Helsinki perustettiin Vantaanjoen suulle 1550 kauppa- ja satamakaupungiksi, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa halusi kilpailla Itämeren meri- ja sotilaskuljetuksista. Helsingin kaupunki kasvoi sataman ympärille.

Tänä päivänä Helsingin satama on Suomen pääsatama, jonka kautta kulkee merkittävä osa Suomen ulkomaankauppaliikenteestä. Helsingillä on myös vahva merellinen tunnelmansa. Pääkaupunkimme maisemaan kuuluvat erottamattomasti ruotsin- ja vironliikenteen matkustajalautat, risteilijät ja terminaalit, huviveneet, elämää sykkivät satamat ja Kauppatorilta merelle tähyävä Havis Amanda.

2000
2020
Koronapandemia pysäytti laivamatkustuksen

Maailmanlaajuiseksi levinneen koronapandemian takia matkustusta rajoitettiin laajasti. Myös Helsingin sataman kautta kulkeneiden matkustajien määrä romahti. Vasta vuonna 2022 pandemian hellittäessä laivamatkustuksen toipuminen pääsi kunnolla vauhtiin.

2017
Länsiterminaali 2 avattiin

Länsiterminaali 2 avattiin Länsisatamassa helmikuussa 2017. Huikean näköalan merelle tarjoava terminaali on matkustusmukavuudeltaan ja sujuvuudeltaan omaa luokkaansa ja palvelee nopeaa reittiliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajaterminaalin suunnittelussa huomioitiin mahdollisimman hyvin matkustamisen mukavuus, laivaliikenteen tarpeet sekä erilaiset ympäristönäkökohdat.

2015
Helsingin Satamasta osakeyhtiö

Helsingin Satamasta tuli osakeyhtiö 1.1.2015 ja sai nimeksi Helsingin Satama Oy.

2011
Matkustajia 10 miljoonaa!

Ensimmäistä kertaa yli 10 miljoonaa laivamatkustajaa kulki Helsingin sataman kautta. Suosituin linja oli Helsingin ja Tallinnan väli ja toiseksi vilkkain Helsingin ja Tukholman välinen linja.

Vuoden 2011 10. miljoonas laivamatkustaja Helsingin Satamassa oli virolainen lastentarhaopettaja Irene Reidla.
2008
Vuosaaren satama vihittiin käyttöön

Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008. Keskustan tuntumassa sijaitsevat rahtiterminaalit suljettiin, ja niiden toiminnot siirrettiin Vuosaareen uudelle huippumodernille satama-alueelle. Suomen pääkaupunki ja sen tärkein satama Helsinki koki muodonmuutoksen.

Vuosaaren satama käyttöönottovuotenaan 2008.
2004
Ennätykset rikki

Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä ylitti 10 miljoonaa tonnia ja kokonaistavaraliikenne 12 milj. tonnia. Satamassa kävi myös ennätysmäärä aluksia 13 866 kpl ja kansainvälisessä risteilyliikenteessä ylittyi 200 aluskäynnin raja vuodessa.

Länsisatama vuonna 2004
2003
Vuosaaren tavarasatamaa alettiin rakentaa

Vuosaaren sataman rakentaminen päästiin aloittamaan 2003. Ajatus Vuosaaren satamasta oli jo olemassa kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1966. Uuden tavarasataman rakentamista pohdittiin ankarasti: oli vaihtoehtoisten ratkaisujen selvitystä, keskustelua, muistioita ja seminaareja. Nykyisen sijaintipaikkansa satama sai vasta Helsingin vuoden 1992 yleiskaavassa.

Vuosaaren satama ennen rakennustöiden aloitusta 2002.
1900
1997
Matkustaja- ja tavaraliikenteen ennätyksiä

Helsingin sataman kautta kulki yli 8 miljoonaa matkustajaa ja ulkomainen tavaraliikenne ylsi yli 10 milj. tonniin.

