Kehittämisohjelman usein kysytyt kysymykset

Kehittämisohjelma on Sataman ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Helsingin kaupunginvaltuusto teki helmikuussa 2021 periaatepäätöksen satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Periaatepäätöksen pohjalta satama on laatinut kehittämisohjelman, jonka kaupunginhallitus hyväksyi alkuvuonna 2022. 

Suuret liikennehankkeet vaativat pitkäjänteisyyttä, koska niiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat aikaa. Helsingin Sataman kehittämisohjelma toteutetaankin osissa siten, että ohjelman edellinen vaihe vaikuttaa aina seuraavaan. Kehittämisohjelman ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan Länsisatamaa ja rakennetaan satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle. Tunnelia suunnitellaan, jotta Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne voidaan kokonaan siirtää Länsisatamaan.

Kun kehittämisohjelma on valmis, kulkee Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne kokonaan Länsisatamasta ja Tukholman liikenne Katajanokalta. Eteläsatama avautuu uudella tavalla kaupunkilaisten käyttöön ja sinne rakennetaan muun muassa arkkitehtuuri- ja design-museo.

Kokonaisuudessaan kehittämisohjelma valmistuu 2030-luvun loppuun mennessä. Helsingin Satama Oy vastaa sen kaikista kustannuksista.

Helsingin Satama haluaa säilyttää kärkipaikan koko Euroopan vilkkaimpana matkustajasatamana sekä Suomen tuonnin ja viennin pääsatamana. Sataman liikennemäärät kasvavat jatkuvasti, mikä on hyvä asia. Samalla kasvu vaatii hyvää suunnittelua, jotta matkustaminen on jatkossakin miellyttävää ja rahti kulkee sujuvasti.

Helsingin kaupunki ja Satama ovat yhdessä sopineet logistisista järjestelyistä, joiden tarkoitus on parantaa sataman toimintaedellytyksiä ja tehdä Helsingin Eteläsatamasta nykyistä monipuolisempi alue niin asukkaille kuin kaupungissa vieraileville.  

Satamatoimintoja kehitetään seuraavasti:

• Länsisatamasta rakennetaan satamatunneli Länsiväylälle.
• Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja ruotsinlaivat Katajanokalle. 
• Matkustaja-autolauttaliikenne loppuu Eteläsatamassa. Tulevaisuudessa Eteläsatamasta varataan nykyistä pienempi alue kansainväliselle risteily- ja pika-alusliikenteelle. 
• Eteläsatama avautuu uudella tavalla kaupunkilaisten käyttöön ja alueelle on suunniteltu arkkitehtuurimuseota, kahviloita, toimistorakennuksia ja rantareittiä, joka yhdistää Kaivopuiston ja Kauppatorin. 
• Vuosaaren satamaa kehitetään rahtiliikenteen tarpeisiin.

Muutokset mahdollistavat jatkossakin matkustaja- ja tavaraliikenteen yhdistävän liikennöintimallin, joka takaa vilkkaat sekä kustannus- ja ympäristönäkökulmista tehokkaat yhteydet Suomesta maailmalle. 

Satamatoimintojen uudelleenjärjestelyt valmistuvat kokonaisuudessaan 2030-luvun loppuun mennessä.

Helsingin Satama on Suomen pääsatama, jonka osuus Manner-Suomen ja ulkomaiden välisestä merimatkustuksesta on noin 80 %. Helsingin Satama on myös Euroopan vilkkaimpia matkustajasatamia. Yhdistämme Suomen, Viron ja Ruotsin pääkaupungit ja olemme reitti Suomesta Eurooppaan. Kauttamme kulkee vuosittain noin 10 miljoonaa matkustajaa, joista noin 7 miljoonaa matkustaa Tallinnaan. Helsinki-Tallinna-meriyhteyden yrityksille tuoma liikevaihto on vuosittain noin 700 miljoonaa euroa.  

Suomi on käytännössä saari, joten merikuljetusten merkitys on suuri. Helsingin Satama on Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Osuutemme Suomen merikuljetusten arvosta on lähes puolet.  

