Harriet Karlssonin ura Helsingin Satamalla alkoi 70-luvulla. Vuosikymmenten aikana työ on vienyt hänet moniin eri tehtäviin toimistosta siivoustyön johtamiseen sekä sataman käytännön töihin. Monipuolinen työ ja tekemällä oppiminen ovat pitäneet hänet talossa pitkään.

Liityntäpalvelukoordinaattori Harriet ”Puppe” Karlssonin ura Helsingin Satamalla (silloinen Helsingin kaupungin satamalaitos) alkoi marraskuussa 1979. Ensimmäinen työpäivä on jäänyt Harrietille mieleen tarkasti. Työpisteeksi oli kerrottu bunkkeri Länsisatamassa ja ohje oli yksinkertainen: “bussi 55V Rautatientorilta, jää pois bunkkerin kohdalla”. Rakennus ei sanonut hänelle mitään, joten Harriet lähti matkaan varmuuden vuoksi ajoissa ja oli perillä jo ennen seitsemää, vaikka työt alkoivat vasta yhdeksältä.

“Muistan sen edelleen. Jännitti hirveästi, että mikä ihmeen bunkkeri ja missä kohtaa pitää jäädä pois. Kun sitten näin rakennuksen, ajattelin, että tuon on pakko olla se.”

Harriet tuli Satamalle oppisopimuksella Helsingin kaupungin toimistokoulun kautta. Alkuvaiheessa hän kiersi erilaisissa toimistotehtävissä Länsisatamassa, Eteläsatamassa ja Katajanokalla. Työtehtäviin kuului johtajien kirjeiden puhtaaksikirjoitusta, laskutusta, kassatyötä ja kirjanpitoa.

“Lähes kaikki työt kirjoitettiin ja tarkistettiin käsin. Siinä oppi tarkkuutta.”

Satama oli tuolloin hyvin erilainen kuin nykyään. Henkilökuntaa oli toista tuhatta, ja talossa oli muun muassa omat siivoojat sekä autonkuljettajat, jotka kuljettivat Sataman johtoa oransseilla Volvoilla.

Harriet työskenteli pitkään henkilöstöasioihin liittyvissä tehtävissä, mutta kymmenen vuoden jälkeen hän halusi kokeilla jotain uutta. Hän haki siivoustyön ohjaajaksi ilman aiempaa kokemusta ja kouluttautui työn ohessa laitoshuoltajaksi ja siivousteknikoksi.

Ajattelin, että jos olen esihenkilöasemassa, minun pitää tietää, mistä puhun.

Harriet ei halunnut johtaa etäältä, vaan osallistui itsekin käytännön työhön. Siivoustyön ohjaajana ja myöhemmin siivoustyön johtajana hän työskenteli 18 vuotta, kunnes siivous ulkoistettiin ja edessä oli jälleen uusi suunta.

Seuraavaksi Harriet siirtyi Länsisataman rekkaselvitykseen terminaalimieheksi. Työ muuttui kertaheitolla liikkuvasta arjesta paikallaan tehtäväksi.

“Sitä ennen olin pyörinyt kaikkialla, minulla oli avaimet joka paikkaan ja oma auto käytössä. Sitten istuin yhtäkkiä pienessä kopissa ja painoin nappia, joka avasi puomin. Se oli iso muutos.” Myöhemmin tehtäviin tuli mukaan myös laivojen irrotusta ja kiinnitystä.

Uuteen rooliin tottumisen jälkeen Harrietin ura jatkui pysäköinninvalvonnassa, palvelupisteessä, lupatoimistossa sekä myöhemmin pysäköinnin liiketoiminnassa. Pysäköinnin liiketoiminnassa työskennellessään Harriet kävi aina kerran viikossa tyhjentämässä pysäköintimaksuautomaatit sekä laskemassa ja tilittämässä rahat. Lisäksi hänen työhönsä kuului asiakaspuheluihin ja -viesteihin vastaamista sekä maksuautomaattien ylläpito- ja huoltotehtäviä.

Tällä hetkellä Harriet hoitaa liityntäpalveluita sekä matkustajaliiketoimintaosaston hallinnollisia tehtäviä.

“Onhan tässä vaihtunut tehtävä, jos toinenkin. Ehkä juuri se on pitänyt minut täällä.”

Harrietin työssä on alusta asti kulkenut mukana käytännöllisyys, huumori ja ihmisten lämmin kohtaaminen. Ne ovat säilyneet, vaikka työ ja satama ympärillä ovat muuttuneet.