1995
Satamalaitoksesta Helsingin Satama

Suomesta tuli EU:n jäsen ja Helsingin kaupungin satamalaitoksesta tuli Helsingin Satama, jonka asema liikelaitoksena vahvistui entisestään. Länsisataman uusi matkustajaterminaali, Länsiterminaali otettiin käyttöön Tallinnan liikennettä varten.

1992
Mukana säästötalkoissa

Satama oli laman säästötalkoissa mukana. Katajanokan vanhat varastot otettiin uusiokäyttöön: K12 oli nyt komea hotelli ja laiturivarasto K7 oli muutettu Marina Congress Centeriksi. Keväällä kävi viimeinen laiva Herttoniemen öljysatamassa, joka vapautui sen jälkeen asuntotuotannolle. Ruoholahden entiselle satama-alueelle oli nousemassa kokonainen uusi kaupunginosa.

Marina Congress Center oli ennen laiturivarasto K7.
1989
Kolmen miljoonan matkustajan raja saavutettu

Helsingin Sataman matkustajamäärät nousivat tasaisesti. Nyt saavutettiin kolmen miljoonan matkustajan raja. Suomessa elettiin kasinotalouden hurjia vuosia. Konttiliikenne ja kasvava maantieliikenne johtivat satamaratojen katoamiseen. Katajanokan viimeiset raiteet purettiin 1985 ja Kauppatorin ja Katajanokan välinen silta katosi 1989.

1988
Kaikkien aikojen Tall Ships Race

Helsingissä oli kaikkien aikojen merishow, kun Tall Ships Race -purjehduskilpailun osallistujat vierailivat jälleen Helsingissä. 99 purjelaivaa ja parituhatta purjehtijaa kulki Karlskronasta Helsinkiin ja edelleen Maarianhaminan kautta Kööpenhaminaan.

Suuret purjelaivat kävivät Helsingin vieraina.
1984
Kahden miljoonan vuosi

Helsingin satamassa oli matkustajia yli 2 miljoonaa ja vientiä yli 2 miljoonaa tonnia.

1980
Ennätykset rikkomista varten

Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 5 miljoonaa tonnia ja ennätykset tehtiin rikkomista varten. Viking Saga ja Viking Song olivat entisiä suuremmat Vikingin uudet alukset ja seuraavana vuonna Eteläsatamasta alkoi liikennöidä uusi ja iso Silja Linen Finlandia ja sisaraluksensa Silvia Regina.

Silja Linen Finlandia liikennöi Eteläsatamasta.
1977
Katajanokalle matkustajaterminaali ja Länsisatamaan konttiterminaali

Katajanokan matkustajaterminaali valmistui ja Finnjet aloitti varsinaisen liikenteensä toukokuussa. Laiva vei 1800 matkustajaa ja autot Helsingistä Travemündeen 23 tunnissa. Lokakuussa Länsisatamassa aloitti toimintansa konttiterminaali, jolla lujitettiin Helsingin asemaa Suomen johtavana konttisatamana. Sörnäisiin konttiterminaali saatiin 1982.

Finnjet aloitti varsinaisen liikenteensä 1977.
1975
Yli miljoona matkustajaa

Helsingin sataman kautta kulki ensimmäistä kertaa yli miljoona matkustajaa. Eteläsatama oli matkustajaliikenteen keskus ja Katajanokalle alettiin suunnitella uutta matkustajaterminaalia. Tukholman reitille saatiin uudet Siljan lautat Bore Star, Svea Corona ja Wellamo.

Silja Linen Wellamo.
1974
Vikinglinja tuli Helsinkiin

Punaiset laivat Viking 5 ja Viking 6 lähtivät Tukholman reitille Katajanokan altaan pohjukasta, presidentinlinnan edestä.