Satamatoiminnalla on huomattavat positiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen, sillä tuotamme Helsinkiin matkailutuloja, elinvoimaa ja työpaikkoja. Lisäksi Helsingin Satamalla on suuri merkitys Suomen huoltovarmuudelle.

Vuosaaresta menee tällä hetkellä pienimuotoisesti matkustajaliikennettä Viron Muugaan ja Saksan Travemündeen, mutta Vuosaaren satama palvelee ensisijaisesti tavaraliikennettä.

Satamatoimintojen siirtämistä kokonaisuutena Vuosaareen on tutkittu huolellisesti ja siirto on todettu epätarkoituksenmukaiseksi. Syinä ovat matkustajien liikenneyhteydet, matka-aika sekä rakentamisen ja sataman käytön aikaiset ympäristövaikutukset. 

Vuosaaren sataman tavaraliikenne tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja sataman täytyy myös varmistaa sen kasvun edellytykset.

Länsisataman nykyinen T2-terminaali jatkaa Tallinnan liikenteen terminaalina.

Nykyinen T1-terminaali puretaan vuoden 2025 aikana. Se ei sijainiltaan mahdollista tulevia liikennejärjestelyjä satama-alueella, eikä vastaa nykyisen henkilöliikenteen palvelutasoa. Sen tilalle on suunniteltu rakennettavaksi uusi moderni terminaalirakennus, jonka alle tulee toinen satamatunnelin suuaukoista. Uusi terminaali otetaan käyttöön satamatunnelin kanssa samassa aikataulussa eli vuonna 2032.

Katajanokan matkustajaterminaali on suojeltu rakennus, joka uusitaan laajalla remontilla. Tarkoituksena on, että Katajanokan terminaalin kautta voidaan hoitaa jatkossa koko Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne. Remontti valmistuu arviolta 2030-luvun taitteessa.

Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittäminen Länsisatamaan edellyttää koko satama-alueen kehittämistä sekä liikenneyhteyksien parantamista Länsisataman ja Länsiväylän välillä. Länsisataman uudistukset koostuvat kolmesta osasta:

• Satamatunnelista Länsisatamasta Länsiväylälle.  
• Uudesta matkustajaterminaalista, joka korvaa purettavan Länsiterminaali 1:n.
• Uusista laituri- ja kenttäjärjestelyistä, joiden myötä Länsisataman laiturialuetta laajennetaan ja laitureita uusitaan. 

Laajennuksen jälkeen Länsisatamassa on:

• 17 hehtaaria pinta-alaa
• 2 matkustajaterminaalia
• 4 peräporttipaikkaa matkustaja-autolautoille
• Länsisataman ja Länsiväylän yhdistävä satamatunneli
• 11 metriä syvä meriväylä

Satamatunneli on Helsingin Satama Oy:n yksityinen liikennetunneli, joka yhdistää Länsisataman ja Länsiväylän. Tunnelin pituus on noin kaksi kilometriä. Satamatunneli rakennetaan kaksoistunnelina, jossa kumpikin ajosuunta kulkee omassa tunnelissaan. Tunneli valmistuu arviolta vuonna 2032.

Satamatunnelin eteläinen suuaukko tulee satama-alueelle vanhan terminaalin paikalle rakennettavan uuden Merikeskuksen alle ja pohjoinen suuaukko Ilmarisen talon pohjoispuolelle Lapinlahden puiston reunaan.

Karttakuvassa on kuvattu satamatunneli linjaus:

Ylemmässä kuvassa on kuvattu satamatunnelin pohjoisen suuaukon paikka Lapinlahden puiston ja Ilmarisen talon välissä tällä hetkellä. Alempi kuva on havainnekuva valmiista tunnelin suuaukosta. Alemmassa kuvassa punaisella on kuvattu myös kaupungin suunnittelema polkupyöräbaana.

