Rahtivarustamoiden vuoteen on mahtunut epävarmuutta samalla, kun kasvu on ollut odotuksia vähäisempää. Uutta kehitystä tapahtuu varsinkin digitalisissa palveluissa, ja vihreä siirtymä muuttaa toimintaa hiljalleen yhä enemmän.

Viime vuonna samaan aikaan Viking Linen rahtijohtaja Harri Tamminen oli varma, että vuodesta 2025 tulee Suomen ulkomaankaupalle positiivinen.

– Odotin markkinakäännöksen tapahtuvan tämän vuoden alussa ja viimeistään ensimmäisen kvartaalin aikana, mutta niin ei ole käynyt, Tamminen sanoo.

– Uskon, että jossakin kohtaa ensi vuotta Suomen ulkomaankauppa alkaa vetämään paremmin kuin tällä hetkellä ja kulutuskysyntä Suomessa kasvaa. Ja se tarkoittaa sitä, että myös tuontikuljetukset lähtevät kasvuun.

Laivarahdin kustannustaso on jäänyt Tammisen mukaan jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Siellä on selviä hintapaineita.

– Nykyinen hintataso ei tule pitkässä juoksussa toimimaan. Oletan, että myös maantieliikennepuolella tilanne on samanlainen. Jos tavaraa on vähän, joudutaan luonnollisesti käymään hintakeskusteluja.

Viking Linellä asiakkaat ovat Tammisen mukaan kiinnostuneita ympäristöasioista.

– Olemme syyskuun alusta alkaen tuoneet markkinoille uuden tuotteen, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden ostaa täysin fossiilivapaa meriylitys kaikilla meidän linjoillamme. Siinä on pieni marginaalinen lisähinta.

Jos asiakas on valmis maksamaan fossiilivapaasta ylityksestä, satama voisi Tammisen mukaan huomioida sen tukemalla toimijoita, jotka tällaisia ratkaisuja tarjoavat.

– Helsingin satamat ovat keskeisessä asemassa Suomen ulkomaankaupalle. Toiveena päättäjille onkin, että liikenneinfraa satamien ja Suomen tieverkoston välillä kehitetään joustavammaksi.

Takana hyvä vuosi epävarmuudesta huolimatta

– Tämä on haastava tilanne asiakkaillemme, sillä Yhdysvaltojen asettamat tullit ja yleinen geopoliittinen epävarmuus tuovat epävakautta heidän liiketoimintaansa, A.P. Moller-Maerskin Suomen toimitusjohtaja Satu Lindeberg sanoo.

Maerskin mukaan Suomen rahtimarkkinoilla vallitsee varovainen tunnelma, joka heijastuu vienti- ja tuontimääriin. Erityisesti metsäteollisuudessa volyymit ovat olleet vaihtelevia ja kysyntä heikompaa – etenkin sellusektorilla. Paperin käytön väheneminen on vaikuttanut paperiteollisuuteen laajemminkin.

– Vuosi on kuitenkin kokonaisuutena ollut hyvä. Alkuvuonna käynnistynyt Gemini-hanke on lähtenyt hienosti liikkeelle, Lindeberg sanoo.

Gemini-hanke on Maerskin ja Hapag-Lloydin välinen strateginen kumppanuus, jonka tavoitteena on luotettavat ja tehokkaat yhteydet Itä–Länsi-kauppareiteillä.

– Olemme Maerskilla päässeet globaalisti siihen, mitä lähdimme hakemaan: aikataulujen luotettavuus on noussut yli 90 prosentin, mikä olikin tavoitteemme. Asiakkaat ovat huomanneet eron – toimitukset saapuvat nyt ajallaan aiempaa useammin.

Maersk näkee toimitusketjujen globaalin murroksen vaiheena, ei kriisinä.

– Toimitusketjut rakentuvat vuosikymmenten aikana, ja niiden uudistaminen vaatii aikaa ja yhteistyötä. Menestys syntyy joustavuudesta, ei eristäytymisestä.

Lindeberg jakaa näkemyksen, jonka mukaan toimitusketjujen ennustettavuus ja yhteistyön tiivistyminen ovat avainasemassa myös Suomessa. Asiakkaat arvostavat vakautta ja luotettavuutta enemmän kuin koskaan. Lindeberg toivookin, että tuleva vuosi toisi rahtimarkkinoille positiivisemman vireen.

– Jos konfliktit maailmalla saataisiin ratkaistua ja Ukrainan jälleenrakennus pääsisi vauhtiin, se toisi positiivisen signaalin myös meriliikenteeseen ja koko logistiikka-alaan. Silloin voitaisiin myös turvallisemmin palata Suezin kanavan läpi kulkevaan merireittiin.

Parempaan suuntaan

Rahtiliikenteen määrä on vähentynyt Helsinki–Tallinna-linjalla yhteensä 6,5 prosenttia, mutta suunta on kohti parempaa.

– Eckerö Linen rahtiliikenne on kuitenkin ollut hyvällä tasolla. Rahtiyksiköiden määrä on ollut koko vuoden kasvussa, rahtijohtaja Tomas Sjödahl sanoo.

Mitään suurta kasvua ei ole kuitenkaan näkyvissä.

– Odotukset ensi vuoden rahtiliikennemarkkinalle eivät ole juurikaan valoisammat suuressa kuvassa. Veikkaan, että on tulossa hyvin samankaltainen vuosi kuin tämä ja edeltävä vuosi.

