Lapinlahden kirvelilattakoilla ennätysvuosi – elinolojen varmistaminen edellytys satamatunnelin rakentamiselle
Viime vuosi oli Lapinlahden puistossa elävällä kirvelilattakoilla poikkeuksellisen hyvä. Tuoreet luontoselvitykset vuodelta 2025 kertovat, että tämän erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojellun perhoslajin toukkamäärä Lapinlahden alueella on lähes kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna.
Kun aloimme suunnitella satamatunnelia, tiesimme, että hankkeella on vaikutuksia Lapinlahden puiston luontoarvoihin. Yksi keskeisimmistä lajeista, joihin tunneli vaikuttaa, on kirvelilattakoi. Sen koko elinkierto on riippuvainen alueella kasvavasta mukulakirvelistä.
Mukulakirveli on vaatimattoman näköinen kasvi, jonka mukuloita voi käyttää myös ruokakasvina. Esimerkiksi kotipuutarhaviljelijät ja Martat ovat innostaneet kokeilemaan sen kasvattamista ja käyttöä hyötykasvina.
Satamasta Suomen suurin mukulakirvelin viljelijä
Satamasta on tullut hieman yllättäen myös Suomen suurin mukulakirvelin viljelijä, kun olemme kylväneet niitä kymmeniä tuhansia kappaleita. Emme kuitenkaan ole kylväneet niitä itsellemme ruokakasviksi, vaan Lapinlahden puistossa asustavalle kirvelilattakoille, jonka toukat käyttävät ravinnokseen ainoastaan mukulakirvelin kukintoja.
Ennen kuin voimme kaivaa metriäkään tunnelia, meidän on varmistettava, että korvaamme jokaisen hävitettävän kasvualueen uusilla, elinkelpoisilla esiintymillä ja että kirvelilattakoi myös asettuu näille uusille alueille.
Tätä varten olemme varautuneet merkittävällä siemen- ja taimihankinnalla. Olemme ostaneet Saksasta yhteensä noin 275 000 siementä, ja kaupallisilta taimikasvattamoilta tavoitteenamme on saada noin 24 000 taimea istutettavaksi kesällä 2026. Määrä on monikymmenkertainen verrattuna rakentamisen aikana hävitettäviin kasveihin.
Perhosen vuosi Lapinlahdessa
Vuoden 2025 luontoselvitykset kertovat, että kirvelilattakoin toukkamäärä Lapinlahden alueella on lähes kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna.
Tulos on yllättävä, sillä kesä 2025 oli Etelä-Suomessa verrattain viileä. Yleensä viileys hidastaa hyönteisten kehitystä, mutta kirvelilattakoita se ei näyttänyt haittaavan. Sekä mukulakirvelin että perhosen esiintymismäärät ovat nyt korkeammalla kuin kertaakaan aiemmissa selvityksissä.
Seuranta on myös opettanut meille uutta lajin elinvaatimuksista. Vielä vuonna 2020 arvioitiin, etteivät varjoiset alueet soveltuisi kirvelilattakoille. Vuosien 2024 ja 2025 havainnot osoittavat toista, toukkia löytyy nyt myös varjoisilta alueilta. Tämä on tärkeätä tietoa hyvityssuunnitelmamme toteutuksessa.
Vieraslajit uhkana onnistumiselle
Vaikka tilanne näyttää hyvältä, niin työtä toki riittää. Lapinlahdella on havaittu komealupiinia ja japanintatarta, jotka ovat haitallisia vieraslajeja. Lupiinit ja japanintattareet ovat kovia kilpailijoita, jotka uhkaavat valloittaa elintilaa mukulakirveliltä. Jotta perhosten ravinnonsaanti voidaan turvata, pitää vieraslajiesiintymät hävittää ja seurata tarkasti maaperän siemenpankkia tulevina vuosina.
Kirvelilattakoiden ennätysvuosi antaa hyvän lähtökohdan jatkotyölle. Seurannan ja hoitotoimien avulla varmistamme, että Lapinlahden puiston luontoarvot säilyvät myös rakentamisen aikana.
Pekka Hellström
Kirjoittaja on Helsingin Sataman tekninen johtaja
