Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittasi vuonna 2025 ilmanlaatua Katajanokan satamassa. HSY on seurannut Katajanokan, Länsisataman, Eteläsataman ja Vuosaaren satamien ilmanlaatua vuodesta 2009 alkaen. Myös mittaukset Katajanokalla osoittavat, että satamien ilmansaastepitoisuudet ovat matalia, eivätkä ilmansaasteiden pitoisuuksille asetetut raja-arvot ole satamissa ylittyneet. Laivojen tulo- ja lähtöajat näkyvät pitoisuuksien vuorokausivaihtelussa.

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet ovat matalia

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat Eteläsatamassa Katajanokalla vuonna 2025 matalia verrattuna Helsingin vilkasliikenteisiin alueisiin. Satamat sijaitsevat hyvin tuulettuvilla alueilla, ja päästöt laimenevat tehokkaasti avoimissa ympäristöissä. Satamien ilmanlaatuun vaikuttaa laivojen päästöjen lisäksi satama-alueen muu liikenne.

Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet noin 20 vuoden aikana. Ilmansaasteiden pitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät ole satamissa ylittyneet.

– Varsinkin rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku sen jälkeen, kun laivaliikenteen päästönormit tiukentuivat vuonna 2010 ja 2015. Tämän lisäksi mittauksissa näkyy myös, että energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Nykyään pitoisuudet ovat lähes nollatasolla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet satamissa Ilmanlaadun siirrettävän mittausaseman lisäksi Länsisatamassa, Etelärannassa ja Katajanokalla seurataan vuosittain pienillä keräimillä pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksia. Näitä mittauksia on tehty jo lähes 20 vuoden ajan. Tuona aikana typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet Helsingin satamissa. Pitoisuuksien lasku johtuu autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta sekä laivaliikenteen päästöjen vähenemisestä.

– Aikaisempina vuosina mitatut typpidioksidin vuosipitoisuudet vielä ylittivät Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvon, mutta vuonna 2025 Katajanokalla mitatut pitoisuudet jo alittivat tiukkana pidetyn vuosiohjearvon, Korhonen kertoo.

– Satamassa rakennamme puitteita logistiikan ja merenkulun puhtaan siirtymän tarpeille. Valmistaudumme liikenteen sähköistymiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden, mm. metanolin jakeluun, kertoo Helsingin Sataman HSEQ- ja kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte tulevaisuuden näkymistä.

– Päästöt satama-alueilla ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä roimasti ja syitä hyvään kehitykseen on varmasti useita: polttoaineiden rikkipitoisuus on vähentynyt, moottoriteknologia kehittynyt ja ajoneuvokanta sähköistynyt. Uskon, että tuloksissa näkyy myös se, että olemme viime vuosina alkaneet tarjota aluksille maissa tuotettua sähköä useissa satamanosissa. Maasähkön käyttö vähentää laivan ilmanpäästöjä jopa 80 %:lla, kun se on satamassa, Slotte jatkaa.

Laivojen tulo- ja lähtöajat vaikuttavat pitoisuuksien vuorokausivaihteluun

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Katajanokalla on selvästi havaittavissa pakokaasujen typpidioksidin ja hiukkasten lukumäärän pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.

– Ilmansaasteiden pitoisuuksista näkee selkeästi, milloin laivat saapuvat ja lähtevät satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Sama pitoisuusvaihtelu on nähtävissä sekä arkena että viikonloppuisin, Korhonen kertoo.

Tietoa ilmansaasteista

• Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi (SO2) on pääosin peräisin energiantuotannosta, laivojen päästöistä sekä öljynjalostuksesta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin erittäin matalia.
• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Satamien lähellä myös laivaliikenteen päästöt nostavat pitoisuuksia. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
• Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta (PNC) perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne.
• Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
• Maailman terveysjärjestö WHO on antanut terveysperusteisia ohjearvoja ilmansaasteiden pitoisuuksille. WHO:n antamat ohjearvot ovat suositusluontoisia ja ne perustuvat terveyshaittoihin, joita ilmansaasteiden on todettu aiheuttavan.

Lisätietoja:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana: Pääkaupunkiseudun ilmansaastepitoisuudet – HSY