Usein kysyttyä Länsisataman uudistuksista

Kehittämisohjelma on Sataman ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Helsingin kaupunginvaltuusto teki helmikuussa 2021 periaatepäätöksen satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Periaatepäätöksen pohjalta satama on laatinut kehittämisohjelman, jonka kaupunginhallitus hyväksyi alkuvuonna 2022. 

Suuret liikennehankkeet vaativat pitkäjänteisyyttä, koska niiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat aikaa. Helsingin Sataman kehittämisohjelma toteutetaankin osissa siten, että ohjelman edellinen vaihe vaikuttaa aina seuraavaan. Kehittämisohjelman ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan Länsisatamaa ja rakennetaan satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle. Tunnelia suunnitellaan, jotta Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne voidaan kokonaan siirtää Länsisatamaan.

Kun kehittämisohjelma on valmis, kulkee Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne kokonaan Länsisatamasta ja Tukholman liikenne Katajanokalta. Eteläsatama avautuu uudella tavalla kaupunkilaisten käyttöön ja sinne rakennetaan muun muassa arkkitehtuuri- ja design-museo.

Kokonaisuudessaan kehittämisohjelma valmistuu 2030-luvun loppuun mennessä. Helsingin Satama Oy vastaa sen kaikista kustannuksista.

Helsingin Satama haluaa säilyttää kärkipaikan koko Euroopan vilkkaimpana matkustajasatamana sekä Suomen tuonnin ja viennin pääsatamana. Sataman liikennemäärät kasvavat jatkuvasti, mikä on hyvä asia. Samalla kasvu vaatii hyvää suunnittelua, jotta matkustaminen on jatkossakin miellyttävää ja rahti kulkee sujuvasti.

Helsingin kaupunki ja Satama ovat yhdessä sopineet logistisista järjestelyistä, joiden tarkoitus on parantaa sataman toimintaedellytyksiä ja tehdä Helsingin Eteläsatamasta nykyistä monipuolisempi alue niin asukkaille kuin kaupungissa vieraileville.  

Satamatoimintoja kehitetään seuraavasti:

• Länsisatamasta rakennetaan satamatunneli Länsiväylälle.
• Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja ruotsinlaivat Katajanokalle. 
• Matkustaja-autolauttaliikenne loppuu Eteläsatamassa. Tulevaisuudessa Eteläsatamasta varataan nykyistä pienempi alue kansainväliselle risteily- ja pika-alusliikenteelle. 
• Eteläsatama avautuu uudella tavalla kaupunkilaisten käyttöön ja alueelle on suunniteltu arkkitehtuurimuseota, kahviloita, toimistorakennuksia ja rantareittiä, joka yhdistää Kaivopuiston ja Kauppatorin. 
• Vuosaaren satamaa kehitetään rahtiliikenteen tarpeisiin.

Muutokset mahdollistavat jatkossakin matkustaja- ja tavaraliikenteen yhdistävän liikennöintimallin, joka takaa vilkkaat sekä kustannus- ja ympäristönäkökulmista tehokkaat yhteydet Suomesta maailmalle. 

Satamatoimintojen uudelleenjärjestelyt valmistuvat kokonaisuudessaan 2030-luvun loppuun mennessä.

Helsingin Satama on Suomen pääsatama, jonka osuus Manner-Suomen ja ulkomaiden välisestä merimatkustuksesta on noin 80 %. Helsingin Satama on myös Euroopan vilkkaimpia matkustajasatamia. Yhdistämme Suomen, Viron ja Ruotsin pääkaupungit ja olemme reitti Suomesta Eurooppaan. Kauttamme kulkee vuosittain noin 10 miljoonaa matkustajaa, joista noin 7 miljoonaa matkustaa Tallinnaan. Helsinki-Tallinna-meriyhteyden yrityksille tuoma liikevaihto on vuosittain noin 700 miljoonaa euroa.  