Punainen laiva Viking 5.
1972
Ympärivuotinen matkustajaliikenne alkoi

Matkustajaliikenne keskitettiin Eteläsatamaan ja lastilauttaliikenne Sörnäisiin. Eteläsataman matkustajalaituriin rakennettiin uloke Tukholman autolauttojen ajosillaksi ja säännöllinen, ympärivuotinen matkustajaliikenne alkoi jäävahvisteisten matkustajalauttojen käyttöönoton myötä. Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 4 miljoonaa tonnia.

1970
Länsisatamaan satsattiin

1970-luvulla kehitettiin Länsisatamaa. Tynnyreiden tilalle tulivat kontit, jotka edellyttivät suuria nostureita. Ensimmäinen konttinosturi hankittiin ja Helsingin Vapaavarasto valmistui Bunkkeriin.

70-luvulla rakennetussa Bunkkerissa toimi vapaavarasto.
1965
Tallinnan liikenne alkoi uudelleen sodan jälkeen

1963
Autolauttoja ja suuryksikköliikennettä

Autolauttaliikenne vakiinnutti paikkansa kuusikymmentäluvulla. Ensimmäinen lautta oli Sörnäisten satamaan liikennöivä MS Hansa Express vuonna 1963. Vuonna 1967 liikennöinnin aloittanut m/s Finlandia otti jo kyytiin 320 henkilöautoa; oli saunaosastot, elokuvateatteri ja yökerho. Tästä alkoi matkustajalauttojen kilpajuoksu.

Myös suuryksikköliikenne alkoi. Oivallettiin, että lasti kannatti pakata maissa valmiiksi, niin että lautan tullessa satamaan se purettiin ja siihen lastattiin valmiiksi pakatut suuryksiköt. Laivojen satamassaoloajat lyhenivät ja merikuljetusten kannattavuus nousi kohisten.

Eteläsataman Olympialaituri 1970-luvulla.
1961
Sörnäisten satamasta tavaraliikenteen keskus

Kruunuvuorenselän Sompasaari yhdistettiin 1950-luvulla täyttömaalla mantereeseen. 1961 sitä alettiin rakentaa ja se sulautui Sörnäisten satamaan. Tästä syystä Sörnäisten satamaa kokonaisuudessaan on kutsuttu myös Sompasaareksi. Sörnäisten satamasta kasvoi kaupungin tärkein tavaraliikenteen lauttasatama.

Sompasaari helmikuussa 1964.
1952
Eteläsatamaan nousi Olympialaituri

Suomalaiset olympiahaaveet murskautuivat, kun Helsingin vuoden 1940 olympiakisat jouduttiin perumaan vallitsevan kansainvälisen tilanteen takia. Sen sijaan 1952 oli merkkivuosi Suomelle ja Helsingille, kun olympialaiset vihdoin voitiin toteuttaa pääkaupungissamme. Eteläsatamaan nousi Olympialaituri, jonka matkustajapaviljonki saatiin käyttöön kisoihin mennessä.

Olympiaterminaali 1953.
1960
Tavaraliikenteen ennätyksiä

1960-luvulle tultaessa Helsingin sataman ulkomainen tavaraliikenne ylitti 3 miljoonaa tonnia ja kokonaistavaraliikenne meni yli 4 miljoonan tonnin.

Nosturi Jätkäsaaressa 1960-luvulla.
1938
Laajentumisen ja muutosten aikaa

Satama laajeni Munkkisaareen 1930-luvun puolessavälissä. Vuonna 1938 öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä 1938 Sörnäisistä Herttoniemeen, jossa se toimi vuoteen 1992 asti. Laajasaloon rakennettiin1950-luvulla uusi öljysatama

Herttoniemen öljysatama.
1939
Sotaa ja sotakorvauksia

Talvisota käytiin 1939 – 1940 ja sotatalven aikana satamakin oli kiinni viisi ja puoli kuukautta. Myös jatkosodan aikaan 1941 – 1944 satamassa oli hiljaista. Satamaakin pommitettiin, mutta aineelliset vahingot jäivät melko pieniksi. Upouusi jäänmurtaja S/S Turso jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Alus palasi kotisatamaansa vuonna 2004, 66 vuoden tauon jälkeen. Entisöidyn aluksen historiaan voi tutustua osoitteessa www.turso.fi.