Satamatunneli rakennetaan, jotta sataman liikenne Länsiväylän ja Länsisataman välillä saadaan sujuvaksi ja häiriöttömäksi. Länsisataman saavutettavuus paranee ja sataman raskas liikenne poistuu muusta katuverkosta.  

Kun koko Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan, tulee sataman liikennemäärä lisääntymään nykyisestä. Tämä korostaa tunnelin rakentamisen tärkeyttä, sillä Jätkäsaaren katuverkko on jo nyt hyvin häiriöaltis ja ruuhkainen.

Tallinnan liikenteen keskittäminen Länsisatamaan mahdollistaa myös Tukholman liikenteen keskittämisen Katajanokalle. Samalla säännöllinen laivaliikenne Eteläsatamassa päättyy. Tämä vapauttaa Eteläsataman alueen kaupunkilaisten kannalta mielekkäämpään käyttöön ja mahdollistaa arkkitehtuuri- ja designmuseon sekä rantaraitin rakentamisen.

Satamatunneli vähentää myös raskasta liikennettä Helsingin keskustasta, kun Katajanokalta aiemmin Tallinnaan lähtenyt kumipyöräliikenne siirtyy Länsisatamaan.

Jos satamatunnelia ei toteutettaisi, keskittyisi kasvavan Länsisataman liikenne katuverkkoon, mikä aiheuttaisi ruuhkautumista erityisesti sataman purkuliikenteessä. Tämä voisi johtaa pitkiin viiveisiin ja vaikeuksiin laivojen aikataulujen noudattamisessa. Myös Länsisataman toimintavarmuus heikkenisi, koska katuverkon häiriöherkkyys vaikuttaisi entistä enemmän sataman toimintaan. Samalla sataman ja varustamoiden liiketoiminta kärsisi, jos liikenne ei olisi sujuvaa ja ennakoitavaa.   

Ilman tunnelia Länsisataman ja Länsiväylän välisen liikenteen kehittämismahdollisuudet olisivat rajalliset. Tämä heikentäisi sataman ja varustamoiden liiketoiminnan kasvuedellytyksiä tulevina vuosikymmeninä. Samalla se heikentäisi Suomen ulkomaankaupan tarvitsemia yhteyksiä maailmalle.   

Negatiivisia vaikutuksia tulisi myös Jätkäsaaren asuinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, kun kasvava satamaliikenne katuverkossa aiheuttaisi melua, saasteita ja liikenneongelmia. 

Ei ole. Satamatunneli on itsenäinen hanke.

Tunnelin suuaukko toteutetaan satama-alueella paikkaan, johon myöhemmin rakennetaan uusi terminaalirakennus. Alueella ei siis ole muuta kuin satamaliikennettä, mitä ohjataan väliaikaisjärjestelyin.  

Tunnelin pohjoinen suuaukko sijoittuu Ilmarisen talon pohjoispuolelle eikä vaikuta Länsiväylän käyttöön. Väliaikaisia liikennejärjestelyjä kuitenkin tarvitaan ja niiden kestoksi on alustavasti arvioitu noin 2,5 vuotta.   

Tunnelin jatkosuunnittelussa keskeistä on turvata Länsiväylän liikenteen sujuvuus. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota kävelyn ja pyöräilyn sujuvien ja turvallisten kulkuyhteyksien varmistamiseen sekä rakentamisen aikaisten kiertoteiden minimointiin.  

Suurin osa satamaliikenteestä suuntautuu jatkossa satamatunneliin, mikä vapauttaa tilaa Jätkäsaaren katuverkosta muulle liikenteelle. Arkiliikenne muuttuu tunnelin myötä sujuvammaksi. Samalla satamatunneli lisää Jätkäsaaren liikenneturvallisuutta ja pienentää liikennemelua sekä ilmanpäästöjä.    

Lauttasaaren liikenteessä ainoa muutos on Länsiväylän kaistamuutos Lemissaaren liittymän kohdalla: Lemissaaren liittymän ja Länsiväylän pään välillä on jatkossa kolme kaistaa Espoon suuntaan ja kaksi Helsinkiin. Nykyisin kaistatasapaino on toisin päin. 

