Usein kysyttyä
Kysymyksiä ja vastauksia laivamatkustuksesta
Ruotsin ja Suomen välisessä liikenteessä matkustusasiakirjat tarkistetaan kaikilta matkustajilta 28.3.2022 alkaen, ja käytäntö on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Suomen tai Pohjoismaiden kansalainen voi matkustaa Ruotsiin ilman passia tai virallista henkilökorttia, mutta henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan jollain esimerkiksi ajokortilla tai 1999 jälkeen myönnetyllä kuvallisella henkilökortilla.
Tallinnaan suuntautuville matkoille Suomen kansalainen tarvitsee joko passin tai kuvallisen henkilökortin, ajokortti ei ole riittävä todistamaan henkilöllisyyttä.
Samoin Suomen ja Saksan välillä matkustettaessa tarvitaan joko passi tai kuvallinen henkilökortti.
Suomen kansalaisen matkustusasiakirjoista saat tietoa:
Rajavartiolaitoksen sivuilta
Ulkoasianministeriön sivuilta
Jos matkasi suuntautuu Tallinnaan tai Saksaan, et pääse laivaan, ellei sinulla ole kuvallista henkilökorttia tai passia. Ruotsin risteilylle riittää kuvallinen henkilökortti tai ajokortti. Pikapassin voi hankkia Pasilan poliisiasemalta.
Helsingin Sataman terminaaleissa tarjotaan maksutonta avustamispalvelua niille matkustajille, joiden liikuntakyky on rajoittunut fyysisen vamman tai kehitysvamman takia, näkö- ja kuulovammaisille, iäkkäille matkustajille, tilapäisesti liikuntarajoitteisille ja kaikille, jotka tarvitsevat erityisapua. Avuntarpeesta tulee kertoa jo matkaa varatessa tai viimeistään 48 tuntia ennen lähtöä matkatoimistolle tai varustamolle.
Matkustajaterminaalit eivät ole aina auki. Terminaalien aukioloajat löytyvät eri terminaalien sivuilta (esim. Matkustajille / Hansaterminaali). Vuosaaren satamassa 24 h auki on esimerkiksi ABC-liikennemyymälä.
Katajanokan terminaalilta ja Länsiterminaali 2:lta löytyy matkatavarasäilytyslokeroita. Olympiaterminaalilla terminaalin kioski säilyttää pyynnöstä matkatavaroita.
Yhteydet laivaterminaaleille ja jatkoyhteydet
Löydät ohjeita jatkoyhteyksistä mm. Helsinki-Vantaan lentokentälle terminaalien sivuilta (esim. Matkustajille / Länsiterminaali 2). Myös HSL:n reittiopas on avuksi.
Fillari on kesäisin lähellä! Olympiaterminaalin, Katajanokan terminaalin ja Länsiterminaali 1 ja 2 läheltä löytyy kesäkaudella kaupunkipyöräasemat. Kaupunkipyöräverkon ajantasainen tilanne löytyy HSL:n sivuilta (https://kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/stations).
HSL sivuilta löytyy ajantasainen tieto raitiovaunuliikenteen pysäkeistä ja lähiliikenteen busseista (https://www.hsl.fi/matkustaminen/reitti_ja_asemakartat ). Kaukoliikenteen bussipysäkit löytyvät Länsiterminaali 1 ja 2 edustoilta.
Pysäköinti
Terminaalien läheisyydestä löytyy pysäköintipaikkoja laivamatkojen ajaksi. Tutustu tarjontaan sivulla Pysäköinti satamassa.
Terminaalien edustalla on merkittyjä invapaikkoja. Jos paikat ovat täynnä, liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella voi pysäköidä maksutta mille tahansa henkilöautolle merkittyyn pysäköintiruutuun sataman ulkopysäköintialueilla. Enimmäispysäköintiaikaa ei tarvitse noudattaa.
Kansainväliset risteilyt
Risteilyalusten laitureilta on enintään 4 km keskustaan. Helsinkiin saapuville matkustajille ohjeet kaupungin keskustaan löytyvät risteilylaiturit esittelevältä sivulta osoitteesta https://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/kansainvalinen-risteilyliikenne/risteilylaiturit HSL:n reittiopas https://www.hsl.fi/ on myös suureksi avuksi.
Tavaraliikenne
Kuljetus hoituu helposti esim. ottamalla yhteyttä lähimpään KTK:hon (esim Helsingin KTK). Mahdollisia tullimuodollisuuksia voi hoitaa Vuosaaren sataman Gatehousessa, Komentosilta 1, Tullin palvelupisteen yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä.
Tavaran lähettämistä varten ota yhteyttä haluamaasi huolintaliikkeeseen.
Yksityinen henkilö ei voi noutaa tavaraa tavarasatamasta. Huolintaliike hoitaa asian tai voit tulla käymään Gatehousessa, jossa sijaitsee kaikkien operaattoreiden palvelupisteet.
Soittamalla sille operaattorille, jonka alueella tavara sijaitsee. Gatehousesta voi asiaa selvittää myös, mutta vähintään pitää tietää millä laivalla tavara tulee ja mielellään myös kontin numero.