Turso koeajolla 1944.
1924
Salakuljetuksen huippuvuosi

Kansa oli kyllästynyt kieltolakiin (1919 – 1932) ja salakuljetuksen huippuvuosi oli 1924. Pirtulaivat ja salakuljettajien merireitit pääosin Virosta, mutta myös Puolasta ja Saksasta kukoistivat. Merta ja saaria käytettiin hyväksi pirtun piilottamisessa.

Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1927
Virstanpylväitä

Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 1 miljoonaa tonnia vuonna 1927. Seuraavana vuonna saavutettiin myös uusi virstanpylväs, kun satamassa kävi yli 10 000 alusta.

T Ford Jätkäsaaren laituri yhden nosturin koukussa 1920-luvulla.
1923
Länsisatama sai muotonsa

Satama laajeni: Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistyivät satama-alueeksi ja alueelle tulivat talletusmakasiinit, varastot ja nostokurjet. Saukon saarelle tehtiin 1925 hiilisatama, joka lopetti toimintansa 1977. Länsisatama alkoi saada muotonsa.

Länsisatama 1932.
1917
Venäjänkauppa katkesi Suomen itsenäistyttyä

Suomen itsenäistyminen 1917 antoi köyhän maan elinkeinotoiminnalle lisäpotkua, joskin yhteys Venäjään ja sen kauppaan katkesi. Sataman merkitys kasvoi ja Satamahallitus perustettiin 1921.

Eteläsatama 1914.
1910
Ensimmäinen satamajäänmurtaja

Suomen ensimmäinen varsinainen jäänmurtaja valmistui 1890. Hietalahden telakka rakensi Suomen ensimmäisen satamajäänmurtajan, Mercator-nimisen aluksen 1910. Jäänmurrolla oli suuri merkitys, sillä aiemmin merenkulku oli aina seisahtunut vesien jäätyessä. Samalla pysähtyi myös Suomen ulkomaankauppa länteen ja Venäjälle.

Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja rakensi Helsingin kaupungin OTSO satamajäänsärkijän vuonna 1936.
1800
1894
Rautatie Eteläsatamaan

Vuonna 1894 Eteläsatama sai rautatien ja ensimmäisen nostokurjen. Seuraavana vuonna satamaradan kiskot vedettiin Katajanokalle asti. Satamatöiden koneellistaminen alkoi.

Tullipakkahuone Katajanokalla
1889
Öljysatama Sörnäisiin

Sörnäisten satamasta tuli myös öljysatama. Muutamassa vuodessa siitä kasvoi valtakunnan energiahuollolle elintärkeä kumppani.

Sörnäisten satama noin vuonna 1942.
1878
Eteläsatamaa alettiin laajentaa Katajanokalle

1863
Puutavaran aika

Helsinkiin rakennettiin uusi satama Sörnäisiin. Sörnäisten satama toimi puutavaran lastaussatamana ja alueelle valmistui rautatie, joka avasi uusia mahdollisuuksia tavarankuljetukselle. Alkoi uusi puutavaran aika: tukit tulivat junalla suoraan Päijänteeltä Sörnäisiin. Vuotta aiemmin valmistui Suomen ensimmäinen rautatie välille HKI – Hämeenlinna ja vuonna 1870 ratayhteys Lahden kautta Pietariin ja Viipuriin.

Satamarata nähtynä Itäisen Viertotien (=Hämeentie) sillalta Sörnäisten niemeen päin(nyk. Junatie). Vasemmalla Sörnäisten Kruunumakasiini. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1845
Satamalaitos sai alkunsa

Ensimmäinen satamamestari nimitettiin 1839. Tämä oli alku satamalaitokselle. Helsingin ensimmäinen satamajärjestys, satamamestarin ohjesääntö annettiin 1845.

