sähköiset lukit ovat ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Keväällä otetaan käyttöön kolme lukkia. Lukit ovat konttien siirrossa perustyökaluja, joilla on suuri polttoainekulutus. Kun yksikin vaihdetaan sähköiseen, vähennys on merkittävä. Nyt meillä on tilaisuus saada kolme kerralla – se on hieno alku meille ja koko Helsingin satamalle, kertoo Finnsteven teknisen osaston päällikkö Mika Niskanen.

Tällä hetkellä Finnstevellä on käytössä yhteensä 13 dieselkäyttöistä konttilukkia, joista osa korvataan sähköisillä. Laskelmien mukaan tämä yksinään vähentää yhtiön CO₂-päästöjä 13 prosenttia.

− Uudet koneet ovat aina ensimmäisenä ajossa, joten niiden käyttöaste tulee olemaan merkittävä, Niskanen sanoo.

Latauskapasiteetti on yksi tulevaisuuden haasteista

Sähkö on nähty korvaavana energiamuotona tulevaisuudessa, vaikka muitakin vaihtoehtoja kuten polttokennoja ja vetyä odotetaan. Suuri valmistaja Kalmar, joka on Finnsteven päätoimittaja satamakoneissa, uskoo vahvasti sähköön. Pienehköissä satamissa haasteena voi olla sähkön saatavuus. Helsingissä tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä.

− Meillä on 150 työkonetta, ja niistä on yhtä aikaa satakunta käytössä. Latauskapasiteettia tarvitaan siis tulevaisuudessa paljon. Nämä ovat ensimmäiset tämän kokoluokan työkoneet Suomessa sähköisinä, Niskanen toteaa.

Käyttöönottoon liittyy haasteita, erityisesti infrastruktuurissa ja toimintatavoissa. Latausaseman rakentaminen on jo pitkällä, sillä koneet saapuvat muutaman kuukauden päästä.

− Sähkölukkeja on ollut käytössä muualla maailmassa jo jonkin aikaa, joten tekniikka on sen suhteen tuttua. Aluksi huollot suorittavat Kalmarin asentajat, mutta myöhemmin tehtävät siirtyvät Finnsteven omalle korjaamohenkilökunnalle, joka saa tarvittavan koulutuksen. Uusi tekniikka tuo aina omat haasteensa.

Vähennys on merkittävä.

Sähköistä konttilukkia ajetaan kerrallaan noin 45–50 minuuttia, ja lataus hoituu viidessä minuutissa. Se vaikuttaa kuljettajan työhön, mutta toiminnassa syntyy taukoja luontaisestikin. Sähköiset koneet ovat hiljaisia, mikä parantaa kuljettajan ja muiden ympäristössä toimivien viihtyvyyttä ja työskentelyolosuhteita.

Tulevaisuudessa Finnsteve toivoo laajempaa sähköistymistä. Vuodesta 1980 satama-alalla työskennellyt Niskanen pitää etuoikeutena olla edistämässä merkittävää askelta.

− Toivon, että viiden vuoden päästä meillä on käytettävissä runsaasti enemmän sähköllä toimivia koneita.

Kesällä koeajettiin sähköinen vetomestari

Viime kesänä Vuosaaren satamassa testattiin sähköistä vetomestaria eli terminaalitraktoria, jota käytetään suurten kuormien siirtämiseen. Kokeilun taustalla olivat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit, Posti ja Paulig. Posti vastaa kalustosta ja henkilöstöstä, kun taas Paulig ostaa palvelut, jotka kattavat sekä valmistuotevaraston pyörittämisen että konttien siirrot.

Yhteistyö on jo aiemmin ottanut askeleita kohti vähäpäästöisyyttä: vuonna 2017 terminaalitraktorit siirtyivät biodieseliin, mikä leikkasi päästöjä lähes 90 prosenttia. Sähköinen vetomestari on seuraava askel kohti Pauligin konsernitason tavoitetta: lähiliikenteen sähköistämistä ja nollapäästöjä.

− Paulig on ollut edelläkävijä vähäpäästöisissä ratkaisuissa, myös Euroopan tasolla. Biodiesel oli iso loikkaus, mutta sähköinen vetomestari on yksi alue, missä voimme edetä kohti nollapäästöisyyttä, sanoo kuljetus- ja tullipäällikkö Tapio Hyvönen Pauligilta.

Yllättävä akkukapasiteetti

Testikäytössä kesäkuussa olleen koneen kaksi 78 kilowattitunnin akkua riittivät hyvin yhden työvuoron tarpeisiin, joka sisälsi päivästä riippuen 4–6 kontin noudon sekä tyhjien palautuksia satama-alueella. Täyden kontin paino on 22 000 kiloa.

− Laite toimi hienosti, ja akun kesto yllätti. Kuulosti mahdottomalta, että kahdella akulla voi vetää näin painavia kuormia, mutta se toimi, varastopäällikkö Teemu Ruotsalainen Pauligilta kehuu.

Ruotsalaisen mukaan vetomestariin on saatavilla myös yhteisteholtaan 236 kwh:n akut, jolloin toimintasäde kasvaa reilusti.

Huom! Vuonna 2024 Helsingin Satama Oy:n kokonaisenergian käytöstä 63 % oli hiilivapaata.

Kuljettajatkin olivat tyytyväisiä. Sähköinen vetomestari on hiljainen, ja sen vääntö on välitön ilman vaihdelaatikkoa, mikä tekee ajamisesta sujuvaa ja mukavaa.

Postin asiakkuusjohtaja Kai Kankaala korostaa, että testi oli vasta alkua.

− Kokemus oli positiivinen, mutta talvi on kysymysmerkki. Tarvitaan nelivetoisia laitteita, ja jos sellainen löytyy, päästöt voidaan saada nollille. Takavetoinenkin voi riittää, kun akusto jakaa painon tasaisesti, mutta se pitää testata. Kyse on isoista investoinneista.

Latausinfrastruktuuri ei testissä ollut ongelma, sillä Pauligin omalla tontilla on riittävät valmiudet. Molemmat yritykset toivovat kuitenkin, että Helsingin Satama ja muut operaattorit panostavat vähäpäästöisyyteen, jotta koko logistiikkaketju kehittyy. Sekä Postille että Pauligille sähköistyminen on strategisesti tärkeää.