Helsingin Sataman historia kertoo helsinkiläisten menneisyydestä ja nykyarjesta
Historioitsijat FT Samu Nyström ja FT Oona Ilmolahti ovat koonneet Helsingin Sataman nettisivustolle uuden historiaosuuden täynnä tarinoita Helsingistä ja sen satamasta.
Helsinki on satamaksi perustettu kaupunki. Kumpi oli ensin, Helsinki vai satama? Toista ei olisi ilman toista, ja tarinoita riittää vuosisatojen ajalta.
Helsinki, Itämeren tytär, on perustamisestaan lähtien ollut tärkeä merenkulkukaupunki. Viiden vuosisadan aikana Helsingin satamien kautta on kulkenut ihmisten ja tavaroiden lisäksi myös aikakausien aatteet ja kulttuurit.
”Helsinkiläisinä, merellisen kotikaupunkimme menneisyyttä monin tavoin tarkastelleina historiantutkijoina satama on aina kiehtonut meitä. Helsinki on historian aikana ollut monin tavoin yhtä kuin satama, ja satama oli pitkään myös keskeisin portti ulkomaailmaan. Siksi Helsingin tarinaa ei voi kertoa avaamatta myös sataman vaiheita. Tämä monisäikeinen yhteys on ollut myös tarinallisten verkkosivutekstien lähtökohtana”, tutkijat kertovat.
”Ajatuksena oli myös nostaa esiin, miten satama on – ja on aina ollut – osa kaupungin arkea. Se on tarkoittanut niin kauppojen banaaneja ja kahvipaketteja kuin rantojen nostureita ja keskustan turistejakin. Satama on myös aina muuttunut kaupungin mukana. Niin on tapahtunut myös meidän aikanamme. Vanhemmat helsinkiläiset muistavat vielä satamanosturien hallitseman merellisen kaupunkikuvan. Monet nuoremmistakin muistavat vielä Sörnäisten sataman ja Länsisataman valtavat konttipinot. Kaupunki on kasvanut monille sellaisille alueille, jotka olivat ennen ahtaajien ja rahtilaivojen maailmaa. Satamaradan ikonisissa kuiluissa liikkuvat nyt veturien sijaan pyöräilijät.”
Satamarata laajeni 1890-luvulla myös Eteläsatamaan ja vuonna 1889 valmistuneelle Kauppahallille. Rataverkostoa laajennettiin edelleen 1930–60-luvuilla.
Radan lopulta valtaamat kulmat, tontit ja alueet olivat pitkän suunnittelun ja harkinnan tulos. Satamaradan eri linjoja varten tehtiin 1870-luvulta lähtien monenlaisia suunnitelmia, ja joissakin niistä rata olisi kulkenut esimerkiksi Esplanadia tai Aleksanterinkatua pitkin. Osin kaupunkikuvallisista syistä päädyttiin käyttämään kiertoteitä, jotta keskustaa halkovat vanhat kulkuväylät ja puistoalueet säästyivät kaupunkilaisten käyttöön.
Vanha ikoninen Eteläsatama ja uuden ajan airut, höyryveturi. Satamarata ulotti sataman kaikkialle kaupunkiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.