Muuten liikenneyhteydet Lauttasaareen sekä Länsiväylän että Ruoholahden kautta säilyvät ennallaan. Satamatunneli liittyy Länsiväylään, eikä sillä ole muuta liikenneyhteyttä Lauttasaareen.

Satamatunnelin kustannusarvio on noin 300 miljoonaa euroa.  

Tunneli toteutetaan Helsingin Satama Oy:n investointina ja rahoitetaan liikenteestä kerättävin maksuin.

Satamatunnelin pohjoinen suuaukko sijoittuu Lapinlahden puiston reunaan. Tunnelin avokaukalon rakenteet ulottuvat Lapinlahden puiston puolelle noin 700 neliömetrin alueelta. Tämä vastaa noin 1 % aluetta kaavoitetun puiston pinta-alasta.

Satamatunnelin merkittävimmät luontoarvokysymykset kohdistuvat Lapinlahden puistossa elävien uhanalaisten lajien eli liito-oravan ja kirvelilattakoin elinolosuhteiden turvaamiseen. Satama on löytänyt niihin ratkaisut.

Satamatunneli rakennetaan siten, että maan päältä avattava tunneliosuus tehdään mahdollisimman lyhyeksi. Näin toimimalla liito-oravan ydinalueen puusto säästyy kokonaan ja mukulakirvelialueita säästyy puistossa aiempia suunnitelmia laajemmalta alueelta. Mukulakirveli on kirvelilattakoille tärkeä ravintokasvi.

Kirvelilattakoin elinolosuhteita turvataan myös istuttamalla mukulakirveliä lisää muualle Lapinlahden puistoon. Istutukset on jo aloitettu ja niiden onnistumista seurataan säännöllisesti.

Viranomaisyhteistyötä luontoarvojen säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä ja suunnitelmia tarkennetaan tarvittaessa.

Lapinlahden koirapuisto säilyy alueella.

Lapinlahden puistossa on kolme tunnistettua liito-oravan ydinaluetta. Tunneli rakennetaan siten, että maan päältä avattava tunneliosuus minimoidaan, mikä säästää liito-oravan ydinalueet. Lisäksi liito-oravan elinympäristöä suojataan ajoittamalla rakentamistoimet liito-oravan pesimäkauden ulkopuolelle, toteutussuunnittelun edetessä täsmentyvällä puuston säästämisellä ja suojapuuston istutuksilla sekä pesäpöntötyksellä. 

ELY-keskus on todennut, että satamatunnelisuunnitelmat eivät heikennä liito-oravan elinolosuhteita puistossa. Viranomaisyhteistyötä liito-oravan elinolojen säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.    

Kirvelilattakoi on Suomessa erittäin uhanalainen perhoslaji, jonka toukka elää mukulakirvelillä ja käyttää sitä ravinnokseen. Lajin elinmahdollisuudet Lapinlahden puistossa turvataan lisäämällä kirvelilattakoin isäntäkasvia mukulakirveliä merkittäviä määriä kylvöin ja täydennysistutuksin muualle puistoon.

Mukulakirvelikasvustojen lisäämiseksi on laadittu suunnitelma, joka takaa kirvelilattakoille riittävästi sille sopivia elinympäristöjä, joihin se voi levittäytyä. Suunnitelman mukainen istutustyö on jo alkanut koealojen valmistelulla ja kylvöllä. Mukulakirvelin istutussuunnitelma on monivuotinen ja sen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.

Lisäksi se, että tunneli rakennetaan maan päältä avattava tunneliosuus minimoimalla, säästää myös mukulakirvelin nykyisiä kasvualueita aiempia suunnitelmia enemmän.

ELY-keskus on puoltanut Sataman mukulakirvelin istutussuunnitelmia. Merkittävimpänä toimena se näki mukulakirvelin lisäämisen puistossa. Viranomaisyhteistyötä kirvelilattakoin elinympäristön säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. 