Suomi on käytännössä saari, joten merikuljetusten merkitys on suuri. Helsingin Satama on Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Osuutemme Suomen merikuljetusten arvosta on lähes puolet.  

Satamatoiminnalla on huomattavat positiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen, sillä tuotamme Helsinkiin matkailutuloja, elinvoimaa ja työpaikkoja. Lisäksi Helsingin Satamalla on suuri merkitys Suomen huoltovarmuudelle.

Vuosaaresta menee tällä hetkellä pienimuotoisesti matkustajaliikennettä Viron Muugaan ja Saksan Travemündeen, mutta Vuosaaren satama palvelee ensisijaisesti tavaraliikennettä.

Satamatoimintojen siirtämistä kokonaisuutena Vuosaareen on tutkittu huolellisesti ja siirto on todettu epätarkoituksenmukaiseksi. Syinä ovat matkustajien liikenneyhteydet, matka-aika sekä rakentamisen ja sataman käytön aikaiset ympäristövaikutukset. 

Vuosaaren sataman tavaraliikenne tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja sataman täytyy myös varmistaa sen kasvun edellytykset.

Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittäminen Länsisatamaan edellyttää koko satama-alueen kehittämistä sekä liikenneyhteyksien parantamista Länsisataman ja Länsiväylän välillä.

Länsisataman uudistukset koostuvat kolmesta osasta:

• Satamatunnelista Länsisatamasta Länsiväylälle.  
• Uudesta matkustajaterminaalista, joka korvaa puretun Länsiterminaali 1:n.
• Uusista laituri- ja kenttäjärjestelyistä, joiden myötä Länsisataman laiturialuetta laajennetaan ja laitureita uusitaan. 

Katajanokan matkustajaterminaali on suojeltu rakennus, joka uusitaan laajalla remontilla. Tarkoituksena on, että Katajanokan terminaalin kautta voidaan hoitaa jatkossa koko Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne. Remontti valmistuu arviolta 2030-luvun taitteessa.

Tunneli on tärkeä osa laajempaa Helsingin satamatoimintojen uudistamista, jonka seurauksena koko Tallinnan laivaliikenne keskittyy Länsisatamaan ja Tukholman laivaliikenne Katajanokalle.

Satamatunnelin tehtävä on yhdistää Länsisatama Länsiväylään ajoneuvoliikenteen sujuvoittamiseksi satamaan ja sieltä pois. Noin kahden kilometrin pituinen tunneli rakennetaan kaksoistunnelina, jossa kumpikin ajosuunta kulkee omassa tunnelissaan. Tunnelin rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2028, ja se valmistuu arviolta vuonna 2032.

Karttakuvassa on kuvattu satamatunnelin reitti:

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tunnelin asemakaavan kokouksessaan 10.12.2025 äänin 49-36. Asemakaavan hyväksymisen myötä hanke siirtyy kehitysvaiheeseen, jossa laaditaan yksityiskohtainen toteutussuunnitelma ja määritetään hankkeen tavoitekustannus. Kehitysvaiheen jälkeen Helsingin Satama tekee erillisen investointipäätöksen tunnelin rakentamisesta vuonna 2027.

Satamatunnelin sijainti ja reitti on tarkkaan pohdittu. Tunnelin eteläinen suuaukko tulee Länsisataman satama-alueelle, vanhan terminaalin paikalle rakennettavan uuden Merikeskuksen alle ja pohjoinen suuaukko työeläkeyhtiö Ilmarisen talon pohjoispuolelle, Lapinlahden puiston reunaan.

Tutustu havainnekuviin: Ylemmässä kuvassa on kuvattu satamatunnelin pohjoisen suuaukon paikka Lapinlahden puiston ja Ilmarisen talon välissä nykytilanteessa. Alempi kuva on havainnekuva valmiista tunnelin suuaukosta. Alemmassa kuvassa punaisella on kuvattu myös kaupungin suunnittelema polkupyöräbaana.