Markkinoilla on Sjödahlin mukaan epäbalanssia. Suomesta on kyllä melko vahvasti vientiä, mutta tuonti on sakannut.

– Rakennusmateriaalien tuonti on ollut vähäisempää. Se, mikä meillä näkyy selvästi, on tietynlaisten projektikuljetusten, kuten ylileveät ja ylipitkät kuljetukset, vähentynyt määrä.

Varustamoja kohtaan on koko ajan lisätty painetta, ja se lisää kustannuksia. Sjödahl epäileekin, että päästökaupasta syntyviä maksuja ei pystytä siirtämään täysimääräisesti asiakkaiden hintoihin.

– M/S Finlandialle tammikuussa 2026 asennettava Wärtsilän akusto on meille mittava investointi entistä kestävämpään merenkulkuun. Tavoitteenamme on siirtyä tulevaisuudessa kokonaan sähköiseen laivaliikenteeseen. Akun asentamisen myötä M/S Finlan­diasta tulee Suomenlahden ensimmäinen hybridilaiva. – Helsingin Sataman kanssa dialogi toimii erittäin hyvin. Infran kehittäminen on meille todella tärkeätä, jotta liikenne on sujuvaa. Satama panostaakin erilaisiin digitaalisiin palveluihin, porttiratkaisuihin ja digitaalisiin näyttöihin. Sitä myöten myös me voimme investoida erilaisiin ratkaisuihin, kuten nopeampiin lähtöselvitysratkaisuihin.

Tulossa haastava vuosi

Finnlinesilla on selvitty kuluneesta vuodesta melko hyvin.

– Esimerkiksi Helsinki–Travemünde-liikenne on kasvanut viime vuoteen verrattuna 5,9 prosenttia. Se on merkittävä kasvu tällaisessa markkinatilanteessa. Monet asiakkaistamme haluavat, että rahti tulee ja lähtee juuri Helsingistä, joten sijainti on meille aivan olennainen tekijä, Finnlinesin kaupallinen johtaja Merja Kallio-Mannila sanoo.

Ensi vuonna suurin muutos asiakaskunnalle ja kaikille ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille on päästökaupan kompensaatioprosentin nousu tämän vuoden 70 prosentin tasosta aina sataan prosenttiin saakka.

– Uutta on se, että kun tähän saakka päästökaupan kompensaatio on laskettu hiilidioksidipäästöstä, ensi vuoden alusta laskentakaavaan otetaan mukaan myös kasvihuonekaasupäästöt metaanista ja dityppioksidista. Korotus sadan prosentin tasolle merkitsee 43,9 prosentin korotusta, mutta uudet kasvihuonepäästöt mukaan laskien korotus tämänhetkisiin päästökaupan hintoihin on arviolta noin 48 prosenttia.

Finnlinesilla on ensi vuodeksi myös ilonaiheita.

– Esimerkiksi Vihreä kaista  -palvelu, jossa tarjoamme asiakkaille mahdollisuuden vähäpäästöisiin laivauksiin. Voimme tarjota meidän kaikille reiteille biopolttoainetta tai täysin päästövapaasti sähköä Suomi–Ruotsi-liikenteessä. Satamassaoloaikanakin laiva on kiinni maasähkössä.

Harvalla asiakkaalla on ollut vielä taloudellisia mahdollisuuksia lähteä mukaan, mutta päästökaupan hinnannousun myötä Kallio-Mannila uskoo palvelun lähtevän lentoon, koska lisäkustannus on vuonna 2026 enää suhteellisen pieni.

Helsingissä Finnlinesin ahtausliike Finnsteve tarjoaa asiakkaille uutta Gateway 24/7 -sovellusta, jonka avulla asiakkaat ja heidän kuljettajansa pääsevät Vuosaaren satamaan käytännössä koska tahansa.

Ympäristöasiat korostuvat

Kilpailu rahtimarkkinoilla on kovaa, ja kannattavan toiminnan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa tasapainottelua, Tallink Siljan rahtijohtaja Marina Hasselblatt sanoo.

– Nykyiset reitit, alukset ja aikataulut pysyvät haasteista huolimatta ennallaan. Täten pystymme tarjoamaan nopeita ja joustavia ylityksiä rahtiasiak­kaillemme.

Kustannustaso on noussut hänen mukaansa merkittävästi viime vuosina.

– Tämän takia kuljetusyrityksillä on edelleen hintapaineita ja kannattavuus on heikko.

Kuluttajakysyntä on vaikuttanut Tallink Siljalla kuljetettaviin tuotteisiin. Tuonti koostuu Hasselblattin mukaan pääsääntöisesti kulutustavaroista, ja erityisesti tuonnissa kuljetusmäärät ovat vähentyneet, sekä Virosta että Ruotsista.

– Tämä johtuu suoranaisesti taloudellisesta epävarmuudesta ja varovaisesta kuluttajakäyttäytymisestä.

Rahtikuljettajien jo käytössä olevaa mobiililähtöselvitystä tullaan kehittämään ja käyttöastetta nostamaan. Se nopeuttaa lähtöselvitysprosesseja ja vähentää päästöjä, kun tyhjäkäynti ja jonottaminenkin vähenee.

Hasselblattin mukaan ympäristöystävällisyysasiat ovat hyvin ajankohtaisia, ja niistä keskustellaan paljon.

– Onhan se niin, että me kaikki toivomme ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Liikennöimmekin Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä hyvin ympäristöystävällisillä aluksilla. Käytämme jo nyt Bio LNG:tä sen verran kuin sitä on saatavilla.