Stockholms Hamnar koostuu monista osista. Rahtiliikenne on ollut vakaata geopoliittisesta tilanteesta huolimatta, mutta mahdollisiin muutoksiin varaudutaan.

Tukholmasta tuli satama ja kauppakeskittymä 750 vuotta sitten. Vuosisatojen ajan Tukholman merenkulku on ollut ratkaisevan tärkeää paitsi Tukholmalle ja sen ympäröiville alueille, myös koko maan taloudelle.

Stockholms Hamnar koostuu useista osista. Värtahamnen, Frihamnen, Stadsgården ja Skeppsbron ovat kaupallisesti merkittävimmät. Noin puolet Tukholmaan vuosittain saapuvista kansainvälisistä risteilyaluksista käy Frihamnenissa. Satamassa on useita risteilypaikkoja ja suuri, moderni risteilyterminaali.

Noin viisikymmentä kilometriä Tukholmasta etelään sijaitsee Tukholman satamista eteläisin, Nynäshamnin satama. Sekä matkustaja- että rahtialukset lähtevät sieltä. Se on moderni matkustaja- ja ro-ro-satama, jota palvelevat lautat Visbyhyn ja Gdanskiin. Nynäshamnin satama ottaa vastaan myös suurempia kansainvälisiä risteilyaluksia, jotka eivät voi tai joiden ei tarvitse saapua Tukholman saariston kautta.

Kapellskär on Tukholman satamista pohjoisin. Sijainti yhdistettynä erittäin lyhyisiin purjehdusaikoihin mahdollistaa tavaroiden ja matkustajien nopean kuljetuksen Tukholmaan ja Mälardalenin alueelle sekä muualle Ruotsiin, Suomeen, Norjaan, Baltian maihin ja Manner-Suomeen. Tukholman Norvikin satama on uusi moderni ro-ro- ja konttisatama, joka sijaitsee erinomaisella paikalla Itämerellä. Lyhyet purjehdusajat ja tehokkaat liikenneyhteydet tarjoavat suoran pääsyn yhdelle Euroopan nopeimmin kasvavista alueista. Tukholman Norvikin satama on konttiterminaali, joka on ylivoimaisesti lähimpänä Ruotsin suurinta kulutusaluetta.

Vakaata rahtiliikennettä

Tukholman satamien rahtiliikenne on ollut vakaata tänä vuonna geopoliittisesta tilanteesta huolimatta, sataman kaupallinen johtaja Johan Wallén kertoo.

– Odotamme ensi vuoden olevan samanlainen ro-ro- ja konttiliikenteen jatkuvan kasvun sekä irtotavara- ja projektirahtiliikenteen vakaan kysynnän osalta. Valmistaudumme kuitenkin myös mahdollisiin markkinamuutoksiin sekä Itämeren alueella että maailmanlaajuisesti.

Rahtiasiakkaat kohtaavat haastavat markkinat, joilla kustannukset ja kilpailu kasvavat.

Investoimme tehokkuuden parantamiseen.

– Teemme tiivistä yhteistyötä heidän kanssaan ymmärtääksemme heidän tarpeitaan ja tarjotaksemme kilpailukykyisiä hintoja ja palveluita. Vaikka emme ole immuuneja markkinapaineille, olemme sitoutuneet ylläpitämään korkeaa palvelutasoa ja laatua. Investoimme uuteen infrastruktuuriin, tekniikoihin ja prosesseihin tehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi, Wallén sanoo.

– Konttiliikenteen rahtihinnat laskevat jyrkästi erityisesti itään suuntautuvan liikenteen ylikapasiteetin vuoksi. Se on ongelmallista laivalinjoille. Tukholma on kuitenkin enemmän tuontialuetta, ja länteen suuntautuvan liikenteen hinnat ovat edelleen hyväksyttävällä tasolla. Siksi vienti ei vaikuta meihin yhtä voimakkaasti kuin vientivetoisempiin satamiin.

Kestäviä ratkaisuja

– Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa kestävien ja tehokkaiden satamaratkaisujen toteuttamiseksi. Sähköistämisen osalta olemme tehneet yhteistyötä Viking Linen kanssa 1980-luvulta lähtien ja tänä vuonna vihimme käyttöön toisen maalla sijaitsevan sähköaseman risteilyaluksille. Tallink Silja on kytketty maalla sijaitsevaan sähkönsyöttöön kaikissa Värtahamnenin laituripaikoissa. Olemme tehneet yhteistyötä myös Finnlinesin kanssa sähköistämis- ja automooring-ratkaisujen parissa, Wallén kuvailee.

Kuten Helsinki, myös Tukholma työskentelee Suomen ja Ruotsin välisen vihreän käytävän eteen.

– Haluamme tarjota tehokkaan ja vihreän liikenneratkaisun loppukäyttäjälle.

Tukholman satamat ja sen kumppanit ovat käynnistäneet innovatiivisen hankkeen, joka yhdistää maalla sijaitsevan sähkönsyötön ja mikroverkkoteknologian. Aloite vähentää päästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää sataman kykyä vastata kestävän energiankäytön vaatimuksiin tulevaisuudessa. Satama työskentelee strategisesti täyttääkseen EU:n vaatimukset laivojen maalla oleville sähköliitännöille vuoteen 2030 mennessä.