Satamatunneli tulee helpottamaan liikenteen sujumista, parantamaan liikenneturvallisuutta ja ilmanlaatua sekä mahdollistamaan entistä tehokkaamman satamatoiminnan.

Jätkäsaaren katuverkko on jo nykyisillä liikennemäärillä hyvin häiriöaltis ja ruuhkainen. Koska koko Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan, liikennemäärät tulevat kasvamaan entisestään. Satamatunnelin myötä liikenne Länsisatamaan ja sieltä pois sujuvoituu, ja sataman raskas liikenne poistuu pääkaupungin muusta katuverkosta.

Alueen asukkaille tunneli on merkittävä parannus, sillä alueen liikenneturvallisuus ja ilmanlaatu paranevat ajoneuvoliikenteen ohjautuessa tunneliin.

Paitsi sataman lähialueella, liikenteen ruuhkautuminen vaikuttaa koko kaupungin liikenteeseen. Näin ollen tunneli helpottaa koko kaupungin liikenteen sujuvuutta.

Toimiva ja tehokas satamatoiminta on avainasemassa sekä Suomen ulkomaankaupan menestymisessä että omassa huoltovarmuudessamme. 95 prosenttia ulkomaankaupan tavarasta kulkee meriteitse, ja Helsingin satamatoiminta tuo työpaikkoja noin 39 000 ihmiselle. Länsisatama on myös Euroopan vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama.

Todella merkittävistä. Satamatunnelin rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2028 ja valmistuvan vuonna 2032. Vuoteen 2040 mennessä Länsisataman rekkaliikenteen määrän arvioidaan kasvavan 48 prosentilla ja henkilöautoliikenteen 145 prosentilla. Ajoneuvojen määrässä tämä tarkoittaa yli miljoonaa ajoneuvoa enemmän vuodessa verrattuna aiempaan. Samaan aikaan ydinkeskustan satamaliikenne vähentyisi jopa 75 prosenttia. Arviot perustuvat Helsingin Sataman omiin, dataan pohjautuviin liikennemallinnuksiin.

Myös matkustajamäärän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä sekä satamaliikenteen keskittämisen että matkailun orgaanisen kasvun vuoksi.

Tunneli toteutetaan Helsingin Satama Oy:n investointina.

Se rahoitetaan satamaliikenteestä kerättävin asiakasmaksuin ja markkinoilta nostettavalla lainarahoituksella. Kustannusarvio on noin 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Satama on saanut EU-tukea Länsisataman kehityshankkeiden suunnitteluvaiheeseen yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Se on kattanut noin puolet vuosien 2021–2024 kehittämisohjelman valmistelukustannuksista.

Satama pyrkii hakemaan kaiken mahdollisen hyödyn myös muista EU-tukiohjelmista, joita hankkeeseen on haettavissa.

Satamatunnelin rakentamatta jättämisellä olisi kielteisiä vaikutuksia liikenteen sujumiselle, alueen asukkaille, sataman toiminnalle ja heijastusvaikutuksena Suomen taloudelle.

Jos satamatunnelia ei toteutettaisi, keskittyisi kasvavan Länsisataman liikenne katuverkkoon lisäten ruuhkia, melua ja saasteita. Tästä koituisi negatiivisia vaikutuksia Jätkäsaaren alueen asuinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

Niin ikään rekkaliikenteen ruuhkautuminen aiheuttaisi pahimmillaan vakavia häiriöitä sataman toimintaan, mikä puolestaan heikentäisi sekä Suomen ulkomaankaupan tarvitsemia yhteyksiä maailmalle että omaa huoltovarmuuttamme. Toimiva vienti ja tuonti ovat elinehto Suomen taloudelle, ja tähän tarvitaan sujuvaa ja ennakoitavaa tieliikennettä satamaan ja sieltä pois.

Helsinkiläisten turvallinen ja sujuva liikkuminen kävellen, pyöräillen ja autoillen varmistetaan rakentamisaikana.