Rakentamisen aikaisia haittoja voidaan verrata Länsimetron rakentamiseen. Rakentamisen aikaiset väliaikaiset haitat kuten tärinä ja melu ovat mahdollisia, mutta haitat pyritään minimoimaan ja niistä tiedotetaan asukkaita etukäteen.

Tunneli kulkee tilanvaraussuunnitelman mukaisessa linjauksessa kymmeniä metrejä merenpinnan alapuolella. Tunnelin rakentamisella ei ole vaikutusta yksityisten kiinteistöjen käyttöön. 

Tunneli kulkee Helsingin ortodoksisen hautausmaan kohdalla kalliossa hyvin syvällä, eikä sillä ole vaikutusta hautarauhaan.   

Uusi Jätkäsaaren Merikeskus korvaa Länsisatamassa vanhan T1-terminaalirakennuksen. Vanha terminaali ei enää palvele nykyaikaisen laivamatkailun tarpeita eikä sijainniltaan mahdollista tulevia liikennejärjestelyitä alueella.

Uuteen terminaalirakennukseen voidaan toteuttaa varsinaisten terminaalitilojen lisäksi myös liike-, toimisto- ja pysäköintitilaa sekä muita palveluita. Terminaalialueen kaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 37 000 kerrosneliömetriä sekä 600 autopaikkaa. 

Uuden Terminaali 1:n konseptisuunnitelman teko on kesken. Suunnitelmassa selvitetään terminaalin kaupallista konseptia sekä toteutuslaajuutta. 

Vanha T1-terminaali puretaan kokonaan vuoden 2025 aikana ja tasoitetaan satamakentäksi ennen uuden terminaalin ja satamatunnelin rakentamista.

Satamatunnelin ja uuden terminaalin myötä Länsisataman laituri- ja kenttäalueet järjestellään uudelleen.

Päivittäiskäytössä nykyisin Tallinkin ja Eckerö Linen laivojen käytössä olevat aluspaikat säilyvät ennallaan. Aluspaikkojen jatkeeksi laiturikenttää laajennetaan meritäytöillä etelän suuntaan. Pohjoisempien aluspaikkojen laiturilinjat muuttuvat. Yhteensä Länsisatamaan tulee neljä peräporttipaikkaa risteilijäaluksille.

Muutostyöt tehdään vaiheittain ja työt alkavat eteläkärjen laajennuksella. Tärkeää on, että sataman operatiivinen toiminta voi jatkua muutostöiden ajan.  

Havainnekuvassa näkyy, miltä Länsisataman laiturialueet näyttävät 2030-luvulla.

Kunkin yksittäisen laiturin rakennustyöt kestävät noin kaksi vuotta. Rakentamistöitä limitetään siten, että laiturit voidaan ottaa käyttöön tunnelin ja terminaalin kanssa samassa aikataulussa.

Hietalahden satama-allas kapenee 30 metriä ja vesiväylä Pihlajasaaren ja Länsisataman välillä kapenee noin 100 metriä. Väyläjärjestelyt eivät edellytä ruoppauksia ja turvalaitteisiin ei tule muutoksia. Rakentamisen aikana satama-altaassa on työaluksia ja niiden läheisyyteen ei voi veneillä. Kulku Hietalahteen ja sataman eteläkärjen ohi ei esty.

Raskas liikenne Katajanokalla vähenee Sataman kehittämisohjelman edetessä, koska Tallinnan laivojen rekkaliikenne siirtyy Länsisatamaan ja käyttää siellä ainoastaan satamatunnelia. Rekkojen määrä Tallinnan laivoilla on huomattavasti Tukholman laivoja suurempi.

Tukholmaan kulkeva matkustaja-autolauttaliikenne keskittyy Katajanokalle 2030-luvulla. Tämän jälkeen sataman raskas liikenne Eteläsatamassa vähenee merkittävästi.

Eteläsataman läheisyydessä parkkipaikat vähenevät, kun aluetta uudistetaan.

Länsisatamassa parkkipaikat lisääntyvät, sillä uuden T1-terminaalin yhteyteen suunnitellaan myös uusia pysäköintitiloja.