Helsingin satama oli 1930-luvun aikana noussut Itämeren merkittävimpien satamien joukkoon ja se oli Suomen suurin tuontisatama.

Vuosi 1939 alkoi myös työntäyteisissä merkeissä. Meri höyrysi kun sukeltajat ja rakennustyömiehet työskentelivät rakenteilla olleen olympialaiturin perustustöiden parissa. Helsinki valmistautui isännöimään vuoden 1940 kesäolympialaisia. Helsingin satamaa odottaisi ikimuistoinen kymmenien tuhansien matkailijoiden kisakesä.

Toisen maailmansodan poikkeusolot vaikuttivat myös Helsingin sataman toimintaan. Perinteiset silakkamarkkinat jouduttiin edellisten sotavuosien tapaan järjestämään satamarataa saapuneista junista. Kuva: F. Wasenius, SA-kuva.

Toisin kuitenkin kävi. Maailmanpoliittinen tilanne kiristyi jo kesällä 1939, mikä näkyi Helsingin Satamassa perinteisten risteilijävierailujen vähentymisenä. Toinen maailmansota alkoi syyskuun alussa Saksan hyökättyä Puolaan. Marraskuun lopulla Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi 105 päivää kestänyt talvisota. Sotavuodet jatkuivat lopulta kesään 1945 asti. Sodan jälkeisiä vuosia leimasivat jälleenrakennus ja raskaat sotakorvaukset.

Merkittävä osa vuoden 1952 kesäolympialaisten ulkomaisista kisavieraista saapui Helsinkiin laivalla. Satamissa heidät otti vastaan komeat lippulinnat. Kuva: Olympia-kuva, Helsingin kaupunginmuseo.

Lähes puolentoista vuosikymmenen poikkeusaikojen voidaan katsoa päättyneen Helsingin olypialaisiin 1952. Tuolloin Helsingin satamat täyttyivät suurista matkustajalaivoista ja Helsinki oli kuukauden ajan kesäisen olympiakarnevaalin kaupunki.

Laiva on lastattu…

– Sota-aikana sotilailla, sota-tarvikkeilla ja viljalla
– Jälleenrakennusaikana sotakorvaustuotteilla ja rakennustarvikkeilla