Satama-alueella tapahtuva rakentaminen ei vaikuta tavallisen kansalaisen liikkumiseen millään tavalla. Tunnelin suuaukko toteutetaan satama-alueella paikkaan, johon myöhemmin rakennetaan uusi terminaalirakennus. Alueella ei siis ole muuta kuin satamaliikennettä, jota ohjataan väliaikaisjärjestelyin.

Tunnelin pohjoinen suuaukko sijoittuu työeläkeyhtiö Ilmarisen talon pohjoispuolelle eikä vaikuta Länsiväylän käyttöön. Väliaikaisia liikennejärjestelyjä kuitenkin tarvitaan, ja niiden kestoksi on alustavasti arvioitu noin 2,5 vuotta.

Tunnelin jatkosuunnittelussa keskeistä on turvata Länsiväylän liikenteen sujuvuus. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota kävelyn ja pyöräilyn sujuvien ja turvallisten kulkuyhteyksien varmistamiseen sekä rakentamisen aikaisten kiertoteiden minimointiin.

Rakentamiseen liittyvistä liikennejärjestelyistä tiedotetaan aikanaan hyvissä ajoin.

Arkiliikenne muuttuu tunnelin myötä sujuvammaksi. Suurin osa satamaliikenteestä suuntautuu jatkossa satamatunneliin, mikä vapauttaa tilaa Jätkäsaaren katuverkosta muulle liikenteelle. Samalla satamatunneli lisää Jätkäsaaren liikenneturvallisuutta ja vähentää liikennemelua sekä ilmanpäästöjä.

Lauttasaaren liikenteessä ainoa muutos on Länsiväylän kaistamuutos Lemissaaren liittymän kohdalla: Lemissaaren liittymän ja Länsiväylän pään välillä on jatkossa kolme kaistaa Espoon suuntaan ja kaksi Helsingin, kun nykyisin kaistatasapaino on päinvastoin.

Muutoin liikenneyhteydet Lauttasaareen sekä Länsiväylän että Ruoholahden kautta säilyvät ennallaan.

Helsingin Satamalle on ensisijaisen tärkeää rakentaa ja ylläpitää niin helsinkiläisten kuin lähialueen asukkaiden luottamusta, mikä edellyttää aktiivista yhteistyötä satamien lähiyhteisöjen, yritysten ja kaupunginosayhdistysten kanssa. 

Satamatunnelin osalta kansalaisille on annettu mahdollisuus antaa hankkeesta palautetta ja aiheesta on järjestetty asukastilaisuuksia.

Helsingin Satama on sitoutunut minimoimaan satamatoimintaan ja sen kehittämiseen mahdollisesti liittyviä ympäristövaikutuksia, ja tehnyt tiivistä viranomaisyhteistyötä luontoarvojen säilyttämiseksi koko hankkeen ajan. Näin toimitaan myös jatkossa, ja suunnitelmia tarkennetaan tarvittaessa.

Satamatunnelin osalta Helsingin Satama on löytänyt ratkaisut merkittävimpiin luontokysymyksiin, eli Lapinlahden puistossa elävien uhanalaisten lajien, liito-oravan ja kirvelilattakoin, elinolosuhteiden turvaamiseen.

Satamatunneli rakennetaan niin, että maan päältä avattava tunneliosuus tehdään mahdollisimman lyhyeksi. Näin toimimalla liito-oravan ydinalueen puusto säästyy kokonaan ja mukulakirvelialueita säästyy puistossa aiempia suunnitelmia laajemmalta alueelta. Mukulakirveli on kirvelilattakoille tärkeä ravintokasvi.

Lisäksi kirvelilattakoin elinolosuhteita turvataan istuttamalla mukulakirveliä lisää muualle Lapinlahden puistoon. Istutukset on jo aloitettu, ja niiden onnistumista seurataan säännöllisesti. Satama on suunnitellut Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti, miten kirvelilattakoin elinolosuhteet Lapinlahdessa turvataan, ja ELY-keskus on hyväksynyt suunnitelman.