1813
Siirto Eteläsatamaan

Kaupungin varsinainen satama siirrettiin nykyiseen Eteläsatamaan. Matalaa Kaupunginlahtea ruopattiin, läntiseen rantaan rakennettiin laitureita, makasiineja ja satama-altaat. Pohjoissatamasta taas muodostui vuosikymmenien mittaan tärkeä halkosatama ja sen uuden laiturin nimeksi vakiintui Halkolaituri. Purjelaivat ilmestyivät satamaan 1820-luvulla.

Pohjoisrannan halkolaituri 1930 luvulla.
1837
Säännöllinen höyrylaivaliikenne alkoi

Uuden aikakauden aloitti siipirataslaiva Storfursten, joka kulki reittiä Turku-Helsinki-Pietari. Matkustajaliikenne oli vilkasta ns. kylpyläkaudella 1830-luvun lopulta 1850-luvun alkuun. Vieraita saapui etenkin Pietarista ja Tallinnasta.

Orion Suomen höyrylaiva Eteläsatamassa Pakkahuoneenlaiturissa 1890-luvulla.
1812
Helsingistä pääkaupunki

Helsinki korotettiin Venäjän keisarin, Aleksanteri I:n käskykirjeellä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keisarilliset kultaruplat panivat kehityksen liikkeelle: Helsingistä ja sen satamasta haluttiin kehittää Suomen kaupan ja vaurastumisen keskipiste.

1700
1748
Viaporin rakentaminen alkoi

Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin. Sillä oli suuri merkitys alueen kaupan ja kuljetusten kasvulle vuosikymmenien ajan. Elintaso nousi ja satama kasvoi.

Elias Martinin akvarelli vuodelta 1765: Viaporia rakennetaan. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1743
Stadin silakkamarkkinat sai alkunsa

Silakkamarkkinat sai alkunsa, kun Helsinki sai 1743 kuninkaallisen päätöksen nojalla kahdet uudet vapaamarkkinat, joista toiset pidettiin Paavalin päivänä ja toiset Mikkelin päivänä 29.9. Vuonna 1819 Helsingin Mikkelinpäivän markkinat siirrettiin lokakuun alkuun, jossa ne ovat säilyneet meidän päiviimme saakka silakkamarkkinoina.

Syysmarkkinat Kauppatorin Kolera-altaalla noin vuonna 1895. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1700
Ensimmäinen tulli- ja pakkahuone

1700-luvulla ulkomaanliikenne kasvoi, joskin ajoittain kituliaasti. Ensimmäinen tulli- ja pakkahuone valmistui 1765 ja talo löytyy edelleen osoitteesta Mariankatu 3. Pakkahuoneella tarkoitettiin tilaa, missä maahan tuodut tavarat purettiin pakkauksistaan, tarkastettiin ja punnittiin, jotta niille voitiin määrätä asianmukaiset tulli- ja muut maksut.

Ensimmäisen tulli- ja pakkahuoneen talo keväällä 2012.
1600
1640
Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen

Helsinki ja sen satama kituuttivat ja Tallinna sekä talonpoikaispurjehdus kukoistivat. Helsinki satamineen siirrettiin uuteen paikkaan nykyisen Kruununhaan alueelle. Pohjoissataman pistolaituri Laivasilta oli sataman alku. Satamasta kasvoi kaupunki.

1500
1550
Helsinki perustettiin

Kustaa Vaasa perusti sataman ja Helsingin kaupungin 12.6.1550 Vantaanjoen suistoon. Kuningas halusi kilpailla Itämeren merikuljetuksista. Tavoitteena oli tehdä kauppaa venäläisten ja hollantilaisten kanssa ja syrjäyttää Tallinna Venäjän kaupan välityspaikkana.

Kustaa Vaasa. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.