Raskaan liikenteen kuljettajilla on käytettävissä useita ravintoloita ja peseytymismahdollisuuksia saunoineen. Lisäksi Merimieskeskus palvelee raskaan liikenteen kuljettajia ja merimiehiä 24 h vuorokaudessa. Merimieskeskuksesta löytyy mm. sauna, kirjasto, kirkko ja kanttiini. Tutustu nettisivuumme Vuosaaren sataman raskaan liikenteen palveluista.
Vuosaaren satamassa on elektroninen opastejärjestelmä, joka tunnistaa ajoneuvot ja ohjaa ne oikeaan paikkaan. Varmista, että autosi eturekisterikilpi on puhdas, jotta järjestelmä pystyy tunnistamaan rekkasi.
Satama osana kaupunkia
Suljetulle satama-alueelle ei pääse ilman kulkulupaa. Kansalaiset pääsevät näkemään Vuosaaren sataman Porvarinsillalla ja Horisontti-näköalapaikalta. Ota yhteyttä maria.stuckey(at)portofhelsinki.fi
Alusten kulkiessa sataman vesialueilla niiden pääkoneista kantautuu melua. Laiturissa alusten pääkoneet sammutetaan ja alukset tuottavat tarvitsemansa energian (valaistus, lämmitys, ilmanvaihto jne.) pienemmillä apukoneilla. Vaihtoehtoisesti monissa tapauksissa alus voidaan myös kytkeä laiturilla maasähköön, jolloin melua ei synny. Myös ilmanvaihtokoneet tuottavat ääntä, samoin laivojen lastaus ja purku. Työkoneet, kuten trukit ja vetomestarit sekä ajoneuvoliikenne aiheuttavat osansa melusta.
Erityisesti apukoneiden tuottamassa äänessä on tyypillisesti voimakas matalataajuinen osuus, jota rakennusten julkisivut eristävät selvästi huonommin kuin liikennemelua. Lisäksi äänilähde sijaitsee korkealla, jonka vuoksi melu leviää helpommin ympäristöönsä.
Helsingin Satama ottaa myös alusten melu- ja päästötasot huomioon laituripaikkojen valinnoissa sekä aikataulutuksissa.
- Vuosaaren satamaan on rakennettu muun muassa viereiselle luonnonsuojelualueelle kohdistuvaa melua merkittävästi vaimentava melumuuri.
- Maasähköyhteydet vähentävät alusten apukoneista syntyvää melua.
- Tietyillä laivapaikoilla Helsingin Satama on edellyttänyt alusten ilmastointimeluun liittyviä vaimennustoimenpiteitä, hiljaisemman apukoneen käyttöä ja kansikuulutusten lopettamista.
- Helsingin Satama tekee jatkuvaa yhteistyötä kaupunkisuunnittelun kanssa, jotta satamatoimintojen vaikutukset huomioitaisiin aluesuunnittelussa.
Sataman melutasoja valvotaan ympäristöluvilla, jotka ovat satamatoiminnan harjoittamisen edellytys. Luvissa määritellään mm. sallitut melun vuorokauden keskiäänitasot sekä miten melua tulee tarkkailla.
Länsisatama on Helsingin Sataman vilkkain matkustajasatama. Sataman ympäristöluvat säätelevät satamatoiminnan aiheuttamaa äänitasoa asuinkortteleiden ulko-oleskelualueilla.
Itämerellä on voimassa käsittelemättömän jäteveden mereen päästämiskielto. Alusten on joko jätettävä jätevetensä satamaan jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi tai puhdistettava jätevetensä aluksen omalla jätevedenkäsittelylaitteistolla.
Helsingin Satama on kuitenkin vastaanottanut aluksilla syntyviä jätevesiä ilman erillistä maksua jo vuodesta 2008. Alukset voivat tyhjentää jätevetensä suoraan HSY:n viemäriverkkoon kaikilla Helsingin Sataman laituripaikoilla.
Lisäksi Helsingin Satama otti vuonna 2016 käyttöön kannustimen, jolla tarjotaan 20 % alennusta kiinteiden ja öljyisten jätteiden jätemaksusta aluksille, jotka jättävät jätevettään satamaan.
Säännöllisen linjaliikenteen alukset jättävät pääsääntöisesti Helsingin Satamassa olleessaan jätevetensä satamaan. Myös kansainvälisistä risteilyaluksista valtaosa jättää jätevetensä satamaan tai puhdistaa jätevetensä aluksen omalla jätevedenpuhdistuslaitteistolla.
Alukset tarvitsevat energiaa myös paikalla olleessaan sataman laitureissa muun muassa lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Alukset tuottavat tämän energian apukoneilla, jotka ovat aluksen liikuttamiseen tarkoitettuja pääkoneita huomattavasti pienempiä diesel- tai kaasumoottoreita.
Muutamilla Helsingin Sataman laitureilla on valmiudet syöttää aluksille sähköä suoraan laiturilta, jolloin apukoneiden käytön tarve vähenee. Esimerkiksi Katajanokan satamassa sekä Olympiaterminaalin kupeessa alukset on mahdollista kytkeä maasähköön, eli maalla keskitetysti tuotetun sähkön verkkoon. Maasähkön käyttöä varten laivoissa tulee olla maasähkön vastaanottoon sopiva tekniikka ja maissa maasähkömuuntamo. Maasähkö soveltuu parhaiten liikenteeseen, jossa alus on laiturissa useita tunteja.