Lapinlahden puistossa on kolme tunnistettua liito-oravan ydinaluetta. Tunneli rakennetaan siten, että maan päältä avattava tunneliosuus minimoidaan, mikä säästää liito-oravan ydinalueet. Lisäksi liito-oravan elinympäristöä suojataan ajoittamalla rakentamistoimet liito-oravan pesimäkauden ulkopuolelle, säästämällä ja istuttamalla puustoa sekä pesäpöntötyksellä. 

ELY-keskus on todennut, että satamatunnelisuunnitelmat eivät heikennä liito-oravan elinolosuhteita puistossa. Viranomaisyhteistyötä liito-oravan elinolojen säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.    

Kirvelilattakoi on Suomessa erittäin uhanalainen perhoslaji, jonka toukka elää mukulakirvelillä ja käyttää sitä ravinnokseen. Lajin elinmahdollisuudet Lapinlahden puistossa turvataan lisäämällä kirvelilattakoin isäntäkasvia mukulakirveliä merkittäviä määriä kylvöin ja täydennysistutuksin muualle puistoon.

Mukulakirvelikasvustojen lisäämiseksi on laadittu suunnitelma, joka takaa kirvelilattakoille riittävästi sille sopivia elinympäristöjä, joihin se voi levittäytyä. Suunnitelman mukainen istutustyö on jo alkanut koealojen valmistelulla ja kylvöllä. Mukulakirvelin istutussuunnitelma on monivuotinen ja sen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.

Lisäksi se, että tunneli rakennetaan maan päältä avattava tunneliosuus minimoimalla, säästää myös mukulakirvelin nykyisiä kasvualueita aiempia suunnitelmia enemmän.

ELY-keskus on puoltanut Sataman mukulakirvelin istutussuunnitelmia. Merkittävimpänä toimena se näki mukulakirvelin lisäämisen puistossa. Viranomaisyhteistyötä kirvelilattakoin elinympäristön säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. 

Helsingin Satamalle on erittäin tärkeää minimoida kielteiset vaikutukset satamien lähiympäristöihin ja kaupunkiluontoon.

Satamatunnelin osalta vaikutukset jäävätkin vähäisiksi. Tunnelin pohjoinen suuaukko sijoittuu Lapinlahden puiston reunaan ja rakenteet ulottuvat Lapinlahden puiston puolelle noin 700 neliömetrin alueelta. Tämä vastaa noin yhden prosentin suuruista aluetta kaavoitetun puiston pinta-alasta. Lapinlahden puisto säilyy siis jatkossakin viihtyisänä helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistysalueena. Lisäksi Lapinlahden koirapuisto säilyy alueella.

Myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä on huolehdittu tarkkaan. Satamatunnelin merkittävimmät luontoarvokysymykset kohdistuvat Lapinlahden puistossa elävien uhanalaisten lajien eli liito-oravan ja kirvelilattakoin elinolosuhteiden turvaamiseen, ja satama on löytänyt niihin ratkaisut yhdessä viranomaisten kanssa.

Mittavat infrastruktuuriin liittyvät rakennustyöt aiheuttavat aina jonkin verran häiriöitä. Mahdolliset ajoittaiset melu- ja tärinävaikutukset pyritään kuitenkin minimoimaan ja niistä tiedotetaan asukkaita aina hyvissä ajoin etukäteen. Rakentamisen aikaisia haittoja voidaan verrata Länsimetron rakentamiseen.

Helsingin Satama on sitoutunut hillitsemään satamatoiminnan kehittämiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia ympäröiviin alueisiin.

Tunnelin rakentamisella ei ople vaikutusta yksityisten kiinteistöjen käyttöön. Tunneli kulkee tilanvaraussuunnitelman mukaisessa linjauksessa kymmeniä metrejä merenpinnan alapuolella. Tunnelin rakentamisella ei ole vaikutusta yksityisten kiinteistöjen käyttöön. 

