Lapinlahden puiston pienelle, mutta sitäkin tärkeämmälle asukkaalle kuuluu hyvää. Erittäin uhanalainen kirvelilattakoi-perhonen on löytänyt tiensä sille perustetulle uudelle elinalueelle. Kesän aikana tehdyissä selvityksissä sekä perhosia että niiden ravintokasvia mukulakirveliä havaittiin enemmän kuin koskaan aiemmin.

Olemme viime vuosina tehneet Lapinlahden puistossa töitä sen eteen, että kirvelilattakoille riittää sopivia elinympäristöjä myös tulevaisuudessa. Syynä on suunnitteilla oleva satamatunneli, jonka rakentaminen vaikuttaa osaan mukulakirvelin ja kirvelilattakoin nykyisistä esiintymistä.

Kyseisellä perhosella on hyvin tarkat vaatimukset elinympäristölleen. Sen toukat tarvitsevat ravinnokseen mukulakirvelin kukintoja. Turvataksemme elinolosuhteet myös jatkossa olemme istuttaneet kasvia eri puolille puistoa seuraten, lähtevätkö uudet kasvustot kehittymään ja löytävätkö kirvelilattakoit aikanaan niiden luokse.

Kesä 2026 rikkoi jälleen ennätyksiä

Tämän kesän selvityksissä saimme konkreettisen merkin siitä, että hyvityssunnitelman mukainen työmme tuottaa tulosta. Uudella mukulakirvelialueella kasvoi jo lähes 200 kukkivaa kasvia, joiden joukosta löydettiin 23 kirvelilattakoin toukkaa. Ensimmäistä kertaa pystyttiin siis osoittamaan, että kirvelilattakoi on löytänyt perille uudelle elinalueelleen ja käyttänyt sitä lisääntymiseen.

Hyviä uutisia saatiin muualtakin puistosta. Kesän seurannassa löydettiin yhteensä 360 kirvelilattakoin toukkaa, kun vuotta aiemmin niitä havaittiin 294. Ravintokasvi-mukulakirvelin kasvu puolestaan oli yli tuplaantunut viime vuoden havainnoista.

Oikea hoito auttaa kasvia menestymään

Kesän vaihtelevat säät näyttävät sopineen mukulakirvelille hyvin, mutta hyvä kehitys ei ole kuitenkaan vain säiden ansiota.

Kasvualueiden hoitoa on viime vuosina muutettu kasville sopivammaksi. Kasvustoja esimerkiksi niitetään vasta siemenvaiheen jälkeen, ja yksittäisiä mukulakirveleitä on opittu säästämään nurmikonleikkuun yhteydessä. Näin kasvit ehtivät lisääntyä ja levitä uusiin paikkoihin.

Mukulakirvelistä hyötyy moni muukin laji

Mukulakirvelikasvustot ovat tärkeitä myös muille hyönteisille. Vuosien 2024–2026 seurannoissa kasvustoilla on havaittu kymmeniä muita hyönteislajeja, joista monet ovat tärkeitä pölyttäjiä. Vaikka mukulakirvelin kukinta-aika on melko lyhyt, tarjoavat sen kukat runsaasti ravintoa hyönteisille. Seurantojen perusteella mukulakirvelikasvustot tukevatkin puiston luonnon monimuotoisuutta paremmin kuin matalaksi leikatut, pääasiassa heinäkasveista koostuvat nurmialueet. Tämä koskee sekä puiston aiempia mukulakirvelikasvustoja että viime vuosina hyvityssuunnitelman mukaisesti tuotettuja kasvustoja.

Vaikka tulokset ovat hyviä, työmme ei ole vielä valmis. Hyvitysalueiden kehitystä seurataan myös tulevaisuudessa, uusia mukulakirveleitä kylvetään ja kasvustoja hoidetaan, jotta ne pääsevät vakiintumaan. Kesän 2026 tärkein uutinen on kuitenkin helppo kiteyttää: uusi istutusalue ei jäänyt tyhjilleen. Kirvelilattakoi löysi sinne itse.

Kristina Salomaa
Kirjoittaja on Helsingin Sataman maankäytön suunnittelupäällikkö