Helsingin Satama on sitoutunut hillitsemään satamatoiminnan kehittämiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia ympäröiviin alueisiin.

Satamatunnelilla ei ole vaikutusta Hietaniemen hautausmaa-alueeseen. Tunneli kulkee Helsingin ortodoksisen hautausmaan kohdalla kalliossa hyvin syvällä, eikä sillä ole vaikutusta hautarauhaan.

Ei liity. Satamatunneli on täysin erillinen ja itsenäinen hankkeensa.

Uusi Jätkäsaaren Merikeskus korvaa Länsisatamassa vanhan T1-terminaalirakennuksen. Vanha terminaali ei enää palvele nykyaikaisen laivamatkailun tarpeita eikä sijainniltaan mahdollista tulevia liikennejärjestelyitä alueella.

Uuteen terminaalirakennukseen voidaan toteuttaa varsinaisten terminaalitilojen lisäksi myös liike-, toimisto- ja pysäköintitilaa sekä muita palveluita. Terminaalialueen kaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 37 000 kerrosneliömetriä sekä 600 autopaikkaa. 

Uuden Merikeskuksen konseptisuunnitelman teko on kesken. Suunnitelmassa selvitetään terminaalin kaupallista konseptia sekä toteutuslaajuutta. 

Vanha T1-terminaali purettiin vuonna 2025 aikana ja alue tasoitettiin satamakentäksi ennen uuden terminaalin ja satamatunnelin rakentamista.

Satamatunnelin ja uuden terminaalin myötä Länsisataman laituri- ja kenttäalueet järjestellään uudelleen.

Päivittäiskäytössä nykyisin Tallinkin ja Eckerö Linen laivojen käytössä olevat aluspaikat säilyvät ennallaan. Aluspaikkojen jatkeeksi laiturikenttää laajennetaan meritäytöillä etelän suuntaan. Pohjoisempien aluspaikkojen laiturilinjat muuttuvat. Yhteensä Länsisatamaan tulee neljä peräporttipaikkaa matkustaja-autolautoille.

Muutostyöt tehdään vaiheittain ja työt ovat alkaneet eteläkärjen laajennuksella. Tärkeää on, että sataman operatiivinen toiminta jatkuu ilman häiriöitä muutostöiden ajan.  

Havainnekuvassa näkyy, miltä Länsisataman laiturialueet näyttävät 2030-luvulla.

Kunkin yksittäisen laiturin rakennustyöt kestävät noin kaksi vuotta. Rakentamistöitä limitetään siten, että laiturit voidaan ottaa käyttöön tunnelin ja terminaalin kanssa samassa aikataulussa.

Hietalahden satama-allas kapenee 30 metriä ja vesiväylä Pihlajasaaren ja Länsisataman välillä kapenee noin 100 metriä. Väyläjärjestelyt eivät edellytä ruoppauksia ja turvalaitteisiin ei tule muutoksia. Rakentamisen aikana satama-altaassa on työaluksia ja niiden läheisyyteen ei voi veneillä. Kulku Hietalahteen ja sataman eteläkärjen ohi ei esty.

Raskas liikenne Katajanokalla vähenee Sataman kehittämisohjelman edetessä, koska Tallinnan laivojen rekkaliikenne siirtyy Länsisatamaan ja käyttää siellä ainoastaan satamatunnelia. Rekkojen määrä Tallinnan laivoilla on huomattavasti Tukholman laivoja suurempi.

Tukholmaan kulkeva matkustaja-autolauttaliikenne keskittyy Katajanokalle 2030-luvulla. Tämän jälkeen sataman raskas liikenne Eteläsatamassa vähenee merkittävästi.

Eteläsataman läheisyydessä parkkipaikat vähenevät, kun aluetta uudistetaan.

Länsisatamassa parkkipaikat lisääntyvät, sillä uuden T1-terminaalin yhteyteen suunnitellaan myös uusia pysäköintitiloja.